Julkaisut

Selvityksen päätavoite on profiloida tyypillinen kotimainen moottorikelkkamatkailija. Profiloinnin lisäksi selvityksessä tarkastellaan Kainuuta moottorikelkkamatkailun kohdealueena: miten kiinnostavana kotimaiset moottorikelkkamatkailijat aluetta pitävät, mitä hyviä ja huonoja puolia he näkevät Kainuun kelkkailumahdollisuuksissa ja miten maakunnan moottorikelkkamatkailua olisi kelkkamatkailijoiden mielestä mahdollista kehittää. Selvityksen aineisto kerättiin joulukuussa 2023 kelkkaharrastajille tehdyllä sähköisellä kyselyllä, johon vastasi kaikkiaan 694 kelkkailijaa eri puolilta Suomea. Heistä 573 kertoi harrastavansa moottorikelkkamatkailua. Kyselyn selitetekstissä moottorikelkkamatkailu täsmennettiin oman kotikunnan ulkopuolelle suuntautuvaksi matkailuksi, jonka keskeisenä tarkoituksena on moottorikelkkailun harrastaminen vapaa-ajan aktiviteettina. Selvitys liittyy Kajaanin ammattikorkeakoulussa syksyllä 2023 käynnistyneeseen ja kesään 2025 saakka jatkuvaan Kelkka Kainuu -hankkeeseen, jonka toimenpiteet painottuvat markkinointiin ja Kainuun tunnetuksi tekemiseen kotimaisten kelkkamatkailijoiden keskuudessa. Hankkeen rahoittavat Euroopan aluekehitysrahasto, Kajaanin ammattikorkeakoulu ja Kainuun kunnat.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Kajaanin ammattikorkeakoulun (KAMK) vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. KAMKin hanketoiminta matkailussa vuonna 2023 on koostunut mm. matkailupalvelujen digitalisointiin keskittyneistä hankkeista Ukkohallan ja Vuokatin alueilla, jotka ovat alan vetureina omilla sektoreillaan. Arctic Lakeland matkailualueen kehittämistyössä pyritään useiden toimijoiden yhteistyössä lisäämään Kainuun tunnettuutta ja kansainvälisten matkailijoiden turistivirran kasvattamista, vaikkapa charter-lentojen lisäämisen myötä. Matkailun digitalisaatio on suorastaan välttämätön alan toimijoiden kehittämiseksi Kainuussa. Markkinointi, palvelut eri kohteissa, varaus- ja maksujärjestelmät on oltava sellaisessa kunnossa, jossa ne tavoittavat globaalit markkinat ja alueelle tulevat asiakkaat – digitaalisesti ja jopa etukäteen.

Vuonna 2023 Business-osaamisalueella oli menossa useita hankkeita, joissa digitaalisuus ja vastuullisuus olivat merkittävässä roolissa. Osallistujia liiketalouden ja matkailun koulutusten hankkeiden toimenpiteissä oli useita satoja henkilöitä ja kymmeniä yrityksiä. Liiketalouden koulutusalan hankkeissa oli yritysten digitalisaatio keskiössä usean eri hankkeen toimesta. Yritysten auttaminen digimarkkinoille, kouluttaminen hyödyntämään niitä ja tuoreimpien tietojen päivittäminen saivat hyvän vastaanoton muun muassa Kajaanin Yrittäjien puolelta. Liiketalouden hankkeissa kannustimme yrityksiä hyödyntämään datataloutta ja tekoälyä, kehitimme avoimen opintojen tarjontaa ja sitä kautta KAMKin vaikuttavuutta Kainuun ulkopuolelle. Toteutimme myös erilaisia tutkimuksia koulutuksen osaamisen kehittämiseksi ja huomioimme myös sukupuolten tasa-arvoon liittyvän liiketoiminnan kehittämisen tarpeet. Olimme myös mukana kehittämässä muun muassa teknologialähtöistä liiketoimintaa ja uusien alan yritysmahdollisuuksien sijoittumista Vuokattiin. KAMKin vuotuinen hankevolyymi matkailun ja liiketalouden osalta vaihtelee 1,5–2,5 miljoonan euron välillä ja hankkeissa työskentelee 25–40 osaajaa. Hankkeiden sisältö vaihtelee alueen tarpeiden, KAMKin oman kehittämisen sekä kotimaisten ja ulkomaisten kumppaneidemme tarpeiden mukaan. Jokainen hanke kytketään osaksi jotakin KAMKin koulutusta ja tästä muodostuu osa Opetus- ja kulttuuriministeriöltä tulevaa vuotuista perusrahoitusta. Hankevolyymillä on siis suuri merkitys paitsi hankkeen vaikutuksen, myös rahoituksen näkökulmasta. On syytä kuitenkin muistaa, että tämäkin rahoitus tulee kolmen seuraavan vuoden aikana keskiarvolla laskien. Hankkeiden rahoitus riippuu rahoittajasta. EU-hankkeet ovat 100 % rahoitettuja, aluerahoitus kattaa tyypillisesti 70–80 % kokonaisrahoituksesta ja esimerkiksi yrityshankkeet 50 %. Tämä tarkoittaa sitä, että KAMKin tulee kattaa loput omalla rahoituksella tai mieluummin löytää yritykset mukaan rahoittamaan osaa tuota puuttuvaa loppurahoitusta.

