Julkaisut

Selvityksen päätavoite on profiloida tyypillinen kotimainen moottorikelkkamatkailija. Profiloinnin lisäksi selvityksessä tarkastellaan Kainuuta moottorikelkkamatkailun kohdealueena: miten kiinnostavana kotimaiset moottorikelkkamatkailijat aluetta pitävät, mitä hyviä ja huonoja puolia he näkevät Kainuun kelkkailumahdollisuuksissa ja miten maakunnan moottorikelkkamatkailua olisi kelkkamatkailijoiden mielestä mahdollista kehittää. Selvityksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023 kelkkaharrastajille tehdyllä sähköisellä kyselyllä, johon vastasi kaikkiaan 694 kelkkailijaa eri puolilta Suomea. Heistä 573 kertoi harrastavansa moottorikelkkamatkailua. Kyselyn selitetekstissä moottorikelkkamatkailu täsmennettiin oman kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvaksi matkailuksi, jonka keskeisenä tarkoituksena on moottorikelkkailun harrastaminen vapaa-ajan aktiviteettina. Selvitys liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 käynnistyneeseen ja kesään 2025 saakka jatkuvaan Kelkka Kainuu -hankkeeseen, jonka toimenpiteet painottuvat markkinointiin ja Kainuun tunnetuksi tekemiseen kotimaisten kelkkamatkailijoiden keskuudessa. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun kunnat.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. KAMKin hanketoiminta matkailussa vuonna 2023 on koostunut mm. matkailupalvelujen digitalisointiin keskittyneistä hankkeista Ukkohallan ja Vuokatin alueilla, jotka ovat alan vetureina omilla sektoreillaan. Arctic Lakeland matkailualueen kehittämistyössä pyritään useiden toimijoiden yhteistyössä lisäämään Kainuun tunnettuutta ja kansainvälisten matkailijoiden turistivirran kasvattamista, vaikkapa charter-lentojen lisäämisen myötä. Matkailun digitalisaatio on suorastaan välttämätön alan toimijoiden kehittämiseksi Kainuussa. Markkinointi, palvelut eri kohteissa, varaus- ja maksujärjestelmät on oltava sellaisessa kunnossa, jossa ne tavoittavat globaalit markkinat ja alueelle tulevat asiakkaat – digitaalisesti ja jopa etukäteen.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Liiketalouden koulutusalan hankkeissa oli yritysten digitalisaatio keskiössä usean eri hankkeen toimesta. Yritysten auttaminen digimarkkinoille, kouluttaminen hyödyntämään niitä ja tuoreimpien tietojen päivittäminen saivat hyvän vastaanoton muun muassa Kajaanin Yrittäjien puolelta. Liiketalouden hankkeissa kannustimme yrityksiä hyödyntämään datataloutta ja tekoälyä, kehitimme avoimen opintojen tarjontaa ja sitä kautta KAMKin vaikuttavuutta Kainuun ulkopuolelle. Toteutimme myös erilaisia tutkimuksia koulutuksen osaamisen kehittämiseksi ja huomioimme myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tarpeet. Olimme myös mukana kehittämässä muun muassa teknologialähtöistä liiketoimintaa ja uusien alan yritysmahdollisuuksien sijoittumista Vuokattiin. KAMKin vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. Jokainen hanke kytketään osaksi jotakin KAMKin koulutusta ja tästä muodostuu osa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevaa vuotuista perusrahoitusta. Hankevolyymillä on siis suuri merkitys paitsi hankkeen vaikutuksen, myös rahoituksen näkökulmasta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämäkin rahoitus tulee kolmen seuraavan vuoden aikana keskiarvolla laskien. Hankkeiden rahoitus riippuu rahoittajasta. EU-hankkeet ovat 100 % rahoitettuja, aluerahoitus kattaa tyypillisesti 70–80 % kokonaisrahoituksesta ja esimerkiksi yrityshankkeet 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin tulee kattaa loput omalla rahoituksella tai mieluummin löytää yritykset mukaan rahoittamaan osaa tuota puuttuvaa loppurahoitusta.

Vuoden 2023 Kajaanin Ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetöistä kirjoitetut artik-kelit kiinnittyvät neljään teemaan, jotka ovat asiakkuuksien -, palvelujen -, henkilöstön osaamisen - ja koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien kehittäminen. Opinnäytetöitä valmistuu lähes sata ja tähän julkaisuun kootut artikkelit ovat katsaus niistä. Asiakaskeskeisen organisaation kehittäminen ja hoitotyön näkökulmat, kuten eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen palliatiivisessa hoidossa, ovat hyvin tärkeitä. Samoin palvelujen kehittä-minen, kuten digipalveluiden käyttöönotto ja kustannustietoinen lähestymistapa ravitsemispal-veluihin, ovat merkittäviä aiheita. Palvelujen jatkuva parantaminen ja innovointi ovat avainasemassa nykypäivän markkinoilla. Tämä teema keskittyy uusien palveluiden luomiseen, nykyisten palveluiden tehostamiseen, tek-nologian hyödyntämiseen, jotka edesauttavat asiakastyytyväisyyttä.

Covid-19-pandemia on aiheuttanut haasteita hoitotyön kliinisten taitojen opettamiselle ja oh-jaamiselle ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon saavuttamiseksi kliinisten taitojen harjoittelutun-neille osallistuminen on usein pakollista ja nämä tunnit toteutetaan perinteisesti lähiopetuk-sena. Mikäli lähiopetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, tämä vaikeuttaa opintojen etene-mistä. Joitakin lähityöskentelyä vaativia asioita on kuitenkin mahdollista opettaa, ohjata ja opis-kella myös etä- ja hybridiopetuksena (kuva 1.) hyödyntäen digitaalisia menetelmiä. (DIGIHOI –ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen hankesuunnitelma, 2022.) Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien mukaan ottaminen opettamiseen on myös johtanut parempiin oppimistuloksiin ja siten lisännyt opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun (Coyne ym., 2020; Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018; Rouke, 2020). Viitteitä löytyy myös siitä, että hybridiopetus koetaan parempana ope-tusmetodina oppimisen näkökulmasta kuin perinteinen lähiopetus (Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018).

Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee erilaisia palveluja arjen tueksi toimintakyvyn heikentymisen myötä. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti tai pienin avuin, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhem-pia. Kansallinen linjaus on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada tarvitsemansa palvelut sinne myös ympärivuorokautisesti. Kunnat voivat vaikuttaa ikäihmisten palvelutarpeisiin panostamalla edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen. (THL 2022.) Kainuu kuuluun maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Vuoden 2021 lopussa Kainuun väkimäärä oli 71 255 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 29,8 %. Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy edelleen. Vuonna 2040 ennustetaan yli 65- vuotiaita olevan 35 % kainuulaisista. (Väestö ja muuttoliike 2022.) (Liite 1.) Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimintasuunnitelman mukaan ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityispalveluista kuin muunkin väestön pal-velut. Suurin osa ikäihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä, aktiivisuutta, osallisuutta ja omatoimisuutta tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta. (Tolonen 2022, 8–9.) Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta palvelujen kehittämiseen sekä erilaisia palveluja täydentämään ikäihmisten kotona asumista. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja toi-mintakyvyn ylläpitämistä sekä kotiin tuotavia palveluja. (THL 2023.)

Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.6.2021 – 31.3.2023 Kainuun liiton rahoittamaa REACT-EU, EAKR-hanketta nimeltä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut. Hanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisia mahdollisuuksia kaukolämmöntuottajalla on ja millaisia askeleita heidän pitäisi tehdä, jotta kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä saisi vähennettyä. Tämänhetkisessä maailmassa energiatuotanto on murroksessa ja vähähiilisyystavoitteet, joita Suomikin on asettanut, asettaa paineita muutoksiin myös kaukolämmöntuotannossa. Resurssiviisas ja vastuullinen energia on uusiutuvasti ja hajautetusti tuotettua kaukolämpöä. Hankkeessa on mukana Loiste Lämpö Oy Kajaanista sekä Suomussalmen kunta. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle. Tässä raportissa käsittelemme Kajaanin tiekarttaa. Loiste Lämmön toiminnassa ja strategiatyössä on otettu jo pitkään huomioon vähähiilisyys ja vastuullisuus näkökulmat, joten lähtökohdat tiekartan tekemiselle olivat erittäin hyvät. Yhteistyössä Loiste Lämmön kanssa hanke työsti kaukolämmöntuotannon vähähiilisyystiekartan, jossa kuvataan eri askelia, joita on tähän mennessä otettu ja mahdollisia toimenpidetavoitteita tulevaisuutta ajatellen. Tiekartan tausta-aineisto käsitellään tässä raportissa ja esitetään tausta-aineistoon pohjautuva visuaalinen esitys.

Tämä julkaisu sisältää 12 etä- ja hybridityöhön liittyvää artikkelia. Ne ovat erilaisia näkökulmia PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen teemaan – etä- ja hybridityön kehittämiseen. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisu sisältää artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankkeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen. PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, jota edusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulu ajanjaksolla 1.9.2021 – 31.8.2023.

Tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD) ovat yleistymässä voimakasta tahtia, mikä vaikuttaa monin tavoin yksilön kokonaisvaltaiseen terveyteen, kuormittaa terveydenhuollon resursseja ja kasvaa täten merkittäväksi yhteiskunnalliseksi terveysongelmaksi. Vuoden 2024 alussa Suomessa tulehduksellisen suolistosairauden diagnoosin saaneita oli yli 60 000. Sairauksien hoitoon pyritään löytämään erilaisia lähestymistapoja, joista ravitsemus on merkittävässä roolissa. Ravitsemuksen merkitys tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD), kuten Crohnin taudin ja haavaisen paksusuolentulehduksen hoidossa on korostunut viimeaikaisissa tutkimuksissa. Erityisesti oireiden lievittämisen ja taudin hallinnan osalta on havaittu, että tietyt ruokavaliot voivat vähentää suoliston tulehdustilaa. Yksilöllinen lähestymistapa ravitsemukseen on tärkeää, sillä potilaiden ravitsemustarpeet vaihtelevat yksilöittäin. Tämän opinnäytetyön tavoitteena on koota ajankohtaista tutkittua tietoa ravitsemuksen merkityksestä osana tulehduksellisten suolistosairauksien (IBD) hoitoa. Työn tarkoituksena on selvittää, kuinka ravitsemus voi helpottaa IBD-potilaiden oireita ja parantaa heidän elämänlaatuaan perinteisen lääkehoidon ohella. Työ toteutettiin kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jossa pyrittiin vastaamaan kahteen tutkimuskysymykseen: ensinnäkin, miten tulehduksellinen suolistosairaus vaikuttaa potilaan elämänlaatuun, ja toiseksi, millainen merkitys ravitsemuksella on IBD:n hallinnassa. Opinnäytetyö on toteutettu kuvailevana kirjallisuuskatsauksena, jonka avulla saatiin koottua kattava ja kokonaisvaltainen kooste ravitsemuksen merkityksestä IBD-potilaiden hoidossa korostaen sen merkitystä oireiston hallinnassa ja elämänlaadun parantamisessa yhdessä lääkehoidon kanssa. Katsaus kokoaa yhteen ajantasaista tietoa ravitsemuksen vaikutuksesta oireiden hallintaan ja sen roolia perinteisen lääkehoidon rinnalla oireiden parantamisessa ja potilaiden elämänlaadun parantamisessa. Lisäksi katsauksessa käsitellään vajaravitsemuksen riskiä, joka on yleinen IBD-potilailla. Vajaaravitsemus voi vaikuttaa merkittävästi potilaiden yleiseen terveyteen sekä hidastaa toipumista, jonka vuoksi ravitsemuksen integroiminen osaksi hoitosuunnitelmaa voi parantaa potilaiden elämänlaatua yhdessä perinteisen lääkehoidon kanssa. Tulosten perusteella havaittiin, että oikeanlaisella ravitsemuksella voidaan merkittävästi lievittää IBD-potilaiden oireita sekä edistää elämänlaatua. Erityisruokavaliot, kuten tulehdusta vähentävä ja kuitupitoinen ruokavalio, voivat auttaa hallitsemaan suoliston tulehdusta ja vähentää oireita. Vaikka ravitsemuksen merkitys on tunnistettu, lisätutkimuksia tarvitaan edelleen ymmärryksen syventämiseksi ja hoitosuunnitelmien kehittämiseksi. Opinnäytetyön perusteella voidaan suositella ravitsemuksen huomioimista IBD-potilaiden hoitosuunnitelmaa kokonaisvaltaisemmin. Jatkotutkimuksissa voidaan syventää ymmärrystä erilaisten ravitsemushoitojen vaikutuksista ja kehittää entistä tehokkaampia hoitomuotoja IBD:n hallintaan. Avainsanat Tulehdukselliset suolistosairaudet, IBD, ravitsemus, kokonaisvaltainen hoito

