Julkaisut

Selvityksen päätavoite on profiloida tyypillinen kotimainen moottorikelkkamatkailija. Profiloinnin lisäksi selvityksessä tarkastellaan Kainuuta moottorikelkkamatkailun kohdealueena: miten kiinnostavana kotimaiset moottorikelkkamatkailijat aluetta pitävät, mitä hyviä ja huonoja puolia he näkevät Kainuun kelkkailumahdollisuuksissa ja miten maakunnan moottorikelkkamatkailua olisi kelkkamatkailijoiden mielestä mahdollista kehittää. Selvityksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023 kelkkaharrastajille tehdyllä sähköisellä kyselyllä, johon vastasi kaikkiaan 694 kelkkailijaa eri puolilta Suomea. Heistä 573 kertoi harrastavansa moottorikelkkamatkailua. Kyselyn selitetekstissä moottorikelkkamatkailu täsmennettiin oman kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvaksi matkailuksi, jonka keskeisenä tarkoituksena on moottorikelkkailun harrastaminen vapaa-ajan aktiviteettina. Selvitys liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 käynnistyneeseen ja kesään 2025 saakka jatkuvaan Kelkka Kainuu -hankkeeseen, jonka toimenpiteet painottuvat markkinointiin ja Kainuun tunnetuksi tekemiseen kotimaisten kelkkamatkailijoiden keskuudessa. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun kunnat.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. KAMKin hanketoiminta matkailussa vuonna 2023 on koostunut mm. matkailupalvelujen digitalisointiin keskittyneistä hankkeista Ukkohallan ja Vuokatin alueilla, jotka ovat alan vetureina omilla sektoreillaan. Arctic Lakeland matkailualueen kehittämistyössä pyritään useiden toimijoiden yhteistyössä lisäämään Kainuun tunnettuutta ja kansainvälisten matkailijoiden turistivirran kasvattamista, vaikkapa charter-lentojen lisäämisen myötä. Matkailun digitalisaatio on suorastaan välttämätön alan toimijoiden kehittämiseksi Kainuussa. Markkinointi, palvelut eri kohteissa, varaus- ja maksujärjestelmät on oltava sellaisessa kunnossa, jossa ne tavoittavat globaalit markkinat ja alueelle tulevat asiakkaat – digitaalisesti ja jopa etukäteen.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Liiketalouden koulutusalan hankkeissa oli yritysten digitalisaatio keskiössä usean eri hankkeen toimesta. Yritysten auttaminen digimarkkinoille, kouluttaminen hyödyntämään niitä ja tuoreimpien tietojen päivittäminen saivat hyvän vastaanoton muun muassa Kajaanin Yrittäjien puolelta. Liiketalouden hankkeissa kannustimme yrityksiä hyödyntämään datataloutta ja tekoälyä, kehitimme avoimen opintojen tarjontaa ja sitä kautta KAMKin vaikuttavuutta Kainuun ulkopuolelle. Toteutimme myös erilaisia tutkimuksia koulutuksen osaamisen kehittämiseksi ja huomioimme myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tarpeet. Olimme myös mukana kehittämässä muun muassa teknologialähtöistä liiketoimintaa ja uusien alan yritysmahdollisuuksien sijoittumista Vuokattiin. KAMKin vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. Jokainen hanke kytketään osaksi jotakin KAMKin koulutusta ja tästä muodostuu osa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevaa vuotuista perusrahoitusta. Hankevolyymillä on siis suuri merkitys paitsi hankkeen vaikutuksen, myös rahoituksen näkökulmasta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämäkin rahoitus tulee kolmen seuraavan vuoden aikana keskiarvolla laskien. Hankkeiden rahoitus riippuu rahoittajasta. EU-hankkeet ovat 100 % rahoitettuja, aluerahoitus kattaa tyypillisesti 70–80 % kokonaisrahoituksesta ja esimerkiksi yrityshankkeet 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin tulee kattaa loput omalla rahoituksella tai mieluummin löytää yritykset mukaan rahoittamaan osaa tuota puuttuvaa loppurahoitusta.

Vuoden 2023 Kajaanin Ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetöistä kirjoitetut artik-kelit kiinnittyvät neljään teemaan, jotka ovat asiakkuuksien -, palvelujen -, henkilöstön osaamisen - ja koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien kehittäminen. Opinnäytetöitä valmistuu lähes sata ja tähän julkaisuun kootut artikkelit ovat katsaus niistä. Asiakaskeskeisen organisaation kehittäminen ja hoitotyön näkökulmat, kuten eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen palliatiivisessa hoidossa, ovat hyvin tärkeitä. Samoin palvelujen kehittä-minen, kuten digipalveluiden käyttöönotto ja kustannustietoinen lähestymistapa ravitsemispal-veluihin, ovat merkittäviä aiheita. Palvelujen jatkuva parantaminen ja innovointi ovat avainasemassa nykypäivän markkinoilla. Tämä teema keskittyy uusien palveluiden luomiseen, nykyisten palveluiden tehostamiseen, tek-nologian hyödyntämiseen, jotka edesauttavat asiakastyytyväisyyttä.

Covid-19-pandemia on aiheuttanut haasteita hoitotyön kliinisten taitojen opettamiselle ja oh-jaamiselle ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon saavuttamiseksi kliinisten taitojen harjoittelutun-neille osallistuminen on usein pakollista ja nämä tunnit toteutetaan perinteisesti lähiopetuk-sena. Mikäli lähiopetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, tämä vaikeuttaa opintojen etene-mistä. Joitakin lähityöskentelyä vaativia asioita on kuitenkin mahdollista opettaa, ohjata ja opis-kella myös etä- ja hybridiopetuksena (kuva 1.) hyödyntäen digitaalisia menetelmiä. (DIGIHOI –ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen hankesuunnitelma, 2022.) Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien mukaan ottaminen opettamiseen on myös johtanut parempiin oppimistuloksiin ja siten lisännyt opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun (Coyne ym., 2020; Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018; Rouke, 2020). Viitteitä löytyy myös siitä, että hybridiopetus koetaan parempana ope-tusmetodina oppimisen näkökulmasta kuin perinteinen lähiopetus (Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018).

Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee erilaisia palveluja arjen tueksi toimintakyvyn heikentymisen myötä. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti tai pienin avuin, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhem-pia. Kansallinen linjaus on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada tarvitsemansa palvelut sinne myös ympärivuorokautisesti. Kunnat voivat vaikuttaa ikäihmisten palvelutarpeisiin panostamalla edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen. (THL 2022.) Kainuu kuuluun maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Vuoden 2021 lopussa Kainuun väkimäärä oli 71 255 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 29,8 %. Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy edelleen. Vuonna 2040 ennustetaan yli 65- vuotiaita olevan 35 % kainuulaisista. (Väestö ja muuttoliike 2022.) (Liite 1.) Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimintasuunnitelman mukaan ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityispalveluista kuin muunkin väestön pal-velut. Suurin osa ikäihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä, aktiivisuutta, osallisuutta ja omatoimisuutta tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta. (Tolonen 2022, 8–9.) Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta palvelujen kehittämiseen sekä erilaisia palveluja täydentämään ikäihmisten kotona asumista. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja toi-mintakyvyn ylläpitämistä sekä kotiin tuotavia palveluja. (THL 2023.)

Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.6.2021 – 31.3.2023 Kainuun liiton rahoittamaa REACT-EU, EAKR-hanketta nimeltä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut. Hanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisia mahdollisuuksia kaukolämmöntuottajalla on ja millaisia askeleita heidän pitäisi tehdä, jotta kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä saisi vähennettyä. Tämänhetkisessä maailmassa energiatuotanto on murroksessa ja vähähiilisyystavoitteet, joita Suomikin on asettanut, asettaa paineita muutoksiin myös kaukolämmöntuotannossa. Resurssiviisas ja vastuullinen energia on uusiutuvasti ja hajautetusti tuotettua kaukolämpöä. Hankkeessa on mukana Loiste Lämpö Oy Kajaanista sekä Suomussalmen kunta. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle. Tässä raportissa käsittelemme Kajaanin tiekarttaa. Loiste Lämmön toiminnassa ja strategiatyössä on otettu jo pitkään huomioon vähähiilisyys ja vastuullisuus näkökulmat, joten lähtökohdat tiekartan tekemiselle olivat erittäin hyvät. Yhteistyössä Loiste Lämmön kanssa hanke työsti kaukolämmöntuotannon vähähiilisyystiekartan, jossa kuvataan eri askelia, joita on tähän mennessä otettu ja mahdollisia toimenpidetavoitteita tulevaisuutta ajatellen. Tiekartan tausta-aineisto käsitellään tässä raportissa ja esitetään tausta-aineistoon pohjautuva visuaalinen esitys.

Tämä julkaisu sisältää 12 etä- ja hybridityöhön liittyvää artikkelia. Ne ovat erilaisia näkökulmia PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen teemaan – etä- ja hybridityön kehittämiseen. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisu sisältää artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankkeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen. PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, jota edusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulu ajanjaksolla 1.9.2021 – 31.8.2023.

Opinnäytetyön aiheena on osaamisen jakaminen tanssin opetustyön ammatillisena tukena. Opinnäytetyön kontekstina on tanssinopetus taiteen perusopetuksessa, johon tilaajaorganisaatio, Keravan tanssiopisto kuuluu. Tanssinopetus ammattina on opettajalle monesti itsenäistä sekä yksinäistä työtä. Työyhteisön sisäistä toimintaa tanssinopettajilla on hyvin pieni osa kokonaistyöajasta. Tanssinopetustuntien suunnittelu on aikaa vievää sekä luovuutta vaativaa, koska tuntimateriaali suunnitellaan yleensä kaikkinensa itse. Opinnäytetyössä tutkitaan tilaajaorganisaatiossa tapahtuvassa tanssinopettajien jakamistoiminnassa, millaisia vaikutuksia opettajien keskinäisellä osaamisen jakamisella on heidän työnsä arkeen. Tavoitteena on ollut tutkimusosion pohjalta kehittää tilaajaorganisaatioon osaamisen jakamisen toimintamalli, sekä lisätä yleisesti tietoa tanssinopettajien jakamiskulttuurin merkityksistä. Tietoperustassa käsitellään tanssinopettajan osaamista taiteen perusopetuksen valtakunnallisen opetussuunnitelman raameissa, sekä yhteisöllisen oppimisen näkökulmaa opetustyöyhteisöissä sekä taideopetuksessa. Tutkimuksen lähestymistapana on laadullinen tutkimus etnografisin menetelmin. Tutkimuksellisina menetelminä on osallistuva havainnointi, sekä ryhmähaastattelut. Kehittämismenetelmänä on opinnäytetyön tuotoksen luomista tavoitteleva yhteisöllisen ideoinnin työpaja. Opinnäytetyön tutkimuskysymyksinä ovat: Millaisia vaikutuksia osaamisen jakamisella on tanssinopettajien työn arkeen, sekä millainen osaamisen jakamisen toimintamalli olisi tilaajaorganisaatiolle toimiva? Olen nostanut aineiston analysoinnin pohjalta tuloksiin osaamisen jakamisen vaikutuksiksi kaksi otsikkoa, tanssinopettajana kehittymisen, sekä yhdessä oppimisen ja hyvinvoinnin. Lisäksi avaan tuloksissa jakamistoiminnalle merkityksellistä muotoa, yhdessä oppimista keholliskeskustelevana toimintana. Opinnäytetyön kehittämisosion tuotoksena on lopulta ehdotus toimintamallin rakentamiseksi, jossa on konkreettisia ehdotuksia osaamisen jakamisen kehittämiseksi sekä juurruttamiseksi osaksi koko opettajayhteisöä tilaajaorganisaatiossa. Ajattelen opinnäytetyön tuoneen tanssinopettajien ammattikentälle arvokasta tietoa osaamisen jakamisen vaikutuksista työelämään.

Tässä opinnäytetyössä käsitellään yrityksen yritysmuodon valitsemista sekä liiketoimintasuunnitelman laatimista yritystä perustavan henkilön näkökulmasta. Opinnäytetyössä esitellään yleisimmät yritysmuodot, joiden avulla valitaan Rakennuspalvelu J. Korhoselle sopiva yritysmuoto sekä laaditaan yritykselle liiketoimintasuunnitelma. Opinnäytetyön tarkoituksena on avata kattavasti yritysmuotoja sekä käydä liiketoimintasuunnitelmaan sisältyviä asioita läpi. Opinnäytetyö toimii avustavana oppaana yrityksen perustamisvaiheessa oleville, jotka tarvitsevat tietoa näistä aiheista. Opinnäytetyön tuloksena saatiin kattava teoriaosuus yritysmuodoista ja liiketoi-mintasuunnitelman laatimisesta, joiden avulla yritykselle Rakennuspalvelu J. Korhonen valittiin sopiva yritysmuoto sekä tuotettiin toimiva liiketoimintasuunnitelma. Toteutuksessa käytettiin menetelminä kirjallisuustutkimusta sekä kirjoittajan omiin havaintoihin perustuvaa tutkimusta. Opinnäytetyön lopussa tuodaan ilmi näkökulmaa, että yrityksen perustaminen voi alussa herättää epävarmuutta ja omien kykyjenkyseenalaistamista. Kuitenkin tärkeintä on luottaa omaan visioon ja rohkaistua toimimaan. On olennaista perehtyä perustettavan yrityksen alaan ja hyödyntää omia verkostojaan.

The market is saturated with visual cues as numerous brands are each investing heavily in developing and maintaining their visual identity through logos, colours, shapes, and branding guides. Yet, the potential of audio has been widely ignored, potentially diminishing the whole brand experience. Strategic use of audio in branding can enhance the brand perception and the customer experience. Ensuring congruence between audio and the brand is crucial for leveraging the full potential of audio. This thesis provides insight into the discipline of audio branding, focusing specifically on the process of designing an audio identity. It provides a comprehensive understanding of audio branding by outlining key theoretical concepts and applying these to practice by designing an audio identity for Kasvukonstit. A detailed analysis of the company’s brand resulted in the identification of specific brand attributes, which were translated into an audible form through a brand track. This lays the foundation for future use of audio within the communications of Kasvukonstit. The effectiveness of the brand track was analysed through a survey, demonstrating a successful alignment with the identified brand attributes. Therefore, making the created audio asset useful for developing the brand image. This thesis was written to be accessible to readers with no prior background in audio branding, aiming to demystify the topic and its core processes. It introduces advanced concepts and includes a detailed case study that will benefit industry professionals alike.