Vuoden 2023 Kajaanin Ammattikorkeakoulun Master Schoolin opinnäytetöistä kirjoitetut artik-kelit kiinnittyvät neljään teemaan, jotka ovat asiakkuuksien -, palvelujen -, henkilöstön osaamisen - ja koulutusorganisaatioiden työelämäyhteyksien kehittäminen. Opinnäytetöitä valmistuu lähes sata ja tähän julkaisuun kootut artikkelit ovat katsaus niistä. Asiakaskeskeisen organisaation kehittäminen ja hoitotyön näkökulmat, kuten eksistentiaalisen kärsimyksen tukeminen palliatiivisessa hoidossa, ovat hyvin tärkeitä. Samoin palvelujen kehittä-minen, kuten digipalveluiden käyttöönotto ja kustannustietoinen lähestymistapa ravitsemispal-veluihin, ovat merkittäviä aiheita. Palvelujen jatkuva parantaminen ja innovointi ovat avainasemassa nykypäivän markkinoilla. Tämä teema keskittyy uusien palveluiden luomiseen, nykyisten palveluiden tehostamiseen, tek-nologian hyödyntämiseen, jotka edesauttavat asiakastyytyväisyyttä.

Covid-19-pandemia on aiheuttanut haasteita hoitotyön kliinisten taitojen opettamiselle ja oh-jaamiselle ammattikorkeakouluissa. Tutkinnon saavuttamiseksi kliinisten taitojen harjoittelutun-neille osallistuminen on usein pakollista ja nämä tunnit toteutetaan perinteisesti lähiopetuk-sena. Mikäli lähiopetukseen osallistuminen ei ole mahdollista, tämä vaikeuttaa opintojen etene-mistä. Joitakin lähityöskentelyä vaativia asioita on kuitenkin mahdollista opettaa, ohjata ja opis-kella myös etä- ja hybridiopetuksena (kuva 1.) hyödyntäen digitaalisia menetelmiä. (DIGIHOI –ÄLÄ JÄTÄ -hankkeen hankesuunnitelma, 2022.) Tutkimusten mukaan digitaalisten menetelmien mukaan ottaminen opettamiseen on myös johtanut parempiin oppimistuloksiin ja siten lisännyt opiskelijoiden motivaatiota opiskeluun (Coyne ym., 2020; Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018; Rouke, 2020). Viitteitä löytyy myös siitä, että hybridiopetus koetaan parempana ope-tusmetodina oppimisen näkökulmasta kuin perinteinen lähiopetus (Martinengo ym., 2020; McDonald ym., 2018).

Väestön ikääntyessä entistä suurempi joukko ikäihmisiä tarvitsee erilaisia palveluja arjen tueksi toimintakyvyn heikentymisen myötä. Vaikka suurin osa ikäihmisistä pärjää itsenäisesti tai pienin avuin, avun tarve kasvaa erityisesti viimeisinä elinvuosina. Kotihoidon asiakkaat ovat yhä vanhem-pia. Kansallinen linjaus on, että ikäihmiset voivat asua kotona mahdollisimman pitkään ja saada tarvitsemansa palvelut sinne myös ympärivuorokautisesti. Kunnat voivat vaikuttaa ikäihmisten palvelutarpeisiin panostamalla edistäviin ja ennaltaehkäiseviin toimiin, neuvontaan ja ohjaukseen sekä asuntojen ja asuinympäristön kehittämiseen. (THL 2022.) Kainuu kuuluun maan nopeimmin ikääntyviin alueisiin. Vuoden 2021 lopussa Kainuun väkimäärä oli 71 255 henkilöä, joista yli 65-vuotiaita oli 29,8 %. Tulevien vuosikymmenien aikana väestö ikääntyy edelleen. Vuonna 2040 ennustetaan yli 65- vuotiaita olevan 35 % kainuulaisista. (Väestö ja muuttoliike 2022.) (Liite 1.) Kainuun hyvinvointialueen ikäihmisten palvelujen toimintasuunnitelman mukaan ikäihmisten palvelukokonaisuus muodostuu samoista perus- ja erityispalveluista kuin muunkin väestön pal-velut. Suurin osa ikäihmisistä ei tarvitse säännöllisiä sosiaali- ja terveyspalveluja, vaan he elävät arkeaan itsenäisesti. Ikäihmisille suunnattujen palvelujen tavoitteena on ylläpitää kuntalaisten toimintakykyä, aktiivisuutta, osallisuutta ja omatoimisuutta tasa-arvoisesti ja oikeudenmukaisesti kotikunnasta ja asuinpaikasta riippumatta. (Tolonen 2022, 8–9.) Tarvitaan uudenlaista asennetta ja innovatiivisuutta palvelujen kehittämiseen sekä erilaisia palveluja täydentämään ikäihmisten kotona asumista. Teknologian avulla voidaan tukea ikäihmisten itsenäistä kotona asumista ja toi-mintakyvyn ylläpitämistä sekä kotiin tuotavia palveluja. (THL 2023.)