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin, onko tekoälyllä luodulla valokuvalla valokuvauskilpailuun osallistuminen immateriaalioikeus- vai mielipidekysymys. Tekoälyjärjestelmien kehittymisen myötä on tullut mahdolliseksi luoda tekoälyllä valokuvia, joita on vaikea erottaa oikeista valokuvista. Tutkimuksen tarkoituksena oli selventää kilpailunjärjestäjille sekä valokuvaajille epäselvää tilannetta siitä, voiko tekoälyllä luodulla valokuvalla osallistua kilpailuun. Tutkimus toteutettiin syksyn 2023 ja kevään 2024 aikana. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys antaa lukijalle ymmärryksen tekoälyn toimintaperiaatteista sekä minkälaisia oikeudellisia ongelmia tekoälyyn ja sen käyttöön liittyy. Tämän lisäksi teoriaosuudessa käydään läpi immateriaalioikeuksia yleisellä tasolla sekä valokuvan tekijänoikeuksia ja lähioikeuksia. Tämä auttaa lukijaa ymmärtämään, mitä vaaditaan tekijänoikeussuojan saamiseksi. Lopuksi avataan tekoälyn etiikkaa yleisesti ja tekoälyllä luotujen valokuvien osalta. Tutkimus toteutettiin kvalitatiivisena eli laadullisena tutkimuksena tekstianalyysiä käyttäen. Tutkimusmenetelmä valittiin sen perusteella, että tutkimuksessa pyritään ymmärtämään monimutkaista kokonaisuutta ja tekemään johtopäätökset kerätystä aineistosta. Tekstianalyysit tehtiin valokuvauskilpailujen sääntöjen ja tekoälysovellusten käyttöehtojen pohjalta, joiden kautta pyrittiin etsimään vastauksia, voiko tekoälyllä luodulla valokuvalla osallistua kilpailuun. Suurimmat ongelmat tekoälyllä luodun valokuvan käytölle ovat tekoälyn opetusdatana käytetyn materiaalin tekijänoikeusloukkaukset sekä tekijänoikeussuojan saaminen valokuvalle. Valokuvauskilpailujen sääntöjä tutkittiin siitä näkökulmasta, mitä niissä mainitaan tekoälytaiteesta sekä osallistujan oikeuksista ja velvollisuuksista. Tekoälysovellusten käyttöehtoja tarkasteltiin siitä näkökulmasta, millaisia oikeuksia tekoälyn luomuksille annetaan ja kuinka niitä voidaan käyttää. Tutkimustulosten perusteella useat valokuvauskilpailujen järjestäjät ovat kieltäneet tekoälyllä luodulla kuvalla osallistumisen tai avanneet oman sarjan tälle taiteenmuodolle. Tutkimuksessa tarkasteltiin sekä ulkomaisia että kotimaisia valokuvauskilpailuja. Kilpailuissa, jotka eivät suoraan kiellä tekoälyllä luodulla valokuvalla osallistumista, osoittautui ongelmaksi tekijänoikeus valokuviin. Kilpailuissa vaaditaan osallistuviin kuviin täydet oikeudet ja tämän hetkisen lainsäädännön mukaan on epäselvää voiko tekoälyllä luoduille valokuville saada tekijänoikeussuojaa. Tutkimuksessa mukana olleet palveluntarjoajat luovuttavat oikeudet tekoälysovelluksista saatuihin tulosteisiin, mutta eivät anna takeita rikkovatko ne kolmannen osapuolen oikeuksia tai ovatko käyttötarkoitukseen sopivia. Tutkimuksen perusteella todettiin, että kyseessä on selvästi immateriaalioikeudellinen kysymys. Näyttää siltä, että tekoälyllä luodut valokuvat eivät täytä tekijänoikeuslaissa asetettua teoskynnystä, minkä vuoksi ne eivät todennäköisesti nauti tekijänoikeussuojasta.

Tämän opinnäytetyön aiheena oli järjestää virikepäivä yhteisöllisen palveluasumisen asukkaille. Päivä järjestettiin Kotikaaren asukkaiden toiveiden mukaisesti. Asukkaat saivat toivoa itselleen mielekästä tekemistä, jotta se tukisi heidän mielenhyvinvointiaan. Opinnäytetyön tarkoituksena oli suunnitella, toteuttaa ja arvioida yksilöllistä viriketoimintaa Rauman Kotikaaressa asuville ikääntyneille yhteisöllisen asumisen asukkaille. Tavoitteena ikääntyneen yhteisöllisessä asumisen asuvan henkilön yksilöllisyyden huomioiminen mielenterveyttä tukevasti virikehetken muodossa. Opinnäytetyö toteutettiin projektina yhteistyössä Raumalla sijaitsevan palveluasumisyksikkö Kotikaaren kanssa. Opinnäytetyön tuotoksena oli virikepäivä, johon iäkkäät saivat toivoa itselleen mielekästä toimintaa ja osallistua niihin virikkeisiin, jotka olivat heille itselleen mieluisia. Virikkeiksi valikoituivat ulkoilu, askartelu, kynsienlakkaus ja käsienhoito sekä tietokilpailu ja musiikin kuuntelu. Teoriatausta tälle opinnäytetyölle käsittelee ikääntyneen yksilöllistä hoitoa, ikääntyneen mielenhyvinvointia, ikääntyneen mielenterveyttä sekä ikääntyneen viriketoimintaa yhteisöllisessä asumisessa. Omat ammatillisen kehittymisen tavoitteemme olivat, että opimme lisää ikääntyneiden mielenhyvinvoinnista, yksilökeskeisestä hoitotyöstä sekä opimme ohjaamaan virikehetkiä entistä paremmin ottaen yksilölliset toiveet huomioon. Meille tärkeintä on saada järjestää päivä, joka tuottaa hyvää oloa iäkkäille yhteisöllisen asumisen asukkaille. Virikepäivä arvioitiin tilaajan puolelta sekä osallistujilta palautelomakkeiden avulla. Suurin osa palautteesta oli positiivista ja samanlaisia virikehetkiä toivottiin lisää. Opinnäytetyö osoittaa, että iäkkäillä on hyvin maltillisia toiveita ja pienillä asioilla saadaan heidän päiväänsä piristettyä ja samalla tuettua mielenhyvinvointia.