Opinnäytetyö tehtiin Biotuotetekniikan tutkinto-ohjelmaa varten Tampereen ammattikorkeakoululle. Opinnäytetyön tarkoituksena oli luoda Biotuoteteollisuuden tuotantotalous -opintojaksolle kehityssuunnitelma kurssin parantamista varten. Kehityssuunnitelma luotiin opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksen, kyselytutkimuksen ja opinnäytetyön tekijän omien ajatusten pohjalta. Kehityssuunnitelma sisältää parannusehdotuksia seuraavalle opintojaksolle. Kehityssuunnitelmaa varten luotu kyselytutkimus suunnattiin syksyn 2023 opintojakson opiskelijoille. Kysely koostui 7 monivalintakysymyksestä sekä yhdestä avoimesta kysymyksestä. Kyselyn tarkoituksena oli kehittää opintojaksoa hyödyntämällä kyseisen opintojakson opiskelijoiden mielipiteitä. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että opiskelijat olivat kiinnostuneita opintojaksosta,mutta kokivat sen sisällön hieman sekavaksi. Ryhmätöiden ryhmäkoot olivat vastaajien mielestä liian suuria. Yksilötehtäviä pyydettiin ryhmätöiden tilalle testaamaan omaa osaamista. Lisäksi laskutehtäviä toivottiin enemmän. Opintojaksollaei ollut tenttiä, mikä koettiin hyväksi ratkaisuksi. Opintojaksolla oli kolme vierailijaluentoa, jotka kyselyn mukaan olivat onnistuneita ja pidettyjä. Opintojakson kehittämisessä painottui opintojakson sisällön selkeys. Teoriaosuuksiin tuli paljon muutoksia syksyn 2023 opintojaksoon verrattuna. Kehityssuunnitelmassa on teoriaosuuksien lisäksi oppimista tukevia tuntitehtäviä, palautettavia tehtäviä sekä vierailijaluentojen aihe- ja aikaehdotukset. Teoriaosuus pyrittiin muodostamaan niin, että se on biotuotetekniikan opiskelijoiden kannalta tarkoituksenmukainen ja sisältää tuotantotalouden tärkeimpiä perusasioita. Kehityssuunnitelmassa on yksi ryhmätyö vähemmän kuin vanhassa opintojaksossa. Toiseksi päätehtäväksi lisättiin yksilötehtävä mittaamaan opiskelijan omaa osaamista ja työskentelyä. Lisäksi teoriaosuuksien loppuun tuli muutamia tuntitehtäviä. Muihin tehtäviin ei tullut muutoksia.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää Ympäristö ja tulevaisuus mielessä -hankkeen toiveesta ilmastokahvilassa käyneiden ilmastokahvilakokemuksia ja kehittämistoiveita, jotta hankkeen toteuttajat voivat kehittää toimintaa edelleen, sillä ilmastokahvilatoiminta on Suomessa vielä melko alkuvaiheessa. Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa myös tietoa ilmastokahvilakävijöiden vaikeista ympäristötunteista, selviytymiskeinoista ja tulevaisuuteen suuntautuvista ajatuksista. Opinnäytetyö toteutettiin laadullisena tutkimuksena käyttäen metodina strukturoitua kyselylomaketta. Teoriaosassa käsiteltiin aiheelle keskeisiä teemoja eli ilmastokahvilaa, ympäristöahdistusta ja muita ympäristön tilaan liittyviä tunteita sekä ilmastokriisiä tunteiden aiheuttajana. Analyysi toteutettiin teorialähtöisellä pragmaattisella sisällönanalyysillä. Opinnäytetyön tuloksista kirjoitetaan myös blogikirjoitus hankkeen verkkosivuille. Kyselyn tuloksista kävi ilmi, että ilmastokahvilaan tultiin sattumalta. Parhaimmaksi tulevaisuuden ilmastokahvilapaikaksi valikoituivat erilaiset helsinkiläiset kirjastot arkipäivänä, myöhään iltapäivällä tai alkuillasta. Osallistuneiden mielestä paras väli tapaamisille on yksi kuukausi. Ilmastokahvilaa suositeltaisiin ystävälle, jolla on ilmastoahdistusta. Suurin osa vastaajista ei ollut hakemassa itselleen tukea, sillä heillä oli hyvä tukiverkosto, jolle saattoi puhua vaikeistakin ympäristötunteista. Vertaistuki oli tärkein asia ilmastokahvilassa yhdessä kahvin ja teen juonnin kanssa. Kyselyvastaajat arvostivat myös sellaisten ideoiden saantia ilmastokahvilassa, joita he itse voisivat tehdä ympäristön hyväksi. Ilmastokahvilan tunnelmaa kuvattiin avoimeksi, iloiseksi ja innostuneeksi. Positiivisten uutisten ja toiveikkuuden lisäämistä kuitenkin toivottiin. Palautteissa toivottiin myös, että ilmastokahvilan rakennetta voisi selkeyttää ja lisätä yhteistä keskustelua. Kyselyyn vastaajat kokivat monia erilaisia vaikeita ympäristön tilaan liittyviä tunteita, erityisesti ahdistusta, surua, toivottomuutta ja turhautumista, mutta myös pelkoa, voimattomuutta, ärtyneisyyttä ja häpeää. Ympäristöahdistuksessa ja muissa vaikeissa tunteissa vastaajien oloa helpottivat luontoon meneminen, lukeminen ja musiikin kuuntelu tai sen soittaminen, läheiselle puhelimella soittaminen tai juttelu ja lenkille meneminen. Yli puolet kyselyyn osallistuneista vastasi, että huoli ympäristöstä saa heidät toimimaan. Tähän kyselyyn vastanneita yhdisti mielipide siitä, että maapallon tuhoutumista voidaan vielä lykätä hyvillä päätöksillä, jos toimitaan heti ja osa uskoi jopa toiveikkaammin, että negatiivinen kehitys voidaan vielä pysäyttää.