Kajaanin ammattikorkeakoulu on toteuttanut 1.6.2021 – 31.3.2023 Kainuun liiton rahoittamaa REACT-EU, EAKR-hanketta nimeltä Kaukolämmöntuotannon vähähiiliset ratkaisut. Hanke lähti liikkeelle tarpeesta selvittää, millaisia mahdollisuuksia kaukolämmöntuottajalla on ja millaisia askeleita heidän pitäisi tehdä, jotta kaukolämmöntuotannon kasvihuonekaasupäästöjä saisi vähennettyä. Tämänhetkisessä maailmassa energiatuotanto on murroksessa ja vähähiilisyystavoitteet, joita Suomikin on asettanut, asettaa paineita muutoksiin myös kaukolämmöntuotannossa. Resurssiviisas ja vastuullinen energia on uusiutuvasti ja hajautetusti tuotettua kaukolämpöä. Hankkeessa on mukana Loiste Lämpö Oy Kajaanista sekä Suomussalmen kunta. Hankkeen tavoitteena onkin tehdä vähähiilisen kaukolämmöntuotannon tiekartat sekä Kajaaniin että Suomussalmelle. Tässä raportissa käsittelemme Kajaanin tiekarttaa. Loiste Lämmön toiminnassa ja strategiatyössä on otettu jo pitkään huomioon vähähiilisyys ja vastuullisuus näkökulmat, joten lähtökohdat tiekartan tekemiselle olivat erittäin hyvät. Yhteistyössä Loiste Lämmön kanssa hanke työsti kaukolämmöntuotannon vähähiilisyystiekartan, jossa kuvataan eri askelia, joita on tähän mennessä otettu ja mahdollisia toimenpidetavoitteita tulevaisuutta ajatellen. Tiekartan tausta-aineisto käsitellään tässä raportissa ja esitetään tausta-aineistoon pohjautuva visuaalinen esitys.

Tämä julkaisu sisältää 12 etä- ja hybridityöhön liittyvää artikkelia. Ne ovat erilaisia näkökulmia PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hankkeen teemaan – etä- ja hybridityön kehittämiseen. Artikkelien kirjoittajat ovat olleet mukana hankkeessa eri tavoin. Julkaisu sisältää artikkeleita, jotka ovat saaneet näkökulmaa niin hankkeen valmennuksista, henkilökohtaisista etätyökokemuksista kuin hankkeessa tehdyistä kyselytutkimuksista. Artikkeleissa tarkastellaan muun muassa itsensä johtamista ja verkkovuorovaikutusta sekä kokemuksia etätyön informaatioteknologisista alustoista. Lisäksi teksteissä valotetaan etä- ja hybridityön pelisääntöjä sekä etätyön vaikutuksia yhtäältä aivoterveyteen ja toisaalta aluekehitykseen. PIKA Kainuu – Kestävä digitaalinen tulevaisuuden työ -hanketta rahoitti Euroopan sosiaalirahasto, jota edusti Pohjois-Pohjanmaan ELY-keskus. Hankkeen toteutti Kajaanin ammattikorkeakoulu ajanjaksolla 1.9.2021 – 31.8.2023.

Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää Taito Etelä-Pohjanmaa ry:n ylläpitämän Käsityö- ja muotoilukoulu Näpin toimintakulttuuria ja luoda käytäntöjä, jotka vahvistavat oppilaitoksen toimintaa muuttuvassa maailmassa. Samalla pyrittiin nostamaan esille tulevaisuudessa merkityksellisiä taitoja, joita voidaan huomioida Näpin opetuksessa ja toiminnassa. Käsityö- ja muotoilukoulu Näpin toiminnassa keskeisiä asioita ovat käsityö, taidot, muotoilu sekä niihin liittyvät merkitykset, oppiminen ja kasvatus. Niitä tarkasteltiin osana muuttuvaa maailmaa ja tulevaisuusajattelua. Käsityö- ja muotoilukoulu Näpin toimintakulttuuri muodostuu organisaation arjen käytännöistä, ajattelutavoista, käytettävissä olevista resursseista, arvoista ja strategiasta. Keskeisiä toimijoita ovat oppilaitoksen ja sen ylläpitäjän hallinto, opettajat, oppilaat ja huoltajat. Käsityö- ja muotoilukoulu Näpin toimintakulttuurin tutkimus kohdistui sisäiseen toimintakulttuuriin. Näpin opettajille järjestettiin työpaja, jossa tutkimusmenetelmänä oli laadullinen toimintatutkimus. Palvelumuotoilun tuplatimanttimallia hyödyntäen etsittiin opettajien näkemyksiä Näpin toimintakulttuurin eri osa-alueiden hyvin toimivista ja kehittämistä vaativista asioista. Näpin oppilaille ja heidän huoltajilleen toteutettiin laadullinen kysely, johon vastattiin sähköisesti. Opettajien työpajassa kehitettäväksi asiaksi nousi työhön eri tavoin liittyvä kiireen tuntu. Kiireen vähentämiseksi tullaan tarkastelemaan organisaation työnjakoa ja oman työn organisointia. Lisäksi kehitetään opetusta tukevia yhteisiä materiaaleja. Huoltajien ja oppilaiden kyselyn vastauksista kuvastui positiivinen asenne Näpin toimintaa kohtaan. Merkittävimmäksi nousi oppilaiden innostus itse tekemiseen ja luovuus. Osa vanhemmista toivoi yhteisiä tapahtumia ja tutustumiskertaa Näppiin. Opinnäytetyön tuloksena syntyi Käsityö- ja muotoilukoulu Näpin arjen toimintakulttuuria vahvistavia uusia toimintatapoja. Toimintakulttuurin kehittämisessä toteutettiin ensimmäinen sykli, jonka käytännön toimenpiteet tullaan toteuttamaan opinnäytetyön jälkeen. Opinnäytetyössä kerätyt aineistot ja tutkimustulokset antoivat hyvän pohjan ja käsityksen jatkossa tehtävälle, tulevaisuuteen katsovalle kehittämistyölle.