Tämä opinnäytetyö on kahden Haaga-Helian restonomiopiskelijan tekemä tutkimus, jossa tutkitaan nuorten aikuisten suhtautumista ruoka-automaatteihin ja palveluiden digitalisoitumiseen. Tutkimuksen päätavoitteena oli selvittää, mitä mieltä nuoret aikuiset ovat automatisaatiosta ruoan- ja elintarvikkeiden myynnissä. Työn alaongelmana oli tutkia, suosivatko millenniaalit itsepalvelua suhteessa perinteisiin palveluihin ja millainen mielikuva nuorilla aikuisilla on ruoka-automaateista. Tutkimus suoritettiin kyselyllä sekä strukturoidulla haastattelulla ja vastaajat rajattiin 18–35-vuotiaisiin. Tutkimuksessa ei tutkittu välipala-automaatteja vaan tarkasteltiin elintarvike- ja valmisruoka-automaatteja. Ruoka-automaatit ovat automaatteja, jotka tarjoavat laajan valikoiman elintarvikkeita ja valmiita ruoka-annoksia. Ne ovat auki ympäri vuorokauden, tarjoten vaivattoman ostokokemuksen hyödyntäen itsepalvelua. Itsepalvelu luo nopean ja helpon asiakaskokemuksen ja digitalisaatio hyödyntää teknologiaa helpottaakseen palvelua. Molemmilla on etunsa, mutta niillä on myös haasteita, kuten lisääntynyt varastelu ja yksityistietojen leviämisen huoli. Kilpailuedun näkökulmasta ruoka-automaateissa korostuu toiminnallinen etu ja fokusoituminen tiettyyn segmenttiin, kuten 24/7-palvelu ja saatavuus paikoissa, joissa ruokakauppoja ja ravintoloita on vähän tai ei ollenkaan. Asiakaskokemus on asiakkaan mielikuva yrityksestä tai palvelusta. Hyvä asiakaskokemus on yrityksille tärkeää, sillä sen avulla voi luoda kestäviä asiakassuhteita. Asiakaskokemusta voidaan mitata eri mittareilla, kuten Net Promoter Scorella (NPS), joka kertoo asiakkaan halukkuutta suositella palvelua toiselle henkilölle. Opinnäytetyö toteutettiin syksyllä 2023 ja keväällä 2024. Tietoperusta koottiin syksyllä ja kyselytutkimus suoritettiin marraskuussa. Kyselyn jälkeen vuoden vaihteessa tehtiin haastattelut. Aineisto analysoitiin keväällä 2024. Opinnäytetyössä hyödynnettiin kahta eri tutkimusmenetelmää, joista kvantitatiivinen oli internetkysely, jossa kerättiin ajatuksia 112 vastaajalta opinnäytetyön aihetta kohtaan. Tämän lisäksi tutkittiin tarkemmin kuuden henkilön tottumuksia ja mielikuvia tulevaisuuden näkymistä ruoka-automaatteja, digitalisaatiota sekä automatisointia kohtaan, hyödyntämällä kvalitatiivisen tutkimuksen mukaista teemahaastattelua. Tuloksista saatiin selville, että millenniaaleilla on edelleen hieman ennakkoluuloja ruoka-automaatteja kohtaan. Näkemys itsepalvelusta on positiivinen ja sitä hyödynnetään paljon arjessa. Suurin osa oli kuitenkin sitä mieltä, että toivovat asiakaspalvelijan olevan paikalla etenkin ongelmatilanteissa. Tätä tutkimusta voi hyödyntää, jos aikeena on hyödyntää automatisaatiota ja digitalisaatiota yrityksessä.

Häirintä ja maalittaminen ovat yleistyneet yhteiskunnassa, ja ne voivat aiheuttaa vakavia seurauksia kohteilleen, erityisesti psyykkisiä ja fyysisiä. Ilmiön ymmärtäminen on tärkeää kehitettäessä parempia tukiverkostoja ja toimintaohjeita niiden ennaltaehkäisyyn ja varautumiseen. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia häirintää ja maalittamista Joensuun kaupungin luottamushenkilöihin kohdistuvana ilmiönä. Opinnäytetyön tavoite oli lisätä Joensuun kaupungin luottamushenkilöiden tietoisuutta häirinnästä ja maalittamisesta ja ilmiöihin liittyvästä lainsäädännöstä. Opinnäytetyö tarjoaa toimeksiantajalle prosessissa nousseita kehittämisehdotuksia. Opinnäytetyön viitekehys muodostuu kahdesta teoriaosuudesta. Ensin esittelemme aiheeseen liittyvää lainsäädäntöä ja sen jälkeen käsittelemme häirintää ja maalittamista ilmiönä. Opinnäytetyössä oli tärkeä tiedostaa etukäteen, mitä häirintä ja maalittaminen ilmiöinä sisältävät. Tämä auttoi meitä valitsemaan sopivat tutkimusmenetelmät tutkimuskysymysten ratkaisemiseksi. Opinnäytetyömme toteutimme kvalitatiivisena tapaustutkimuksena. Aineistoa keräsimme sekä laadullisella nettikyselyllä että laadullisella puolistrukturoidulla haastattelulla. Kohderyhmäksi valikoituivat kaikki Joensuun kaupungin luottamushenkilöt. Kyselyllä ja haastatteluilla pyrimme keräämään laadullista tietoa, jotka kertoivat ilmiön monimuotoisuudesta. Aineistot analysoimme käyttämällä teemoittelun ja teoriaohjaavan sisällönanalyysin menetelmiä. Opinnäytetyö vastasi tutkimuskysymyksiin ja saavutti sille asetetut tavoitteet. Joensuun kaupungin luottamushenkilöiden työympäristön turvallisuutta voidaan parantaa strategisesti tutkimuksen tulosten avulla. Tutkimuksen tulokset tarjoavat konkreettisia toimenpide-ehdotuksia Joensuun kaupungille häirinnän ja maalittamisen hallintaan. Opinnäytetyö tarjoaa tärkeää tietoa paikallisille päättäjille ja auttaa toimeksiantajaa kehittämään toimintamalleja turvallisen päätöksenteon varmistamiseksi.

The Virtual Reality (VR) platform is one of the fastest-growing markets in the game industry. The largest gaming companies are building their own metaverse and consider it the future of the internet. To make an outstanding metaverse, the reality between players’ conversation is one of the top priorities. The goal of the thesis was to research lip-sync tools for real-time conversation in multiplayer games. The objectives of this thesis were to compare the two popular lip-sync tools which support real-time lip-sync for Unity: Salsa LipSync and Oculus LipSync by putting them to a test. Photon Unity Networking (PUN) was chosen as the multiplayer network services to study two lip-sync software. During the test, testers were to try both tools and answer some questions to find out the better version. The test indicate that Salsa Lipsync was the preferred lipsync tool.

Luonnonvarakeskuksen Ruukin toimipisteessä vertailtiin perinteistä käsityönä tehtävää kammiomittausmenetelmää ja automaattista mittauskammiota kasvihuonekaasupäästöjen mittaamiseksi turvemaalla. Kammiomittausmenetelmää testattiin turvemaan koekentällä, jossa Luonnonvarakeskus tutki eri muokkausmenetelmien vaikutusta turvemaan kasvihuonekaasupäästöihin. Automaattikammion suunnitteli ja rakensi Oamkin agrologiopiskelija Iikka Jurva osana opinnäytetyötään. Tulokset osoittavat, että automaattinen mittauskammio tuottaa yksityiskohtaisempia tuloksia kuin perinteisempi kammiomittaus. Automaattikammio havaitsee herkemmin erot kasvihuonekaasupäästöissä eri kylvömenetelmien välillä. Jatkotutkimuksissa olisi hyvä toistaa kenttäkoe intensiivimittauksella eloperäisten peltojen kasvihuonekaasupäästöjen selvittämiseksi tarkemmin.