Tässä toiminnallisessa opinnäytetyössä luotiin uudet verkkosivut Helsingin Kellariteatterille. Kellariteatteri on nuorille aikuisille suunnattu harrastajateatteri. Opinnäytetyön tavoitteena oli luoda uudet, modernit ja selkeät verkkosivut toimeksiantajalle uuden visuaalisen ilmeen avulla. Tavoitteena oli työn avulla parantaa Kellariteatterin viestintää tekemällä sen verkkosivuista ajankohtaiset ja esteettiset. Työn rajauksena oli keskittyä verkkosivujen visuaaliseen ilmeeseen, toimivuuteen ja saavutettavuuteen. Työssä keskityttiin tekemään verkkosivuista toimeksiantajan toiveiden ja brändin mukaiset. Työssä on perinteisen tutkielman rakenne. Verkkosivuilla on suuri merkitys yrityksen digitaalisessa markkinointiviestinnässä. Verkkosivut ovat yrityksen suurin itsenäisesti hallinnoima kanava, jonka käyttö on täysin yrityksen hallussa. Verkkosivuille on asetettu nykypäivänä paljon vaatimuksia, jotta ne näkyvät hakukoneissa ja toimivat useilla laitteilla. Verkkosivujen tulee olla saavutettavat kaikille ja niiden pitää olla käyttäjäystävälliset. Verkkosivut tuovat yritykselle ainutlaatuisen tilaisuuden tuoda sen arvoja ja bändiä esille haluamallaan tavalla. Opinnäytetyön tietoperustassa keskitytään ensin verkkosivuihin markkinointiviestinnän kanavana, digitaalisessa markkinointiviestinnässä ja sekä brändin merkitykseen markkinointiviestinnässä. Verkkosivujen luomisesta kertova teoria osio jaettiin kahteen eri aihealueeseen, verkkosivujen rakentamiseen ja verkkosivujen visuaaliseen puoleen. Opinnäytetyön menetelmäosiossa käytetään vertailuanalyysiä tutkimaan eri verkkosivujen responsiivisuutta ja visuaalisen ilmeen selkeyttä. Vertailuanalyysi sopi menetelmäksi opinnäytetyöhön koska sen avulla pystyttiin analysoimaan kilpailijoita ja tutustuma nykyaikaisempiin sivustoihin. Vertailuanalyysiin valittiin kahden teatterin verkkosivut. Opinnäytetyön viimeisessä kappaleessa käydään läpi uusien verkkosivujen suunnitteluprosessi, visuaalinen ilme, tekninen toteutus ja uusien verkkosivujen lopullinen visuaalinen rakenne. Viimeisenä keskitytään uusien verkkosivujen saavutettavuuteen ja sen toteutumiseen. Uudet verkkosivut luotiin WordPress-alustalla, mutta toimeksiantajan kanssa tehdyn sopimuksen mukaisesti verkkosivuja ei julkaistu opinnäytetyöprosessin aikana. Opinnäytetyön tekeminen aloitettiin tammikuussa 2024 ja työ valmistui toukokuussa 2024. Opinnäytetyön tuloksena syntyi uudet, modernit ja visuaalisesti onnistuneet verkkosivut Helsingin Kellariteatterille.

Elektroninen urheilu on kasvava trendiala, joka on monin osin rahoitukseltaan globaalisti yliskaalattu alan kokoon verrattuna. Taloustilanteen muutos on johtanut rahoitushanojen sulkeutumiseen, kun moni aikaisemmin potentiaalia alassa nähnyt sijoittaja on luovuttanut koko alan suhteen. Opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten suomalaiset e-urheiluorganisaatiot rahoittavat toimintaansa ja ylläpitävät joukkueitaan. Lisäksi tavoitteena oli etsiä tuottoisampia rahoitusmalleja ja -vaihtoehtoja suomalaisille e-urheiluorganisaatioille. Tutkimus auttaa tulevia ja nykyisiä alan toimijoita, sekä informoi mahdollisia rahoittajia elektronisen urheilun rahoituksen muutoksista ja haasteista Suomessa. Keskeinen tietoperusta avaa e-urheilun rahoitusnäkymiä maailmanlaajuisesti. Keskeisinä aiheina olivat e-urheilun organisaatioiden ansaintamallit sekä rahoitusrakenteet. Lisäksi siinä käsiteltiin e-urheilua yleisesti, sen kehitystä, tuoreita talousnäkymiä sekä tulevaisuuden näkymiä. Empiria toteutettiin laadullisena tutkimuksena, jossa aineistonkeruun menetelmänä käytettiin puolistrukturoitua haastattelua. Haastattelut toteutettiin huhtikuussa 2024. Aineiston analysointiin käytettiin sisältöanalyysin menetelmiä. Tuloksissa kävi ilmi organisaatioiden haasteet kannattavuuden saavuttamiseksi. Vähentyneet rahoitusmahdollisuudet taloustilanteen muutoksen myötä on vaatinut toiminnan järkevöittämistä ja uusien rahoitusmuotojen etsimistä. Lisäksi tuloksissa selvisi mihin Suomessa tulisi panostaa, jotta e-urheiluorganisaatioiden rahoitus tukisi organisaatioiden kasvua ja voittojen maksimointia.

Työelämä läpikäy jatkuvaa muutosta, mutta viimeisten vuosien aikana muutosten vauhti on kiihtynyt. Työ teknologisoituu, työnteon vauhti kiristyy ja globaalin pandemian myötä työnteon paikka on monilla aloilla vaihtunut toimistoilta erilaisiin hybridityömalleihin. Työnteon jatkuvasta kehittämisestä on tullut organisaatioille välttämättömyys, jotta nykyisiin ja tulevaisuudessa mahdollisesti esiin tuleviin haasteisiin pystyttäisiin reagoimaan. Tämän opinnäytetyön tutkimus- ja kehittämistyön päätavoitteena oli osana laajempaa kehittämishanketta selvittää miten valtionhallinnon asiantuntijaorganisaatiossa avustavaa tietotyötä tekevien henkilöiden työtä tulisi kehittää vastaamaan työn muutokseen. Päätavoitteeseen pääsemiseksi opinnäytetyössä tutkittiin avustavaa tietotyötä tekevien henkilöiden kokemuksia työssä tapahtuneesta muutoksesta ja heidän oman osaamisensa muutos- ja kehittämistarpeita työn muutokseen vastaamiseksi. Tämän lisäksi opinnäytetyössä selvitettiin työnjaon, työskentelytapojen ja työprosessien kehittämismahdollisuuksia sekä sitä voisiko uusista teknologioista olla apua avustavan tietotyön kehittämisessä kohdeorganisaatiossa. Tutkimuksen teoreettinen viitekehys keskittyi myös näiden teemojen ympärille. Opinnäytetyö toteutettiin toimintatutkimuksena, sillä suoritettu tutkimus- ja kehittämistyö liittyi oleellisesti käytännön työelämässä olevien haasteiden tiedostamiseen ja toiminnan kehittämiseen. Kehittämishanke ja opinnäytetyön toiminnallinen osuus suoritettiin elo-joulukuussa 2022. Tutkimusvaiheessa suoritettiin puolistrukturoituja teemahaastatteluja kohdeorganisaation henkilöstölle; ryhmähaastatteluita johdolle, esihenkilöille ja asiantuntijoille sekä parihaastatteluita avustavaa tietotyötä tekeville henkilöille. Näiden lisäksi toteutettiin koko organisaatiolle suunnattu kyselytutkimus. Tutkimusvaihetta seuranneessa kehittämisvaiheessa toteutettiin kaksi työpajaa, joissa tutkimusvaiheessa esiin nousseita kehityskohteita työstettiin yhdessä kohdeorganisaation henkilökunnan kanssa. Tutkimus- ja kehittämistyö mahdollisti kohdeorganisaation eri henkilöstöryhmien näkemysten esiin saamisen kattavasti, pääpainon ollessa kuitenkin avustavaa tietotyötä tekevissä henkilöissä. Tutkimuksen tuloksista selvisi, että kohdeorganisaatiossa on monia hyvin toimivia käytäntöjä ja toimintamalleja, mutta muun muassa avustavien henkilöiden työprosessien selkeyttämisessä, vuorovaikutuksessa sekä vastuiden jakamisessa on kehitettävää. Tunnistetuille kehittämiskohteille esitettiin ratkaisu- ja kehittämisehdotuksia, joiden avulla avustavaa tietotyötä tekevien henkilöiden työtä voitaisiin kehittää vastaamaan paremmin työssä tapahtuvaan muutokseen. Ratkaisu- ja kehittämisehdotuksissa otettiin huomioon se, että kohdeorganisaation kehittämistyön tulisi olla avustavista henkilöistä lähtöistä ja heitä osallistavaa, sillä heillä on oman työnsä asiantuntijoina paras näkemys työnsä sisällöistä ja sen tekemisen tavoista. Kohdeorganisaatiossa avustavaa tietotyötä tekevien henkilöiden työnkuvaa ja ammatin arvostusta tulisikin kehittää, sillä vaikka heidän tekemänsä työ voi monesti olla näkymätöntä, on se silti kohdeorganisaation kokonaisvaltaisen toiminnan kannalta elintärkeätä.