Laitevaihtoprojekti on vuosittain toteutettava projekti, jossa Porvoon seudun koulujen tietokoneet kerätään keväällä uudelleenasennettaviksi ja vuokrasopimuksen loppuessa korvataan uusilla tietokoneilla ja lopulta toimitetaan valmiina kouluille ennen syyslukukauden alkua. Vuonna 2023 projekti toteutettiin aikavälillä 9.6–2.8. toimeksiantona HPK Palvelut Oy:n toimesta. Tietokoneiden asennus suoritetaan käyttäen pääasiallisesti System Center Configuration Manageria sekä Active Directorya kaupungin toimialueen palvelimelta. Asennukseen sisältyy Windows-käyttöjärjestelmän sekä koulukohtaisesti määriteltyjen ohjelmien asennus sekä lopuksi toimivuuden testaus. Projektin aikana ilmeni lähinnä viestinnän puutteesta johtuva väärinymmärrys laitteiden noudossa. Kouluilla oletettiin asentajilla olevan yleisavain ja tieto laitteiden sijainnista, vaikka juuri nämä seikat olivat syy, miksi tarvittiin joku olemaan koululla vastassa. Lisäksi laitetoimittajalla ilmeni odottamaton järjestelmävirhe, joka viivästytti tietokonetelakkatilauksen käsittelyä. Projekti saatiin kuitenkin toteutettua aikataulussa kirimällä asennukset kiinni maksimikapasiteetilla asentajien erinomaisen yhteistyön tuloksena.

Tämän opinnäytetyön tarkoituksena on kuvata saattohoitopotilaan hoidon kulkua eri vaiheissa. Opinnäytetyön tavoitteena on lisätä hoitajien osaamista sekä tietämystä saattohoidosta ja sen toteuttamisesta perustuen tutkittuun tietoon. Opinnäytetyön tuloksena syntyi saattohoito-opas hoivakotiin. Toteutamme opinnäytetyön kirjallisuuskatsauksena sekä toiminnallisena oppaana, sähköisenä ja paperisena versiona. Opinnäytetyön teoreettinen viitekehys käsittelee saattohoitoon liittyviä peruskäsitteitä, palliatiivista hoitoa, kivunhoitoa, potilaslähtöisyyttä sekä etiikkaa saattohoidossa. Teoreettisessa osuudessa määritellään keskeisiä käsitteitä ja avataan niitä. Opinnäytetyössämme on käytetty tiedonhankintaan luotettavia lähteitä, niin suomalaisia kuin kansainvälisiä tietokantoja. Tutkimusosuudessa hyödynnettiin niin suomenkielisiä kuin englanninkielisiä tutkimuksia. Toimeksiantajamme on yksityinen hoivakoti Onnikoti Albert. Tutkimusosuudessa kävimme läpi tutkimuksia nojaten tutkimuskysymykseemme, ‘’Kuinka hoitaa palliatiivista potilasta eettisesti oikein?‘’. Vertailimme tutkimuksia ja analysoimme niitä. Tämän opinnäytetyön tulosten perusteella keskeisin havainto oli se, että hoivakodit tarvitsevat enemmän ohjeistusta palliatiivisten potilaiden sekä saattohoitopotilaiden hoidossa. Analysoituamme tutkimuksien tulokset huomasimme, että palliatiivisten potilaiden ja saattohoitopotilaiden kivunlievitys on liian vähäistä.

Tässä opinnäytetyössä tutkittiin asunto-osakeyhtiöiden sulautumisen oikeudellisia edellytyksiä ja taloudellisia vaikuttimia niin yhtiöiden kuin osakkeenomistajien näkökulmat huomioiden. Opinnäytetyö tehtiin toimeksiantona Helsingin Konepajassa sijaitsevien kolmen asunto-osakeyhtiön käyttöön, jotka suunnittelevat sulautumista yhdeksi asunto-osakeyhtiöksi. Tarkoituksena oli selvittää tarvittavat näkökohdat osakkeenomistajien päätöksenteon tueksi koskien mahdollista tulevaa sulautumista. Työ tehtiin kvalitatiivisena tutkimuksena ja lähdeaineistona käytettiin alaan liittyvää kirjallisuutta ja sulautumista sääteleviä lakeja. Sulautuminen on prosessina monivaiheinen, johon liittyy laajasti erilaista sääntelyä. Keskeisiä tekijöitä sulautumisprosessin läpiviennin kannalta ovat huolellinen pohjatyö ja sovellettavaa sääntelyä noudattaminen edellytetyissä aikatauluissa. Viestinnän merkitys osakkeenomistajien suuntaan on oleellista jo prosessin alkuvaiheessa, sillä sulautumisen onnistuminen riippuu lopulta osakkeenomistajien tuesta. Taloudellisten riskien ja motiivien kartoittaminen antaa hyödyllistä tietoa osakkeenomistajille sulautumispäätöksen pohtimiseen. Riskit halutaan ennakoida ja toisaalta maksimoida sulautumisen tuomat hyödyt. Opinnäytetyössä pyrittiin kokoamaan yhteen olennainen tieto asunto-osakeyhtiöiden sulautumisprosessista. Tutkimuksen perusteella sulautumisen tuoma säästöpotentiaali on todennäköinen ja se voi tuoda asunto-osakeyhtiöille euromääräisesti merkittäviä taloudellisia etuja, mikä on omiaan kannustamaan osakkeenomistajia sulautumisprosessiin ryhtymiseen.