Opinnäytetyötutkimuksemme lähtökohtana on pohtia tanssin vaikutuksia aikuisen mie-hen minäkuvaan. Opetamme Miesten Vuoro -nimeä kantavaa tanssiryhmää, joka tarjosi tähän työhön ainutlaatuisen ja mielenkiintoisen tutkimusympäristön. Miesten välinen ryhmädynamiikka nousi työn keskeiseksi teemaksi ja ryhmän jäsenten keskinäinen vuo-rovaikutus mahdollisti useat aihetta syventävät keskustelut tanssituntien aikana. Tutkimus on laadullinen tapaustutkimus, jossa hyödynnämme tutkimuskyselyitä. Laadul-linen tutkimusmenetelmä mahdollistaa tutkimiemme henkilöiden kokemusten ja näkökul-mien ymmärtämisen. Toteutimme opinnäytetyöprosessimme aikana kaksi sähköistä kyse-lyä. Ensimmäisen kyselyn tavoitteena oli kerätä osallistujilta harrastamisen taustoihin liittyviä perustietoja, kartoittaa lähtökohtia tanssin harrastamiseen sekä muodostaa käsi-tys tanssijoiden liikuntatottumuksista. Toisessa kyselyssä painotimme tanssin vaikutuksia minäkuvaan ja siihen, miten tanssin harrastaminen vaikuttaa ajatteluun omasta itsestä. Alun perin opinnäytetyömme Miesten Vuoron parissa keskittyi tanssin tuomiin hyvinvoin-tivaikutuksiin. Lopulta hyvinvointi vaikutti liian laajalta aiheelta, joten päädyimme rajaa-maan tutkimuksen ydinteeman tanssia harrastavan miehen minäkuvan tutkimiseen. Tut-kimuksen aikana selvisi, että tanssilla on kyselyihin osallistuneiden mielestä positiivisia vaikutuksia minäkuvan muodostumisessa. Lisäksi ryhmädynamiikalla on ollut merkittävä vaikutus tanssintuntien aikana tapahtuviin onnistumisen kokemuksiin. Mielestämme tanssin harrastajakentällä on tilaa sukupuolikohtaisille tanssiryhmille. Mie-hille suunnatut ryhmät tarjoavat sekä vertaistukea tanssiville miehille että tuovat miesten tanssia yleiseen tietoisuuteen. Tutkimus osoittaa, että sukupuolikohtaisella tanssiryhmäl-lä on selkeä tarve miesten keskuudessa. Harrastus koetaan merkitykselliseksi ja siksi toivommekin tämänkaltaisen toiminnan säilyvän, jatkuvan ja kehittyvän. Kehitysehdotuk-sena olisi tehdä yhteistyötä Suomessa toimivien miesten tanssiryhmien kesken, mikä mahdollistaisi myös samankaltaisten tutkimusten laajemman otannan kautta saadun tutkimustiedon.

Opinnäytetyön lähtökohtana oli Oulussa vuodesta 2012 alkaen toteutetut Tutor-koulutukset, joiden pohjalta syntyi tarve kehittää opas koulutuksen järjestäjälle. Oppaan tarkoituksena on kertoa, mitä Oulun kaupungissa toteutettava Tutor-koulutus on, kenelle se on tarkoitettu ja mitä sillä tavoitellaan. Opinnäytetyön toimeksiantaja on Business Oulu -liikelaitos, Työllisyyspalvelut. Tavoitteena oli tuottaa Tutor-koulutuksen järjestäjän opas, jonka avulla voi toteuttaa Tutor-koulutuspäivän. Koulutuksella tuetaan työnhakijoiden perehdytystä ja ohjausta työyhteisöissä sekä lisätään tietoa työllistämisen mahdollisuuksista. Koulutuksessa käydään konkreettisesti läpi yleisimpiä työnhakijoille suunnattuja palveluita, joiden avulla työnhakijat ohjautuvat työyhteisöihin sekä näihin palveluprosesseihin liittyviä kysymyksiä. Tutor-koulutus toteuttaa sosiodynaamisen ohjauksen periaatteita ja koulutuksen kautta näitä valmiuksia tarjotaan tutorohjaajille. Tutor-koulutuksen menetelmät perustuvat toiminnallisuuteen, kokemuksen kautta oppimiseen, omien asenteiden tunnistamiseen ja muuttamiseen sekä verkostoitumiseen. Yhteisen dialogin avulla pyritään lisäämään myönteistä asenneympäristöä ja vertaistukea työpaikoilla tapahtuvaan ohjaustyöhön sekä laajentamaan toimijaverkostoa. Tutor-koulutuksen kuvaamiseen tarvittavaa tietoa on kerätty aiemmin järjestetyistä koulutuksista. Lisäksi vuonna 2015 - 2017 toteutetuista Tutor-koulutuksista kerättyä osallistujapalautetta on hyödynnetty oppaan toteuttamisessa. Valmiin Tutor-koulutuksen järjestäjän oppaan tarkoituksenmukaisuutta ja toimivuutta arvioitiin tutorkouluttajien toimesta. Tuotekehitystyön tuloksena on mallinnettu Tutor-koulutuksen järjestäminen. Tutor-koulutuksen järjestäjän opas on tuote, jonka avulla uudet tutorkouluttajat saavat perehdytyksen koulutuksen järjestämiseen. Kokeneille tutorkouluttajille opas toimii muistin tukena. Tutor-koulutusta voidaan jatkossa hyödyntää myös yritysyhteistyön rakentamisessa työllistämisen tueksi. Tutorohjaajia tarvitaan myös yrityssektorilla. Työllisyyden edistämisen merkityssuhteita avaamalla voidaan lisätä yhteistä ymmärrystä työnhakijoiden tukemisen tärkeydestä.