Tämä toiminnallinen ja tutkimuksellinen opinnäytetyö keskittyy eläkevakuuttamiseen Suomessa ja monikulttuuriseen myyntiviestintään. Työ tehtiin toimeksiantona Keskinäiselle työeläkevakuutusyhtiö Varmalle marraskuun 2023 ja toukokuun 2024 välisenä aikana. Työn tavoitteena oli tuottaa toimeksiantajayrityksen yritysmyyntitiimille manuaali englanninkielisen monikulttuurisiin aloittaviin yrittäjiin kohdistuvan eläkevakuutusmyynnin tueksi. Työssä selvitettiin asioita, joista monikulttuuriset aloittavat yrittäjät useimmiten tarvitsevat tietoa ostaessaan lakisääteisiä eläkevakuutuksia. Opinnäytetyön tietoperusta koostuu kahdesta osuudesta. Ensimmäisessä osuudessa tarkasteltiin lakisääteistä eläkevakuuttamista yrittäjien ja työntekijöiden osalta. Osuudessa käsitellään myös eläkejärjestelmän toimijoita ja selitetään tarkemmin YEL- ja TyEL -vakuutuksien ehtoja sekä esimerkiksi YEL-työtulon määrittelyä perustuen eläkelakeihin. Toisessa osuudessa tarkasteltiin monikulttuurista asiakastyötä osana eläkevakuutusalan ja myyntiviestinnän ammattilaisen työtehtäviä. Keskeisiä aiheita olivat myös myyntiprosessi, puhelinmyynti sekä SPIN Selling -teoria, jota sovellettiin manuaalin tuottamisessa. Tietoperustan lähteinä käytettiin aihealueen ajankohtaista kirjallisuutta sekä eri eläkealan toimijoiden kokoamia materiaaleja. Opinnäytetyön toiminnallisessa osuudessa tuotettiin kolmeen osaan jaettu 70-sivuinen manuaali, jonka tavoitteiden selvittämiseksi ja taustamateriaalin keräämiseksi toteutettiin haastatteluja. Tutkimusmenetelmänä oli laadullinen tutkimus ja puolistrukturoitu haastattelu. Haastattelut toteutettiin vuodenvaihteessa joulukuun 2023 ja tammikuun 2024 aikana. Manuaalin tuottamiseen hyödynnettiin haastattelujen vastauksien lisäksi tietoperustan aiheita sekä tekijän empiirisiä havaintoja työskentelystä toimeksiantajayrityksen yritysmyyntitiimissä ja erityisesti kokemuksia monikulttuuristen aloittavien yrittäjien neuvonnasta osana yritysmyyntitiimin myyjän työtehtäviä. Haastatteluissa selvisi, että monikulttuuriset aloittavat yrittäjät tarvitsevat suomalaisia aloittavia yrittäjiä enemmän tietoa lakisääteisistä eläkevakuutuksista. Monikulttuurisen myyntiviestinnän osuudessa selvisi, että monikulttuurisessa asiakastyössä myyjän tulee huomioida kulttuurien välisiä eroja ja viestiä kohteliaammalla tyylillä kuin on tottunut. Tietoperustassa selvisi myös, että myyjän tulee olla myyntiprosessista ajan tasalla ja hallita erilaisia taitoja sekä tietoja menestyäkseen työssään. Opinnäytetyön tuotoksena syntynyt manuaali sisältää eläkevakuutusmyyntiä tukevia käännöstekstejä suomeksi ja englanniksi. Manuaali tarjoaa toimeksiantajan yritysmyyntitiimille tukea sekä mahdollisuuden kehittää sitä eteenpäin myyntitapojen ja taustatietojen muuttuessa. Manuaalia voidaan yritysmyyntitiimin lisäksi hyödyntää toimeksiantajalla uusien työntekijöiden perehdyttämisprosessissa. Sisältöä voidaan hyödyntää sekä myyntiprosessin aikana että sen jälkeen.

Opinnäytetyössä käsitellään muutos- ja projektijohtamista. Tutkittavana kohteena oli työelämän kehittämishanke, jonka tavoitteena oli keskittää työvuorosuunnittelutoiminto kohdeorganisaation esihenkilöiltä erilliselle asiantuntijaorganisaatiolle. Opinnäytetyön laatija toimi kehityshankkeessa projektipäällikkönä. Tavoitteena opinnäytetyössä oli kehityshankkeen toteutus sekä toimivaksi todettujen toimintatapojen ja niin sanottujen projektissa onnistumisen kulmakivien määrittely. Tutkimusstrategiaksi valikoitui toimintatutkimus hankkeen tavoitteiden luonteen vuoksi. Tiedonhankintamenetelminä käytettiin osallistuvaa ja osallistavaa havainnointia projektipäällikön osallistuessa itse hankkeen toteutukseen. Hankkeen päätyttyä laadittiin myös kyselytutkimus hankkeen eri sidosryhmille hankkeen vaikutuksista. Hankkeen tuloksena asiantuntijatiimin vastuulla olevien tiimien määrä yli kaksinkertaistui verrattuna lähtötilanteeseen. Kaiken kaikkiaan hankkeessa saavutettiin tavoitteet ja hanke myös päätettiin napakasti. Opinnäytetyön keskeisenä tuloksena laadittiin projektissa onnistumisen kulmakivet.