Tämän opinnäytetyön tavoitteena oli selvittää, miten Nelonen Median mainosten sisältö ja visuaalinen ilme sosiaalisessa mediassa eroavat sen merkittävimpien kotimaisten kilpailijoiden MTV:n ja Elisa Viihde Viaplayn mainoksista. Tutkimuksessa saatiin tietoa eri mediayhtiöiden mainosten eroista ja yhteneväisyyksistä vertailemalla Nelonen Median ja sen kotimaisten kilpailijoiden mainontaa sosiaalisessa mediassa. Tietoperustan keskeiset teemat olivat sisältömarkkinointi ja kilpailijaseuranta. Sisältömarkkinointi koostuu brändäyksestä, viihteestä ja mainonnasta. Tietoperusta käsittelee, mitä sisältömarkkinointi on ja minkälaisia työkaluja siinä on käytössä. Sisältömarkkinoinnissa on tärkeä tuntea kilpailijansa ja mitä ne tekevät. Merkittävimpiä kilpailijoita ovat yritykset, jotka toimivat samalla alalla ja joilla on samanlaiset tuotteet. Tietoperusta käsittelee kilpailijaseurannan prosessia ja keinoja. Lisäksi tietoperustassa käsitellään, miten sisältömarkkinointia ja kilpailijaseurantaa toteutetaan sosiaalisen median alustoilla. Tutkimusmenetelmäksi valittiin kvalitatiivinen eli laadullinen tutkimus. Tutkimus toteutettiin teoriaohjaavana sisällön- ja dokumenttianalyysinä. Analyysin kohteena olevat mediayhtiöiden mainokset olivat peräisin sosiaalisesta mediasta. Tutkimuksen kohteena olevat mainoskuvat kerättiin sosiaalisen median kanavilta Facebook, YouTube ja TikTok. Kuvia mainoksista kerättiin 8.9.2022-26.3.2023 välisenä aikana. Mainoskuvat olivat video-, kuva- ja teksti-mainoksista otettuja kuvia. Tietoperustan ja erityisesti sisältömarkkinoinnin sisältömatriisin perusteella luotiin kategoriat ja alakategoriat. Aineistosta nousi esille kaksi pääteemaa: onko mainosten sisältö kiinnostusta herättävää vai myyntiä edistävää ja millainen on mainosten visuaalinen ilme. Näiden teemojen avulla selvitettiin, miten Nelonen Median mainosten sisältö ja visuaalisuus erosivat sen kilpailijoiden mainoksista. Tutkimuksen merkittävin havainto oli, että kaikissa kategorioissa Nelonen Media ja MTV olivat hyvin samankaltaisia. Nelonen Median ja MTV:n mainosten tavoitteena oli asiakkaan kiinnostuksen herättäminen. Elisa Viihde Viaplay oli selkeästi erilaisin. Elisa Viihde Viaplayn mainosten pääasiallisena tavoitteena oli myynnin edistäminen. Nelonen Median ja MTV:n mainokset olivat visuaalisesti oman brändinsä mukaisia. Visualisoinnissa Nelonen Media erottui siinä, että mainoksissa käytettiin eniten kirkkaita värejä ja suuria kuvia. Elisa Viihde Viaplayn mainokset erosivat jonkin verran muiden suoratoistopalveluiden mainoksista. Syy tähän ilmeisesti oli, että huomattava osa Elisa Viihde Viaplayn ohjelmista ei ollut sen itsensä tuottamia ja monet niistä olivat kansainvälistä tuotantoa. Mainosten ominaisuuksiin vaikuttaa, mitä niissä mainostetaan. Tätä sisällön vaikutusta mainosten ominaisuuksiin ei tässä tutkimuksessa tutkittu. Jatkotutkimuksen kohteena voisi olla, miten mainostettavan ohjelman sisältö vaikutti mainosten ominaisuuksiin. Jatkotutkimuksissa voisi myös tutkia kattavammin, mitä kaikkia sisältömarkkinoinnin keinoja suoratoistopalveluilla on käytössä.