Teimme opinnäytetyön perehdyttämisestä. Alusta asti oli selvää, että valitsemme projektiluonteisen opinnäytetyön. Koimme sen meille mieleiseksi tavaksi toteuttaa opinnäytetyö. Operatiivisen tulosalueen teho-osastolla harjoittelussa ollessa saimme idean perehdyttämiskansion tekemisestä kyseiselle osastolle. Keskustelimme asiasta ja sovimme tuotteen sisällöstä. Toimeksiantajana tuotteelle toimi Oulun yliopistollinen sairaala. Työn tavoitteena oli toteuttaa laadukas ja käytännönläheinen perehdyttämiskansio, josta tehoosasto hyötyy. Oppimistavoitteena oli perehtyä projektin suunnitteluun ja toteutukseen sekä lisätä tietoutta koskien perehdyttämistä sekä sen tärkeyttä. Kehitystavoitteena oli lisätä tietoutta perehdyttämisestä ja sen tärkeydestä. Tietoperustassa perehdytään laajasti perehdyttämiseen niin työntekijän kuin opiskelijankin näkökulmasta. Tietoperustassa on hyödynnetty laajasti alan kirjallisuutta, tutkimustuloksia sekä kansainvälisiä lähteitä. Teoriatiedon lisäksi opinnäytetyö sisältää projektisuunnitelman, jossa on kuvattu projektin suunnittelu, toteutus ja arviointi. Opinnäytetyön tuloksena syntyi perehdyttämiskansio, joka on teho-osaston palautteen mukaan käytännönläheinen ja hyödyllinen. Perehdyttämiskansio jää teho-osaston käyttöön sähköisenä versiona, jolloin sen päivittäminen on helpompaa. Teho-osasto tallentaa perehdyttämiskansion Pohjois-Pohjanmaan sairaanhoitopiirin internet-sivuille, jolloin opiskelijat voivat perehtyä kansion sisältöön ennen harjoitteluun saapumista. Kansio on käytännönläheinen ja tarpeellinen työelämän näkökulmasta. Perehdyttämiskansion päivittämisvastuu jää teho-osaston opiskelijavastaaville. On tärkeää huolehtia kansion päivittämisestä, jotta opiskelijat saavat ajantasaista tietoa ja kansio pysyy ajan tasalla

Tämä opinnäytetyö koostuu kahdesta osasta. Ensimmäinen osa 5 opintopisteen kokonaisuus ja toinen 10 opintopisteen kokonaisuus. Ensimmäinen osa valmis-tui vuoden 2016 syksyllä ja toinen osa vuoden 2017 syksyllä. Molemmat osat on sisällytetty liitteiksi tähän dokumenttiin. Ensimmäinen kokonaisuus käsittelee IoT-sovellusten tietoturvaa teoreettiselta kannalta. Aluksi työssä esitellään yleistä tietoturvan teoriaa ja määritellään siihen liittyviä käsitteitä. Tämän jälkeen työssä käsitellään esineiden internetiä sekä siihen liittyviä sovelluksia. Lopuksi käsitellään IoT:n tietoturvaa: ensin kotiturvapalveluita ja tämän jälkeen teollisuudelle suunnattuja IoT:n yhteydessä toimivia tietoturvapalveluja. Lopuksi vertaillaan näitä ratkaisuja toisiinsa. Vertailu osoittaa, että teollisuudessa käytettyjä tietoturvaratkaisuja voitaisiin pienin muutoksin soveltaa myös kodinturvapalvelusovelluksiin. Toisessa kokonaisuudessa käsitellään web-käyttöliittymän jatkokehitystä. Toinen osa tehtiin Laturi Corporationin toimeksiantona. Työn tavoitteena oli parantaa web-pohjaisen käyttöliittymän käytettävyyttä. Käyttöliittymään tehdyt muutokset taustoitetaan pääosin Jakob Nielsenin käytettävyyteen ja käytettävyyden arviointiin liittyvien teorioiden pohjalta. Työn keskeinen johtopäätös on, että Nielsenin teoriat pätevät yhä käytännön käyttöliittymäsuunnitteluun ja –kehitykseen.

Opinnäytetyön kehittämiskohteena oli SI- ja toimintaterapiaa antavan yrityksen käyttäjälähtöisesti toteutetut verkkosivut. Kehittämistyön tavoitteena oli selvittää, mistä eri elementeistä syntyivät käyttäjälähtöiset verkkosivut? Lähtökohtana oli asiakaslähtöinen tuotekehitysprosessin toteuttaminen palvelumuotoilun keinoin, minkä vuoksi tietoa hankittiin sivustoa hyödyntäviltä potentiaalisilta asiakkailta. Verkkosivujen kehittäminen oli osa SoteYBoost-hyvinvointiyrittäjyyshanketta. Hankkeen tavoitteena oli edistää sosiaali- ja terveysalan palvelumarkkinoiden kehittymistä, palvelutarjonnan monipuolistumista ja liiketoiminnan vahvistumista alueellisesti. Kehittämistyön menetelminä käytettiin palvelumuotoilun menetelmiä: käyttäjätutkimusta, osallistavaa haastattelua ja blueprintiä, joilla saatiin syvempää tietoa sivustoon liittyvistä kehittämistehtävistä sekä asiakkaiden tarpeista. Aihepiiriin tutustuttiin keräämällä yleistä tietoa asiakaslähtöisestä tuotekehityksestä eri näkökulmista. Aineisto hankittiin kyselylomakkeiden avulla. Aineiston keräämiseen valittiin mukaan kolme sivuston potentiaalisinta asiakasta, jotka olivat myös SI-terapian asiakkaita. Kyselylomakkeissa selvitettiin yrityksen verkkosivujen käytettävyyttä, palautteenantamista terapiasta sekä kokemusta verkkosivuista. Saatua aineistoa analysoitiin ja sen perusteella tehtiin yhteenvetoja, joita hyödynnettiin verkkosivujen kehittämisessä. Tämän opinnäytetyön kehittämistyön perusteella nousi esille kolme keskeistä elementtiä asiakaslähtöisten verkkosivujen kehittämiseksi: vuorovaikutus, saatavuus ja käytettävyys. Asiakkailta saatua palautetta voidaan tulevaisuudessa hyödyntää sekä vastaavanlaisen sivuston kehittämisessä, että yrityksen verkkosivujen jatkokehittämisessä.