Opinnäytetyö tarkastelee Karelia-ammattikorkeakoulun sähköistä opiskelijaviestintää. Opinnäytetyö on toteutettu toimeksiantona Karelia-ammattikorkeakoululle ja sen tarkoituksena on tarjota kuvaus sähköisen opiskelijaviestinnän nykytilasta. Opiskelijaviestintää käsitellään näkökulmasta, jossa viestin lähettäjänä toimii Karelia-ammattikorkeakoulun henkilöstö sekä opiskelijakunta POKA ja vastaanottajana organisaation opiskelijat. Nykytilan kuvaus käsittelee käytettävissä olevia viestintäkanavia sekä esittelee viestin lähettäjät. Työssä tarkastellaan myös kognitiivista ergonomiaa ja käsitellään toimivan organisaatio- ja yhteisöviestinnän merkitystä viestinnän kuormittavuuden näkökulmasta. Työ on laadullinen tutkimus, jonka tiedonkeruussa on käytetty kirjallisia lähteitä, havainnointia ja haastattelua. Työssä käsitellään lisäksi Karelia-ammattikorkeakoulussa vuonna 2022 toteutettua opiskelijaviestinnän kyselyä ja sen tuloksia. Työn tietoperusta koostuu viestinnän määritellystä sekä sen tehtävistä ja muodoista. Työssä käsitellään viestinnän mittaamista ja arvioimista sekä sitä koskevaa etiikkaa ja lainsäädäntöä. Työn lopputuloksena esiin nousi kehitysidea opiskelijaviestinnän suunnitelmallisuuden lisäämisestä sekä opiskelijaviestinnän tutkimuksen jatkaminen syvällisemmän käsityksen luomiseksi. Työssä korostetaan viestintäratkaisujen ja -käytänteiden merkitystä opiskelijoille ja henkilöstölle kognitiivisen ergonomian ja hyvinvoinnin näkökulmasta.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli määritellä kansalaiskehittäjän hallintamallit. Työn tilaajana oli Digital Workforce Oyj. Kansalaiskehittäjällä tarkoitetaan henkilöä yrityksessä, joka suorittaa IT-alan tehtäviä low-code/no-code-työkaluja hyödyntäen. Heillä ei myöskään ole aikaisempaa kokemusta tai koulutusta IT-alalta. Kansalaiskehittäjien määrä on lisääntynyt IT-alalla vuosien aikana. Kuitenkaan heidän tekemänsä työn laatu ei ole paras mahdollinen. Tämä johtuu hallintamallien puuttumisesta. Hallintamalleilla tarkoitetaan tapaa, jolla yritys tai yksilö saavuttaa tavoitteensa. Kansalaiskehittäjän hallintamallien tarkoitus on parantaa kansalaiskehittäjän työnjälkeä ja saada työn laatu mahdollisimman lähelle ammattilaiskehittäjän työnjälkeä. Ammattilaiskehittäjänä pidetään henkilöä, jolla on IT-alan koulutus. Teoriaosuudessa käytiin tarkemmin mikä kansalaiskehittäjä on ja miten kansalaiskehittäjät ovat syntyneet. Lisäksi käytiin läpi mitä low-code/no-code-sovelluskehitys on. Kansalaiskehittäjän hallintamalleista määriteltiin seuraavat kuusi osa-aluetta: roolit, oikeudet, ajan käyttö, laadunvalvonta, sovelluksen testaaminen ja dokumentaatio. Toiminnallisessa osuudessa rakennettiin automaatio fiktiiviselle yritykselle hyödyntäen hallintamalleja. Fiktiivisenä yrityksenä on Miracle Media Oy. Yritys on palkkaamassa lisää työntekijöitä ja hakijoita on enemmän kuin koskaan. Yritys tarvitsi automaation, joka lajittelee hakijat heidän puolestaan. Automaatio rakennettiin Microsoftin Power Automate -työkalulla. Työkalu valikoitui tilaajan kiinnostuksen takia. Tässä opinnäytetyössä käydyt hallintamallit antavat hyvän pohjan kansalaiskehittäjän työn laadun paranemiselle. Kuitenkin hallintamalleja on enemmän ja tässä opinnäytetyössä käytyjä hallintamalleja voi vielä syventää. Toiminnallisessa osuudessa onnistuttiin rakentamaan toimiva automaatio, jonka teossa hyödynnettiin hallintamalleja.

Opinnäytetyössä käydään läpi musiikkiteatteriesityksen luominen alusta loppuun. Työssä käytetään esimerkkinä kirjoittajan omaa "Taika Mika" -musiikkiteatteriesitystä, joka toimi samalla kirjoittajan B4-lauluresitaalina Tampereen ammattikorkeakoulun musiikkiteatterilinjalta. Taika Mikan musiikki koostui musikaali- ja pop-kappaleista. Sen lisäksi kirjoittaja kirjoitti omia kappaleita teokseen. Prosessi alkoi teoksen käsikirjoittamisella ja sävellystyöllä tammikuussa 2024 ja harjoitukset alkoivat maaliskuussa 2024. Opinnäytetyössä raportoidaan jokaista esityksen työvaihetta. "Taika Mika" esitettiin harjoitusteatteri Duunarissa Tampereella. Musiikkiteatterilinjan opettajista koostuva raati antoi suullista palautetta esityksestä ja antoivat numeroarvosanan esitykselle. Musiikkiteatteriesityksen luominen alusta loppuun oli erittäin opettava kokemus ja antoi näkemystä mitä kaikkea osaamista vaaditaan laadukkaan esityksen luomiseen. Kirjoittaja reflektoi lopuksi, miten olisi voinut toimia toisin, jotta työprosessi olisi ollut tehokkaampi ja mitä kannattaisi ottaa jatkossa huomioon musiikkiteatteriesitystä luodessa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli laatia harjoitustöitä, jotka tutustuttavat Tampereen ammattikorkeakoulun opiskelijoita Siemensin ohjelmistoympäristöön ja kartuttavat heidän kokemustaan prosessien automaatiosta. Siemensin PLC-järjestelmiä käytetään laajasti eri teollisuudenaloilla, joten on tärkeää, että opiskelijat oppivat ohjelmoimaan näitä laitteita. Työ tehtiin Tampereen ammattikorkeakoulun automaatiolaboratorioon. Opinnäytetyön aiheena oli rakentaa oppilaitoksen automaatio laboratorioon ohjainmoduuli, joka voidaan liittää Festo-vesiprosessin eri vaiheisiin ja jolla voidaan ohjata sen toimintaa. Vesiprosessin sekoitusvaiheeseen tehtiin myös työohje, jonka avulla opiskelija perehtyy ohjainmoduulissa käytettävään Siemensin logiikan ja graafisen käyttöliittymän ohjelmointiin. Opinnäytetyö sisältää myös tietoja automaatiojärjestelmän osista ja sen vaiheista. Opinnäytetyössä moduulille tehtiin esimerkkiohjelma, jolla selvitettiin tehtävät, jotka opiskelija pystyy suorittamaan yhden laboratoriokerran aikana sekä tavat, joilla harjoitustyön tehtävät on mahdollista toteuttaa. Ohjelma auttaa opettajaa hahmottamaan ja ratkaisemaan ongelmia, joita opiskelijat saattavat laboratorio työskentelyssä kohdata. Esimerkkiohjelmassa selviää tavat, joilla harjoitustyön tehtävät on mahdollista toteuttaa ja tämä toimii opettajanaineistona ratkaisemaan opiskelijoille ilmeneviä ongelmia. Työn tuloksena valmistui toimiva laitteisto ja harjoitustyö yhteen prosessin neljästä osasta. Prosessin muihin osiin on tulevaisuudessa mahdollista laatia omat harjoitustyönsä tekemättä muutoksia nykyiseen laitteistoon.

