Kaasua Kuhmoon

Kaasua Kuhmoon -esiselvityshanke selvitti mahdollisuudet perustaa biokaasutuotantolaitos Kuhmon alueelle. Hankkeen toteuttivat yhteistyössä Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kuhmon kaupunki

Projektin tavoitteet

Hankkeessa kartoitettiin Kuhmon alueen biokaasun tuotantoon soveltuva raaka-ainepohja, siihen sopivat tuotannolliset menetelmät ja teknologiat sekä tuettiin työpajatoiminnalla paikallisen biokaasuekosysteemin syntymistä. Hankkeen koordinaattorina toimi Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Hankkeen tarve ja tausta

Kuhmon kaupungissa heräsi kiinnostus selvittää mahdollisuus kunnan alueelle sijoittuvaan biokaasun tuotantoon. Suomen virallisena tavoitteena on saavuttaa hiilineutraalisuus vuoteen 2035 mennessä. Tavoitteeseen pääseminen vaatii alue ja kuntakohtaisten erityispiiteiden pohjalta muodostettua uusiutuvan energian tuotantoa sekä sen hyödyntämiseksi kiertotalousperiaatteet huomioivan käyttäjäekosysteemin kehittämisen. Paikallisen biokaasupotentiaalin hyödyntäminen edellyttääkin usein paikallisten selvitysten lisäksi tietoa laajemman alueen toimintakentästä ja -suunnitelmista, saatavilla olevista parhaista teknologioista, alueellista koordinointia paikallisten kehityshankkeiden yhteensovittamiseksi sekä puolueettoman osapuolen määrätietoisia aktivointitoimenpiteitä julkisia toimijoita sisältävän ekosysteemin eteenpäin viemiseksi.

Nykytilanteessa resurssiviisas ja vähähiilisyyspyrkimyksiä tukeva kiertotalous on periaate, joka uudistaa teollisia ja yhteiskunnallisia toimintoja voimakkaasti. Pyrkimys vähentää fossiilisten polttoaineiden merkitystä energiantuotannossa paitsi säästää luonnonvaroja, myös mahdollistaa alueellisten kiertotalous-ekosysteemien kehittymisen ja tämän myötä vahvistaa paikallistaloutta – paikallisessa arvoketjussa hyöty kohdentuu omalle alueelle huomattavasti aiempaa vahvemmin. Resurssien säästämisen lisäksi alan kehitystä vauhdittaa voimakas markkinamuutos, jossa yhä useammat toimijat hyötyvät vähähiilisestä ja resurssiviisaasta toiminnasta. Yritysten haasteiksi muodostuu kuitenkin vielä usein alueellisesti kehittymättömät kierto- ja biotalouden ekosysteemit. Tämä on tunnistettu etenkin Kainuussa.

Kuhmo on maaseutukaupunki, jossa ekologisesti ja taloudellisesti kestävien kiertotalousekosysteemien aikaansaaminen on haastavampaa kuin tiheään asutulla alueella, jossa toimii jo ennestään lukuisia teollisia toimijoita. Kuhmossa on kuitenkin raaka-ainevirtoja, joiden saaminen nykyistä tehokkaampaan hyötykäyttöön on mahdollista. Tässä hankkeessa haluttiin selvittää tarkemmin mahdollisuutta orgaanisten jakeiden hyödyntämiseen biokaasun tuotannossa. Saatavilla olevien raaka-ainevirtojen, niille sopivien prosessointimenetelmien ja mahdollisten liiketoiminnan arvoketjujen tunnistaminen on kokonaisuus, jonka selvittäminen mahdollistaa kehitystoiminnan ja siihen liittyvien investointien käynnistämisen. Aikaisempiin kansallisiin kokemuksiin pohjautuen erityisesti biokaasuhankkeissa raaka-ainevirtojen ja teknologiamenetelmien selvitykset korostuvat onnistuneen biokaasutuotannon rakentamisessa.

Kainuussa kehitetään parhaillaan liikennekaasun infrastruktuuria ja käyttäjäekosysteemiä. Se tarvitsee tuekseen myös alueellista biokaasutuotantoa. Biokaasutuotannon kytkeytyminen liikennekaasun tarjoamiseen sekä lisää biokaasun alueellista käyttöä että parantaa biokaasun tuottajien kannattavuutta. Näiden biokaasuekosysteemin erilaisten kehityshankkeiden rinnakkainen selvittäminen, eteenpäinvieminen ja koordinointi on kriittisessä asemassa bio- ja kiertotalouden kehittymiselle sekä yleisten kansallisten tavoitteiden saavuttamiselle.

Projektin toimenpiteet

1) Biokaasun tuotanto: Hankkeen tuloksena on arvio Kuhmon jakeille soveltuvasta biokaasun tuotantoprosessista alustavine hinta-arvioineen.

2) Biokaasun käyttö: Esiselvityshankkeen aikana selvitetään vaihtoehtoiset käyttökohteet (liikenne, teollisuus, lämpöenergia) ja niiden reunaehdot. Synergiat paikallisten toimijoiden kanssa selvitetään prosessissa syntyvien energiavirtojen (lämpö, CO2, metaani, mädätejäännös) osalta. Myös pakkaamiseen ja siirtoon vaadittavat investoinnit selvitetään.

3) Alueellisen yhteistyön kehittäminen ja aktivoiminen: Hankkeen tuloksena järjestetään kolme (3) työpajaa, joissa on jaettu tietoa biokaasualasta ja edesautettu paikallisten toimijoiden yhteistyön syntymisessä. Kaikille avoimissa työpajoissa jaetaan myös hankkeen aikana saatuja tuloksia ja biokaasutoiminnan tietoutta.

Yhteistyö

Hankkeen koordinaattorina toimii Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Projektin tiedot

Hankkeen kokonaisbudjetti on 97 420€.

 

Lisätietoja

projektityöntekijä

Antti Kuoppala