Kirjallisuuskatsaus datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen eri mahdollisuuksista on julkaistu

Tuoreimpiin julkaisuihin perustuvassa katsauksessa on kartoitettu myös hukkalämmön hyödyntämisen nykytilaa käytännön tasolla.
Hukkalämmön hyödyntämispotentiaali datakeskuksissa on olennainen osa kestävän kehityksen mukaista datakeskustoimintaa Suomessa ja myös maailmalla. Kajaanissa datakeskusten määrä on kasvussa, mikä tarjoaa merkittävän potentiaalin hukkalämmön hyödyntämiselle.
– Kajaani on selvästi edelläkävijänä datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisessä niin meillä tehtävän TKI-toiminnan kuin LUMI-datakeskuksen myötä tapahtuneen konkretiankin myötä. Tämän aihepiirin ympärillä tehtävä työ on todella tärkeää, koska datatalous kasvaa globaalisti hurjaa vauhtia. Se tarkoittaa myös mittavaa määrää hukkalämpöjä sekä tarvetta niiden järkevälle ja kestävälle hyödyntämiselle, toteaa Kajaanin ammattikorkeakoulun projektipäällikkö Silja Keränen.
Huhtikuun lopussa julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa on käyty läpi hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia kaukolämmön tuotannossa, jäähdytyksessä, sähköntuotannossa, biomassojen kuivauksessa, biokaasun tuotannossa sekä ruoantuotannossa.
– Datakeskusten hukkalämmöillä on merkittävää potentiaalia kaukolämmön tuotannon ohella myös biotaloudessa ja ruoantuotannossa. Esimerkiksi erilaiset biomassojen kuivaustarpeet kuluttavat usein paljonkin energiaa. Luonnonvarakeskus on Konesalien hukkalämmöt hyödyksi -hankkeessa selvittänyt juurikin biotalouteen ja ruoantuotantoon liittyviä mahdollisuuksia esimerkiksi kalankasvatuksesta, kasvihuoneviljelystä ja biokaasun tuotannosta, kertoo Luonnonvarakeskuksen projektipäällikkö Pasi Laajala.
Uusia tutkimuksia aiheesta tehdään aktiivisesti
Hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista on tehty erilaisia julkaisuja jo parin vuosikymmenen ajan, mutta teknologian kehittymisen ja ajantasaisen tiedon saamiseksi nyt julkaistussa kirjallisuuskatsauksessa on pyritty rajaamaan lähteitä uusimpiin, noin vuoden 2018 jälkeen tuotettuihin julkaisuihin.
– Kirjallisuuskatsauksen tekeminen hankkeessa oli mielenkiintoinen ja antoisa työ, joka tarjosi mahdollisuuden perehtyä aiheeseen laajalti. Kun katsaus nyt julkaistaan, olen hyvin tietoinen, ettei se ole kaikenkattava, ja uutta tutkimusta aiheesta julkaistaan joka kuukausi, sanoo kirjallisuuskatsauksen päävastuullinen kirjoittaja Kajaanin ammattikorkeakoulun projekti-insinööri Jenni Kinnunen.
Ajantasaista tietoa kartoitetaan siis myös jatkossa.
– Omalta osaltani koen tarpeelliseksi pysyä edelleen kartalla uusista tutkimustuloksista ja teknologian kehityksestä – työ ei siis ole millään tasolla ohi. Lisäksi ajattelen, että tarvitsemme tutkimuksen ja pilotoinnin lisäksi ymmärrettävää ja selkeää viestintää hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista sekä datakeskuksille että hukkalämmön potentiaalisille hyödyntäjille, rahoittajille ja päättäjille. Datakeskusten ja muun teollisuuden ylijäämälämpö ei saa olla enää hukattu mahdollisuus, jatkaa Kinnunen.
Kirjallisuuskatsaus datakeskusten hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksista löytyy tästä.
Kirjallisuuskatsaus on tehty osana Kajaanin ammattikorkeakoulun, Luonnonvarakeskuksen (LUKE) sekä CSC – Tieteen tietotekniikan keskus Oy:n Konesalien hukkalämmöt hyödyksi -hanketta, jossa kartoitetaan hukkalämmön hyödyntämisen mahdollisuuksia teknologiaselvitysten, kirjallisuuskatsausten sekä tutustumiskäyntien muodossa. Hankkeen tavoitteena on edistää energiasektorin vihreää siirtymää, luoda uusia vähähiilisen kiertotalouden liiketoimintamahdollisuuksia, uudistaa elinkeinorakennetta, varmistaa uusien investointien toteutuminen sekä kehittää uutta liiketoimintaa. Hanke toteutetaan EU:n oikeudenmukaisen siirtymän rahoituksella Kainuun liiton myöntämänä.
Lisätietoja:
projektipäällikkö Silja Keränen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, silja.keranen@kamk.fi, p. 040 710 0288
projekti-insinööri Jenni Kinnunen, Kajaanin ammattikorkeakoulu, jenni.kinnunen@kamk.fi