Joulukuussa 2019 tehtiin Kiinassa ensimmäiset havainnot uudesta henkeä uhkaavasta hengitystieinfektio epidemiasta. Taudin aiheuttajaksi osoittautui ihmiselle uusi virus. Uusi virus nimettiin SARS-CoV-2-koronavirukseksi ja viruksen aiheuttama tauti sai viralliseksi nimekseen COVID-19-infektio, josta käytetään epävirallisissa yhteyksissä myös nimeä korona. Pandemiaksi COVID-19 julistettiin maaliskuussa 2020 WHO:n toimesta. Tauti on vaikuttanut maailmanlaajuisesti ja monialaisesti jo usean vuoden ajan. Opinnäytetyöni tavoitteena oli koota yhteen aiemmin julkaistua tutkimustietoa SARS-CoV-2-viruksen tunnistusmenetelmistä, luoda rajattu kokonaiskuva aiheesta ja ryhmitellä COVID-19-testausmenetelmien joukkoa selkeyttäväksi asiakokonaisuudeksi. Tutkimuksen tarkoitus oli tuottaa kirjallinen selonteko SARS-CoV-2-viruksen eri testaustavoista sekä kartoittaa ja tuoda esiin uusia ja kehitteillä olevia COVID-19 tunnistusmenetelmiä. Tutkimus perustui pääosin aiemman tutkimustiedon analysointiin. Ilmiössä tapahtuvia muutoksia seurattiin ajantasaisesti myös median kautta. Suomen terveydenhuollossa SARS-CoV-2-koronaviruksen aiheuttama tartunta voidaan virallisesti todeta PCR-testillä tai antigeenitestillä ja sairastettu COVID-19-infektio vasta-ainetestillä. Nämä testausmenetelmät ovat luotettavia, mutta etenkin yleisimmin käytetty PCR-testi on prosessi, joka vaatii huomattavia laite- ja henkilöstöresursseja. COVID-19-infektioiden leviämisen hillinnässä kriittisiä tekijöitä ovat taudin nopea ja luotettava diagnosointi sekä infektoituneiden yksilöiden löytäminen. Uusien testausmenetelmien kehittyessä on mahdollista, että nykyiset testauskäytännöt voitaisiin korvata luotettavasti ja kustannustehokkaasti edullisimmilla ja ketterimmillä menetelmillä. Näitä uusia menetelmiä voitaisiin käyttää myös muiden virusinfektioiden havaitsemiseen. Uudet testausmenetelmät kaipaavat jatkotutkimuksia ja niiden soveltaminen Suomen sosiaali- ja terveydenhuollon piiriin vaatii myös tarkastelun lainsäädännön näkökulmasta.

A strong educational foundation is necessary to produce competent nurses. Schools are expected to equip them with tools necessary to deliver safe and quality care. The purpose of this study is to determine how the nursing students are prepared for their clinical practice. The goal is to substantiate the strengths of the nursing program and recognize areas of improvement. Prior to data collection, a research permit was obtained from the university of the applied science. Data were obtained using a survey questionnaire distributed through Webropol. The responses were read, coded, and analyzed with the use of Inductive Content Analysis (ICA). Based on the responses, pattern of repeated data was identified and grouped to come up with the meaning units. Sub-categories were associated together and further clustered into broader essence and pointed to main categories. The finding revealed three main categories, namely: Clinical Skills Enhancement, Student Supervision and Student Preparation. Clinical Skills Enhancement included the sub-categories Competency Building by Simulation, Skills Building by Skills Lab and Practice Placements. Student Supervision included the sub-categories Learning Guided by a Teacher, Evaluation by a Teacher, Supervised by Experienced Mentors, Finnish Language Practice and Self-Directed Learning. Student Preparation included the sub-categories Education by Integration and Student Development Program. The designs used for preparing nursing students for clinical practice are competitive with global standards. There are minimal areas for improvement that do not involve curriculum revision. From the said conclusions recommendations were formulated as follows: dissemination of results through publication in the school's library website and at local or national nursing journals, conducting related studies using result as framework, and inclusion of the study results in the pre-clinical orientation program, administering a comprehensive pre-clinical examination and offering remediation sessions. Additional recommendations were to provide more opportunities to practice the Finnish language, conducting conferences of interdisciplinary professionals and stimulation of students' interest in current nursing trends and collaborations with clinical areas for student participation and involvement.