Tämän opinnäytetyön aiheena oli tehdä tilinpäätösanalyysi uusimaalaiselle Yritys X:lle. Yritys luokitellaan mikroyritykseksi ja sen päätoimialana on ravintola-ala. Opinnäytetyössä tutkittiin yrityksen kannattavuutta, rahoitusta ja taloudellisia toimintaedellytyksiä tilikausilta 2018–2022. Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa syvällisempää tietoa yrityksen taloudellisesta tilasta ja sen kehityssuunnasta, jolla voidaan tukea yritysjohdon strategista suunnittelua, päätöksentekoa ja tulevaisuuden ennakointia. Opinnäytetyön tavoitteena oli arvioida kohdeyrityksen taloudellista tilaa sekä tutkia, miten yrityksen sisäiset toimenpiteet ja ulkoinen toimintaympäristö ovat vaikuttaneet sen tunnuslukuihin. Opinnäytetyön tietoperustana käsiteltiin tilinpäätöksen tarkoitusta, sen sisältöä sekä laki-sääteisiä raportointivaatimuksia. Tietoperusta kattoi myös tilinpäätösanalyysin prosessikuvauksen tilipäätöksen oikaisusta tunnuslukuanalyysiin sekä taseen ja tuloslaskeman muihin analyysitekniikoihin. Taloudellisen suorituskyvyn käsitteistö ja mittaristo jaoteltiin kannattavuuteen, maksuvalmiuteen, vakavaraisuuteen sekä kasvuun. Opinnäytetyö toteutettiin tapaustutkimuksena, jossa yhdistyivät kvantitatiivinen ja kvalitatiivinen tutkimusote. Kvantitatiivisena tutkimusaineistona käytettiin viiden vuoden aikajaksolta kohdeyrityksen tilinpäätöstietoja sekä Finnveran tilinpäätöstilastoja toimialavertailua varten. Tunnuslukuanalyysi pohjautui näihin aineistoihin. Kvantitatiivisen tutkimuksen analyysimenetelminä käytettiin aikasarja-analyysia ja ajallista poikkileikkausanalyysia. Kvalitatiivisena tutkimusaineistona käsiteltiin yrityksen toimintaympäristön kehitystä opinnäyte-työn tarkasteluajanjaksona sekä koronapandemian vaikutuksia ravintola-alaan. Kohdeyrityksen omistajan teemahaastattelun avulla kartoitettiin tarkasteluajanjakson aikana tapahtuneita kehitystoimenpiteitä sekä markkinatilanteen muutoksia. Kannattavuuden ja vakavaraisuuden kehitys oli tarkastelujaksolla johdonmukaisesti positiivista, yltäen hyvälle tasolle suhteessa sekä yleisiin ohjearvoihin että toimialaan verraten. Vaikka koronapandemia romahdutti kohdeyrityksen liikevaihtoa, se pystyi kehittämään kannattavuuttaan ja vakavaraisuuttaan myös pandemian aikana. Kohdeyritys pystyi kasvamaan hallitusti ja sen kasvukyky erottui myönteisesti toimialaan verrattuna. Yrityksen maksuvalmius ei kehittynyt niin nousujohteisesti suhteessa muihin taloudellisiin mittareihin ja siinä on edelleen kehitettävää. Maksuvalmiuden tunnusluvut sijoittuvat kuitenkin toimialan yleiseen kontekstiin, jossa matalammat maksuvalmiuden tunnuslukujen arvot ovat tavallisia. Tutkimus osoitti, että yrityksen menestyminen suhdanneherkällä toimialalla ei ole suoraan riippuvaista makrotaloudellisista tekijöistä, vaan yrityskohtaiset toimet, kuten strategian muutokset, pandemiaan sopeutuminen, kulurakenteen optimointi ja kilpailuaseman vahvistaminen, ovat avainasemassa toiminnan kehitykselle ja menestykselle haastavassa liiketoimintaympäristössä. Nämä toimet ovat parantaneet yrityksen kannattavuutta ja vakavaraisuutta, mahdollistaen siirtymisen kohti vahvempaa taserakennetta. Tulevaisuudessa on tärkeää jatkaa kannattavuuden hallintaa, vakavaraisuuden vahvistamista ja tasapainottaa rahoitusrakennetta, jotta yritys voi jatkaa kehittymistä ja vastata jatkossakin toimintaympäristön muutoksiin.

This thesis aims to develop a tailored social media marketing strategy for Ravintola Kabuki, a Japanese Izakaya restaurant located in Helsinki's central area. Despite having Facebook and Instagram accounts, they remain inactive and underutilised. In this thesis, the author will go through a thorough theoretical framework and empirical research, to develop a social media plan for Ravintola Kabuki. By leveraging this plan, the restaurant aims to enhance its online presence, increase brand awareness, engagement with customers and drive profit growth. The thesis consists of three major parts: theoretical framework, research methodology and findings and social media marketing plan. The theoretical background includes the definition and characteristics of social media and social media marketing, the benefits of social media marketing for restaurants and the concepts of PR Smith’s SOSTAC ® (Situation, Objectives, Strategy, Tactics, Action, Control) marketing model. The research methodology part explains the combination of qualitative and quantitative approaches including observations and surveys, to gather insights into customers’ social media habits and investigate the performance of Kabuki´s social media performance. Besides, the findings from the online survey and observations are also presented. The thesis illustrates the implementation of the SOSTAC ® framework as the guiding principle of the social media marketing plan, which through Instagram channel to reach the results in the form of photos, videos and content. The result of the thesis is a well-defined and functional social media marketing plan. It defines the business situation, conduct competitive analysis, identifies targeted customers, outlines objectives, strategies and provides suggestions for future work for Ravintola Kabuki’s promotion in the future.