Sydän- ja verisuonitaudit muodostavat yleisimmän kuolinsyyn Suomessa. Sepelvaltimoiden varjoainekuvausten määrä on kasvanut yli 25 % vuosien 2006 ja 2016 välillä ja kardiologisten toimenpiteiden lukumäärä on lisääntynyt merkittävästi 2000-luvun aikana. Läpivalaisututkimuksissa ja -toimenpiteissä kardiologian osaston henkilökunta työskentelee valvonta-alueella, jolloin he altistuvat potilaasta ja erilaisista pinnoista siroavalle säteilylle. Opinnäytetyössä kuvaillaan siroavan säteilyn suuntaa ja määrää simuloidussa koronaariangiografiassa. Tutkimus toteutettiin yhteistyössä Oulun yliopistollisen sairaalan kardiologian osaston kanssa syksyllä 2017. Tutkimus oli kvantitatiivinen eli määrällinen tutkimus, jossa mitattiin simuloidussa koronaariangiografiassa sironnutta säteilyä. Tutkimuksen tarkoituksena oli kuvailla siroavan säteilyn annosnopeuksia simuloidussa koronaariangiografiassa eri etäisyyksillä ja korkeuksilla tutkimushuoneessa. Tutkimuksessa saatujen sirontakarttojen avulla angiosalissa olevien säteilyä sirottavien esineiden sijoittelua voidaan tarkistaa ja samalla verrata tukeeko sirontakartoista saatu tieto henkilöstön nykyistä sijoittumista angiosaliin. Myös säteilysuojien optimaalinen asemointi angiosalissa voidaan varmentaa tutkimuksen avulla. Mittaukset tehtiin kardiologian osastolla salissa neljä, jossa oli Philips Allura Clarity FD10 -läpivalaisulaite. Potilasta mallintamaan käytettiin CIRS ATOM (phantom 701-D) -fantomia. Sironnan annosnopeuksia mitattiin RaySafe i2 -mittausjärjestelmää hyödyntäen kahdella eri C-kaaren asennolla. Sirontakartat piirrettiin kolmelle eri korkeudelle. Työn tuloksena saatiin 12 sirontakarttaa, joista kävi ilmi sironnan määrä ja suunta eri kohdissa angiosalia. Sironnan määrä lisääntyi kuvausprojektiossa, jossa käytettiin kaudaalisuunnan kallistusta verrattuna projektioon, jossa ei ollut kaudaalisuunnan tai kraniaalisuunnan kallistusta. Sirontaa mitattiin enemmän röntgenputken puolella tutkimuspöytää kuin röntgenputken vastakkaisella puolella tutkimuspöytää. Toimenpidettä tekevän lääkärin suojana käytetään sekä kiinteitä että irrotettavia/liikuteltavia säteilysuojia ja sirontakartoista on havaittavissa säteilysuojainten sironnalta suojaava vaikutus. Sirontakarttojen avulla voidaan visuaalisesti havainnollistaa sironnan määrää ja suuntaa angiosalissa. Sirontakarttojen tarkkuutta voitaisiin parantaa lisäämällä mittauspisteiden määrää. Läpivalaisussa käytettyjen kenttäkokojen vaikutus sirontaan voisi olla tarkastelun arvoinen asia tulevissa sirontatutkimuksissa sekä sirontakarttojen tekeminen sellaisista C-kaaren kallistuskulmista, joita ei ole huomioitu tässä tutkimuksessa.

Jakeluverkon vianhallinnan oleellisia toimintoja ovat vikojen havaitseminen ja vikojen paikantaminen. Suomessa jakeluverkko on suojattu vikavirroilta releillä, jolloin vian havaitseminen on releen tehtävä. Releet seuraavat sähköverkon tilaa mittamuuntajien avulla ja toimivat, kun mitattava suure ylittää tai alittaa asetellun mittasuureen arvon. Vikaindikoinnin kannalta merkittävimmät viat ovat oikosulku sekä maasulku. Säteittäin käytettävässä jakeluverkossa oikosulku on helppo havaita releellä, sillä vikavirrat ovat hyvin suuria ja vian luonne selkeä. Lisäksi oikosulun paikantaminen on maasulun paikantamista helpompaa, sillä oikosulun paikantaminen tapahtuu impedanssiin perustuvalla laskennalla ja mitattuja virtoja laskennallisiin arvoihin vertailemalla. Näin voidaan selvittää todennäköisimmät vikapaikat, jolloin korjaaminen nopeutuu. Nollajohtimen puute sekä se, että verkon tähtipistettä ei ole maadoitettu, hankaloittavat maasulun tunnistamista ja paikantamista. Erityisesti suuren vikaimpedanssin kautta syntyvät maasulut sekä katkeilevat maasulut tuottavat ongelmia suojauksen toteuttamiselle. Tässä opinnäytetyössä käydään läpi jakeluverkon vikojen havainnointia ja paikallistamista. Perinteisten keinojen on todettu suoriutuvan vikojen havainnoinnista heikosti pitkillä lähdöillä verkon muuttuessa kaapeli-avojohto-sekaverkoksi. Työssä selvitetään perinteisen vikadiagnostiikan teoreettinen tausta, sekä syyt, miksi perinteiset vian havainnointikeinot eivät välttämättä toimi maakaapelointiasteen kasvaessa. Lisäksi työssä tutustutaan uusiin vian havainnointikeinoihin.

As a part of WAX project, this report was written to look for different viewpoints in terms of communicating with multiple B2B targeted groups. Funded by Interegg Nord, WAX project is a collaboration between University of Oulu, Luleå Technical University, NIBIO - Norwegian Institute of Bio-economy Research and OAMK - Oulu University of Applied Sciences. WAX project aims to make contacts with scientist, researchers, investors and possible B2B buyers. Raising awareness of the product, funds and practicable partnerships can help advancing its potential even more. Seeing the rising demand of wax-based products and the untapped availability of berries as main resource, WAX project wants to send a message to interested parties about an alternative solution – extracting wax from arctic berries, which can result in many benefits.

Oulun yliopistollisen sairaalan (OYS) hammas- ja suusairauksien poliklinikalla työskentelee suuhygienistejä ja sairaanhoitajia osana moniammatillista tiimiä. Suuhygienistin toimenkuvaan hammas- ja suusairauksien poliklinikalla kuuluu potilaiden terveydenedistäminen sekä suu- ja hammassairauksien ehkäisy. Sairaanhoitajan toimenkuvaan kuuluuvat sairaanhoidolliset työt poliklinikalla, lasten anestesia- eli nukutushammashoitojen järjestäminen sekä potilaan haastattelu ennen yleisanestesiassa tehtävää hammas- tai suu- ja leukakirurgista toimenpidettä varten. Opinnäytetyöni tarkoituksena oli kuvailla suuhygienistin ja sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneiden hoitajien kokemuksia kaksoistutkinnon hyödyntämisestä työelämässä Oulun yliopistollisen sairaalan hammas- ja suusairauksien poliklinikalla. Lisäksi tarkoituksena oli selvittää, miten kaksoistutkinnon suorittaneiden hoitajien työnkuvaa voisi kehittää hammas- ja suusairauksien poliklinikalla. Opinnäytetyöni oli kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus, joka toteutettiin haastattelemalla kolmea hoitajaa. Hoitajilla on suuhygienistin ja sairaanhoitajan tutkinnot ja he työskentelevät tai ovat työskennelleet hammas- ja suusairauksien poliklinikalla OYS:ssa. Haastattelut analysoitiin laadullisella sisällönanalyysillä. Haastateltavat kokivat, että kaksoistutkinnon suorittamisesta on suuri hyöty työskennellessä hammas- ja suusairauksien poliklinikalla. Perehtyminen uutena työntekijänä on helpompaa ja nopeampaa, kun on sekä suuhygienistin että sairaanhoitajan tutkinto. Haastateltavat kokivat, että työnantajankin näkökulmasta kaksoistutkinnon suorittanut hoitaja on suuri voimavara, kun kahden eri ammatin osaamista saadaan yhdistettyä ja hyödynnettyä. Jatkotutkimuksena olisi mielenkiintoista selvittää, miten Suomen muissa yliopistollisissa sairaaloissa suuhygienistin ja sairaanhoitajan tutkinnon suorittaneiden hoitajien ammattitaitoa on hyödynnetty ja minkälainen heidän työnkuvansa on.