Säännöllinen liikunta kohottaa mielialaa ja voi vähentää riskiä sairastua useimpiin mielenterveyden häiriöihin tai lieventää niiden oireita. Suomalaisopiskelijoiden mielenterveyden taso on viime vuosina heikentynyt ja opiskelijoiden mielenterveyspalvelut ovat ruuhkautuneet. Kynnys palveluiden saamiseksi on noussut. Opinnäytetyön aihe on ajankohtainen ja tärkeä, jotta tiedostettaisiin ja osattaisiin hyödyntää erilaisia keinoja mielenterveysongelmien ennaltaehkäisemiseksi ja hoitamiseksi. Opinnäytetyön tarkoituksena oli kuvata liikunnan vaikutuksia opiskelijoiden mielenterveyteen kuvailevan kirjallisuuskatsauksen avulla. Tehtävänä oli vastata tutkimuskysymykseen, mitä tiedetään liikunnan yhteydestä opiskelijoiden mielenterveyteen? Tavoitteena oli tuoda yhteen ajantasaista tieteellistä tietoa, joka on hyödynnettävissä ammattilaisten tukena mielenterveysongelmien ennaltaehkäisyssä ja hoidossa, sekä asiakkaan liikunnan harrastamisen motivoinnissa. Lisäksi opinnäytetyötä voidaan hyödyntää hoitotyön koulutuksessa. Tutkimustietoa haettiin luotettavista tietokannoista: CINAHL, Medline, PsychInfo, ScienceDirect sekä Medic. Lisäksi hakua tehtiin manuaalisesti, ja lopulliseen katsaukseen valikoitui 11 alkuperäistutkimusta. Tutkimusten tulokset analysoitiin aineistolähtöisellä sisällönanalyysillä. Tulokset raportoitiin muodostuneiden luokkien mukaisesti. Tämän kirjallisuuskatsauksen tulokset osoittivat, että liikunnalla on monia positiivisia vaikutuksia opiskelijan mielenterveyteen. Liikuntaa harrastavan opiskelijan mielenterveyden tason huomattiin olevan selkeästi ei liikkuvaa opiskelijaa parempi. Liikunnalla todettiin olevan positiivinen vaikutus mielenterveysongelmien ja itsemurha-alttiuden vähenemiseen ja liikunnan huomattiin lieventävän sekä masennus- että ahdistusoireita. Katsauksen keskeisimpinä tuloksina ilmeni, että liikunnan määrällä, kestolla ja intensiteetillä oli merkittävä vaikutus mielenterveyden tason kanssa.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena on selvittää taloushallintoalan muuttuvia osaamistarpeita YAMK-tutkinnon kehittämisen tueksi Haaga-Helian ammattikorkeakoulussa. Opinnäytetyön on tarkoitus toimia apuna koulutuksen suunnittelussa. Tavoitteena on kartoittaa suunnitteilla olevan taloushallinnon YAMK-tutkinnon tarpeellisuutta ja kiinnostavuutta, sekä selvittää minkälaista osaamista tutkintoon olisi hyödyllistä sisällyttää. Opinnäytetyön teoriaosuus on jaettu kolmeen osaan. Näissä osioissa käsitellään Haaga-Helian taloushallinnon tradenomin opintojen tarjoamaa osaamista, taloushallintoalan muuttuvia osaamisen tarpeita sekä YAMK-tutkinnon merkitystä urakehityksessä. Teoriaosuuden on tarkoitus auttaa lukijaa ymmärtämään empiirisen tutkimusosion taustaa sekä luoda pohjaa tutkimuskyselyn kysymyksille. Opinnäytetyön empiirisen osion tutkimus on toteutettu koulutuksen kehittämisen avuksi, ja sen tuloksia on tarkoitus hyödyntää Haaga-Helian koulutuksen suunnitteluryhmän taholta. Tutkimuksen tarkoituksena on tuoda esille kohderyhmän eli alumnien havainnot AMK-tutkinnon vastaavuudesta työelämän osaamistarpeisiin ja selvittää, miten YAMK-tutkinto voisi täyttää mahdollisia osaamisvajeita. Empiirinen tutkimus toteutettiin määrällisenä eli kvantitatiivisena tutkimuksena. Tutkimus toteutettiin keväällä 2023. Tutkimuksen kohderyhmänä toimi vuosina 2013–2022 Haaga-Helian ammattikorkeakoulusta valmistuneet ja taloushallintoon suuntautuneet tradenomit. Aineistonkeruumenetelmänä käytettiin verkossa täytettävää kyselylomaketta, jonka linkki lähetettiin kohderyhmälle sähköpostilla. Kyselyyn vastasi yhteensä 142 Haaga-Helian alumnia. Empiirisen tutkimuksen tulosten voidaan nähdä olevan linjassa suurimmilta osin teoriaosuudessa esiin nousseiden havaintojen kanssa. Johtopäätösten perusteella taloushallintoalan tulevaisuuden osaamisessa tarvitaan lisäkoulutusta erityisesti automaatioon sekä datan analysointiin liittyvään osaamiseen. Lisäkoulutusta kaivataan uralla etenemisen kannalta myös syvällisempään ja laajempaan asiantuntijaosaamiseen sekä johtamiseen ja esihenkilötehtäviin. Osaamisen tarpeet vaihtelevat riippuen työtehtävästä, mutta taloushallintoalan digitalisoituminen näkyy tutkimuksen tuloksissa erityisesti analytiikan tulkinta- ja hyödyntämisosaamisen tarpeen kasvuna. Reilu kolmasosa (37,4 %) tutkimuskyselyyn vastanneista olisi kiinnostunut suorittamaan taloushallinnon YAMK-tutkinnon. Ylemmälle korkeakoulututkinnolle voi olla tarvetta, mikäli se on vaatimuksena erikoistumiskoulutuksiin, tiettyihin työtehtäviin tai muuten vaikuttava tekijä etenemismahdollisuuksiin. Taloushallinnon YAMK-tutkinnolla voidaan syventää tradenomin asiantuntijuutta keskittymällä olennaisimpiin aihepiireihin, ja edistää siten uralla etenemistä.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli tutkia ympäristösertifikaattien merkitystä ja käyttöä talo-tekniikkaurakoinnissa Suomessa. Työssä tarkasteltiin neljää ympäristösertifikaattia, jotka ovat BREEAM, LEED, Rakennustiedon ympäristöluokitus ja Joutsenmerkki. Näiden sertifikaattien merkitys ja vaatimukset selvitettiin, ja niiden soveltuvuutta talotekniikkaurakoitsijan toimintaan arvioitiin. Työssä kävi ilmi, että talotekniikkaurakoitsijoiden rooli ympäristösertifikaattien saavuttamisessa on merkittävä. Heidän tulee ottaa huomioon useita tekijöitä, kuten sisäilman laatu, energiankulutus, vedenkulutus, materiaalivalinnat, projektinhoidon käytännöt, jätehuolto ja mittarointi, jotta sertifikaatin vaatimukset voidaan täyttää. Lisäksi opinnäytetyössä käsiteltiin sertifiointiin vaadittavaa dokumentointia talotekniikkaurakoitsijan näkökulmasta sekä kiinteistösijoittajien näkemystä ympäristösertifikaateista. Kiinteistösijoittajat pitävät ympäristösertifikaatteja tärkeinä tekijöinä kiinteistön arvon ja houkuttelevuuden kannalta, ja ne voivat vaikuttaa merkittävästi kiinteistöjen hintaan ja vuokrattavuuteen. Yhteenvetona voidaan todeta, että ympäristösertifikaatit ovat olennainen osa nykyaikaista rakentamista, ja niiden merkitys korostuu erityisesti talotekniikkaurakoinnissa. Niiden avulla voidaan edistää kestävää rakentamista ja luoda terveellisempiä ja energiatehokkaampia rakennuksia, mikä hyödyttää sekä rakennusalan toimijoita että ympäristöä.

Opinnäytetyössä esitettiin lähes nollaenergia korjaustoimen eli nZEB-renovation periaatteella toteutuneen korjausrakentamisen etuja ja selvitettiin, missä tapauksessa kannattaa ryhtyä tämäntyyppisen korjaushankkeeseen. Tutkimuksessa on pohjana energiatehokkuutta parantavaan korjausrakentamiseen liittyvän kirjallisuuden tutkimus, jossa keskitytään vain Suomen tilanteeseen. Tässä työssä tuodaan esille muun muassa taloudellisia etuja arvioimalla niitä todellisten toteutuneiden kohteiden esimerkkinä. Tutkimuksessa selvitetään myös muut korjaustoimenpiteistä johtuvat edut tai haitat. Tämän lisäksi tutkitaan kuinka nopeasti eri lämmitysjärjestelmän maksavat itsensä sekä selvitetään investoinnin suunnitellun takaisinmaksuajan laskennassa mahdollisten virheiden vaikutus. Opinnäytetyössä tarkastellaan toteutuneiden kohteiden kustannuksia sekä aiheutuneita säästöjä ja analysoidaan lisäkäyttökustannuksia. Tutkimuksessa ehdotettujen laskentatyökalujen avulla esitetään konkreettiset hyödyt kustannusten näkökulmasta. Investoinnista saadut hyödyt sekä takaisinmaksiajan selvittäminen ovat yleiset kannattavuuden mittarit, mikä todetaan tutkimuksen tuloksena. Opinnäytetyössä tehdyt laskennat voidaan hyödyntää jatkossa tekemään alustavaa arviointia korjauksen kannattavuudesta sekä selvittämään millä tavalla teoreettiset hyödyt tai takaisinmaksuaika muuttuu eri lähtötiedoilla tutkimusraporttiin liitettyjen laskentataulukkojen avulla. Riskien arvioinnilla on iso merkitys, sillä oikein tehdyllä riskienhallinnalla päästään välttämään isoja tappioita paikallisen tai jopa maailmatilanteen muuttuessa. Tästä syystä korjaushakkeen ominaispiirteet sekä tavoitteet tulee selvittää aina tapauskohtaisesti ja mahdollisimman tarkasti. Muuttuvat säädökset tuovat myös omia haasteita korjausrakentamiseen, sillä aihetta tulee seurata jatkuvasti ja tutkia lisää.