Opinnäytetyö käsittelee koron nousun vaikutusta Vantaan asuntomarkkinoihin. Tutkimus rajattiin koskemaan Vantaan alueen kaksioita vuosina 2021–2023. Tavoitteena oli tunnistaa koron nousun vaikutuksia sekä löytää korrelaatio muuttujien ja korkoa tutkimuksessa kuvaavan 12 kuukauden euriborin välille. Opinnäytetyön teoriaosuus käsittelee asuntolainaa, korkoa, asuntomarkkinoita sekä Vantaata alueena. Teoriaosuudessa kerrotaan tarkemmin muun muassa lainan lyhennystavoista, korkojen muutoksista, asuntokaupasta ja asuntojen hintakehityksestä. Aineistona käytettiin pääasiassa verkkolähteitä, sillä haluttiin saada mahdollisimman ajankohtaista tietoa. Opinnäytetyön tutkimus toteutettiin kvantitatiivisena tutkimuksena hyödyntäen valmiita tilastotaulukkoja. Tutkimuksessa haluttiin tutkia kysyntää, tarjontaa, asuntokaupan vilkkautta, kysynnän ja tarjonnan kohtaamista markkinoilla sekä hintaindeksejä. Muuttujina käytettiin asunnon ostoaikomusta, myynnissä olevien asuntojen määrää, markkinointiaikaa, asuntojen kauppamääriä sekä hintaindeksejä. Muuttujia verrattiin korkoon hyödyntäen Pearsonin korrelaatiokerrointa. Tutkimuksessa todettiin kysynnän ja asuntojen kauppamäärien laskeneen. Tämä kertoo siitä, että asuntokauppa ei ole ollut vilkasta ja tarjontaa on ollut selkeästi enemmän kuin kysyntää. Tutkimuksessa todettiin myös muutamia eroja vanhojen ja uusien osakeasuntojen välillä. Eroja löytyi erityisesti asuntojen tarjonnassa ja markkinointiajassa. Myös korrelaatiot erosivat, sillä vanhojen osakeasuntojen muuttujien ja koron väliset korrelaatiot olivat kaikki voimakkaita. Uusien osakeasuntojen osalta muuttujien ja koron väliset korrelaatiot taas vaihtelivat heikosta voimakkaaseen.

Tämä opinnäytetyö tehtiin Centria-ammattikorkeakoululle antamaan tietoa markkinoilla olevista aurinkopaneelien standardin mukaiseen testaukseen soveltuvista testauslaitteistoista. Tavoitteena oli tutkia saatavilla olevia uusimpien standardit täyttävien aurinkokennojen testaukseen soveltuvien laitteistojen saatavuutta, hintatasoa ja soveltuvuutta opetuskäyttöön. Opinnäytetyö oli yhtenä osana UUPO-hanketta, jossa Centria-ammattikorkeakoulun opetuslaitteistoa uudistetaan muiltakin osin. Uusiutuviin energianlähteisiin pohjautuva tekniikka on yleistynyt ja kasvattanut suosiotaan viime vuosina. Syynä tähän ovat sähkön hinnan toisinaan ennalta-arvaamattomat hintavaihtelut ja myös aurinkoenergiatekniikkaan perustuvien aurinkokennojen yleistyminen ja laitteiden yleisesti kohtuullisempaan suuntaan edennyt hintataso. Ihmisten ajattelu on myös muuttunut ekologisempaan suuntaan, jolloin uusiutuvaan energiaan pohjautuvat ratkaisut ovat lisänneet suosiotaan entisestään. Tässä opinnäytetyössä käytiin läpi valaistukseen liittyvä teoria riittävällä laajuudella ja selvitettiin aurinkokennojen testaukseen soveltuvien laitteistojen potentiaaliset toimittajat. Lopputuloksena saatiin käsitys kyseisten testauslaitteistojen hintatasosta, niille asetetuista vaatimuksista ja saatavuudesta.