Tämän opinnäytetyössä määriteltiin toimenpiteet tuulivoima-alalla toimivalle Wind Controller JV Oy:lle SFS-EN ISO 9001:2015 -standardin mukaisen serti-fikaatin hankkimiseksi. Wind Controller JV Oy:llä ei ollut ennestään käyttöön-otettua sertifioitua laatujärjestelmää. Työssä perehdyttiin ISO 9001:2015 -standardiin ja verrattiin sen sisältämiä vaa-timuksia Wind Controller JV Oy:n tapoihin toimia työorganisaationa. Mahdolli-set poikkeamat ja puutteet korjattaisiin, jotta laatujärjestelmän sertifioiminen olisi mahdollista. Organisaatio- ja työsuhdemuutokset laatutyön aikana vai-keuttivat työn suoritusta alkuperäisen suunnitelman mukaan, joten opinnäyte-työn tavoitteita muutettiin. Uutena tehtävänä tutkittiin standardin vaatimuksia ja laatujärjestelmän rakentamisen periaatteita. Yrityksen työhön varatut resurssit jäivät vähäisiksi samaan aikaan vallinneiden organisaatiomuutosten vuoksi, joten opinnäytetyössä päädyttiin keräämään taustatietoa tulevaisuudessa jatkettavalle laatutyölle. Esille tuotiin standardin olennaisimpia vaatimuksia kuten toimintaympäristön ja tukiryhmien määritys, yritysjohdon sitoutuminen, operatiivisten toimintojen yhdistäminen laatujärjes-telmän vaikutuspiiriin, suorituskyvyn mittaaminen, suunnittelun käyttö riskien ennalta ehkäisemiseksi ja jatkuva kehitys. Laatujärjestelmän sertifioimiseen vaadittavien toimenpiteiden lisäksi yrityksen tulisi arvioida laatujärjestelmän tuomaa lisäarvoa yrityksen toiminnalle ja pohtia, riittävätkö yrityksen resurssit laatutyön tekemiseen. Laatujärjestelmän ylläpitäminen erillisenä voi lisätä ko-konaisia työtehtäviä sen sijaan, että laatujärjestelmän mukaiset työskentelyta-vat integroitaisiin osaksi nykyistä työtä.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tehdä uusi opintomateriaali Oulun ammattikorkeakouluun kirjanpidon jatkokurssi opintojaksolle tilinpäätössuunnittelun osioon. Opinnäytetyön toimeksiantajana on Oulun ammattikorkeakoulun Liiketalouden yksikkö. Opintomateriaalin uusiminen tuli ajankohtaiseksi, kun edellinen opintomateriaali kaipasi päivitystä ja tarkennuksia. Kyseessä on toiminnallinen opinnäytetyö, joka koostuu raporttiosasta ja tuotoksesta eli opintomateriaalista. Tietoperustassa on kerrottu tilinpäätökseen ja tilinpäätössuunnitteluun liittyviä perusasioita, kuten tilinpäätöksen laatimisvelvollisuus ja laatimisperiaatteet, lueteltu tilinpäätösasiakirjat sekä tilinpäätössuunnittelun eri keinot. Tietoperusta pohjautuu kirjanpito- ja verolakeihin, kirjanpitoasetukseen, kirjanpitolautakunnan yleisohjeisiin ja tilinpäätössuunnittelusta kertovaan kirjallisuuteen. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa on kerrottu, kuinka opinnäyteprosessi eteni ja miten opintomateriaali tehtiin. Valmis opintomateriaali on opinnäytetyön lopussa liitteenä. Opintomateriaali sisältää kirjanpidon jatko-kurssin tilinpäätössuunnittelun osioon kuuluvat harjoitustehtävät, joissa on käytetty kuvitteellisia yrityksiä ja tilinpäätöstietoja. Opintomateriaalista tuli selkeä ja helposti muokattavissa oleva kokonaisuus, joka täydentää opintojakson teoriaosuuden. Opintomateriaali otetaan käyttöön Oulun ammattikorkeakoulussa maaliskuussa, kun taloushallinnon toisen vuoden opiskelijoilla alkaa tilinpäätössuunnittelu kirjanpidon jatkokurssi opintojaksolla. Opiskelijoilta voi kysyä uudesta opintomateriaalista palautetta opintojakson päättyessä, sillä palautteen avulla opintomateriaalia on mahdollista kehittää edelleen.

Oppinäytetyön toimeksiantajana toimii --------. Yritys toimii kalustealalla ja valmistaa kaikkia kodin kiintokalusteita niin kuluttajien kuin rakennusliikkeiden tarpeisiin. Yritys on avaamassa verkkokauppaa jälleenmyyjien käyttöön keväällä 2018. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on tutkia, kannattaisiko verkkokauppa avata tulevaisuudessa suoraan kuluttaja-asiakkaille. Idea opinnäytetyöhön syntyi kesätöiden yhteydessä kohdeyrityksessä. Työn teoriapohja perustuu verkkokaupasta, kilpailija-analyysista ja benchmarkingista kertovaan ammattikirjallisuuteen. Verkkokaupan osalta painopiste oli erityisesti verkkokaupan luokitteluun liittyvissä asioissa sekä verkkokaupan käyttämiseen asiakkuudenhallinnan välineenä. Opinnäytetyö sisältää kilpailija-analyysin jossa tutkitaan alalla toimivien yritysten verkkokauppatarjontaa. Lisäksi haastattelen yrityksen jälleenmyyjiä liittyen verkkokauppaan. Haastattelujen avulla selvitetään verkkokaupan tarpeellisuutta myyjien näkökulmasta. Kilpailija-analyysin ja haastattelun perusteella arvioidaan onko kohdeyrityksen kannattavaa tai tarpeellista avata verkkokauppaa suoraan kuluttaja-asiakkaiden käyttöön. Verkkokaupat ja verkossa tehtävät ostokset yleistyvät vauhdilla ja yritysten onkin tarpeellista arvioida, minkälaiset mahdollisuudet heillä on toteuttaa myyntiä myös tätä kautta. Nykypäivän asiakas olettaakin monesti, että kaikki tämän tarvitsema löytyy verkosta. Tämän takia opinnäytetyön aihe on ajankohtainen kohdeyrityksessäkin. Saatujen tulosten perusteella verkkokaupan avaaminen kuluttaja-asiakkaille on perusteltua. Alalla tämä ei kuitenkaan vaatimus vielä ole, joten kohdeyritys ehtii miettiä rauhassa kuinka asian suhteen jatketaan.