Tämän kehittämismuotoisen opinnäytetyön aiheena oli omaohjaajatyöskentely sijaishuoltoyksikkö Palmukoti Keravalla. Työn tavoitteena oli mahdollistaa tulevaisuudessa asiakkaiden tarpeisiin ja toiveisiin paremmin vastaava omaohjaajatyöskentely Palmukoti Keravalla ja helpottaa tämän työskentelyn toteuttamista yksikössä. Tarkoituksena työssä oli laatia kehittämistyön tuloksena omaohjaajaopas käytännön tueksi omaohjaajatyöskentelyyn. Palmukoti Keravalla tehdyissä asiakastyytyväisyyskyselyissä ja emoyhtiö Familarissa ilmeni tarve kehittää omaohjaajatyöskentelyä. Tässä kehittämistyössä tietoperusta rakentui suhdekeskeisestä työorientaatiosta, ratkaisu- ja voimavarakeskeisyydestä, sekä menetelmällisyydestä lastensuojelun sijaishuollossa. Lisäksi tietoperustaan sisältyi tietoa sijaishuollosta ja omaohjaajatyöskentelystä. Työn kehittämismenetelmällisiä lähestymistapoja olivat kyselyt ja selvitystyö, sekä selvitystyön tuloksena rakennettu omaohjaajaopas. Kyselyistä saatu aineisto analysoitiin kvantitatiivisesti ja kvalitatiivisesti. Kehittämistyön tuloksena suunniteltiin ja toteutettiin Palmukoti Keravalle omaohjaajatyön opas, johon kerättiin tietoa omaohjaajatyöskentelystä ja koottiin sopiviksi arvioituja luovia ja toiminnallisia työmenetelmiä työskentelyn tueksi. Omaohjaajaoppaan todettiin palvelevan hyvin tarkoitustaan yksikössä ja vastaavan työelämäkumppanin toiveita. Opasta on mahdollista jatkokehittää työryhmässä ja asiakaskunnassa tapahtuvien muutosten myötä ja sen päivittäminen ajan tasalle säännöllisin väliajoin onkin suositeltavaa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa äitiys- ja lastenneuvolan asiakkaille jaettava ravitsemusopas raskaudenaikaisesta ja imeväisikäisen ravitsemussuosituksista. Työn tavoitteena oli lisätä neuvolan asiakkaiden tietoa raskaudenaikaisesta ja imeväisikäisten ravitsemuksesta sekä tiivistää oleellinen tieto helposti saatavaksi. Lisäksi tavoitteena oli suunnitella selkeä, informatiivinen ja näyttöön perustuvaan tietoon pohjautuva ohjausmateriaali terveydenhoitajan työn tueksi. Opinnäytetyön työelämäkumppanina toimi Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen äitiys- ja lastenneuvolat. Äitiys- ja lastenneuvoloiden terveydenhoitajat tukevat perheitä ravitsemukseen liittyvissä asioissa raskauden alusta alkaen. Ravitsemus on keskeinen tekijä lapsen kasvun ja kehityksen kannalta, minkä vuoksi siihen paneudutaan jo raskausaikana ennen lapsen syntymää. Kansalliset ravitsemussuositukset päivitettiin vuonna 2023 ja lapsiperheiden ravitsemusta ohjaava Syödään yhdessä - ruokasuositukset lapsiperheille –opas päivitettiin vuonna 2019. Päivitysten myötä myös neuvolat kaipasivat uusittuja ravitsemusoppaita. Opinnäytetyö toteutettiin toiminnallisena opinnäytetyönä, jonka lopputuotoksena valmistui raskaus- ja imeväisajan ravitsemusopas. Opas otettiin käyttöön Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen äitiys- ja lastenneuvoloissa perheille jaettavana materiaalina terveydenhoitajien työn tueksi. Palautteen keruussa ilmeni, että neuvoloiden asiakasperheet ja terveydenhoitajat kokivat oppaan selkeänä, informatiivisena sekä hyödyllisenä. Opas toteutettiin ainoastaan suomenkielisenä versiona, joten Itä-Uudenmaan hyvinvointialueen neuvolat voivat halutessaan jatkokehittää tuotosta kääntämällä oppaan muille kielille.

Toiminnallinen opinnäytetyö toteutettiin yritykselle thyssenkrupp Aerospace Finland Oy. Yrityksen laatima työtavoite oli luoda EU-komission asettamaa hiilirajamekanismia (Carbon Border Adjustment Mechanism) koskeva hallinta, sekä päästöraportointiohjeistus. Opinnäytetyö perustana toimi laaja-alaisesti EU-komission, ja Suomen tullin viralliset dokumentit sekä tiedotustilaisuudet. Opinnäytetyön tarkoituksena oli käydä läpi kattavasti EU-komission asettama hiilirajamekanismi. Opinnäytetyössä käytiin muun muassa läpi hiilirajamekanismin perusperiaatteet, syyt sekä tavoitteet ja vaatimukset. Opinnäytetyöhön kuului myös hiilirajamekanismiin pohjautuva päästöraportointi ja sen vaatimusten selvittäminen yritykselle. Opinnäytetyön osana oli luoda yksityiskohtainen päästöraportointiohje yritykselle. Opinnäytetyö yhtenä osa-alueena oli toteuttaa ensimmäinen päästöraportointi. Nämä osa-alueet opinnäytetyöstä ovat salassa pidettävää tietoa.

Opinnäytetyön tarkoituksena oli tuottaa helposti ymmärrettävä ja tarpeeksi laaja opas ammattikorkeakoulujen opiskelijakuntien johtamiseen. Opinnäytetyön tilaajana oli Suomen opiskelijakuntien liitto – SAMOK ry. Opinnäytetyö on toiminnallinen ja se on suunnattu ihmisille, joilla ei ole aikaisempaa teoreettista tai käytännön osaamista johtamisesta. Opas rakennettiin työelämän tarpeeseen. Oppaan pohjana toimii olemassa oleva lähdeaineisto, haastattelut sekä omat kokemukset ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan johtamisesta. Opasta varten haastateltiin myös kahta entistä ja kahta nykyistä ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan puheenjohtajaa ja opas oli kahteen kertaan kommenteilla SAMOKilla. Haastatteluiden ja kommenttien pohjalta oppaan sisältö terävöityi. Oppaan pääsisällöksi muotoutui omien kokemusten sekä haastatteluiden pohjalta perehdyttäminen, tiimin rakentaminen sekä yleinen ammattikorkeakoulun opiskelijakunnan johtaminen. Lähdeaineiston kautta oppaaseen saatiin tutkittua tietoa järjestöjen sekä ihmisten johtamisesta ja perehdytyksen tärkeydestä. Oppaassa painotetaan ihmisten johtamisen sekä muutoksen, strategian ja talouden johtamisen tärkeyttä. Omat kokemukset opiskelijakunnan hallituksen ja koko organisaation johtamisesta tukevat teoriaa ja yhdistävät teorian käsiteltävään aiheeseen sekä oppaaseen. Tuotoksena muodostui 52 sivua pitkä perusopas opiskelijakuntien johtamiseen. Oppaassa asiat on esitetty opiskelijakuntien kontekstissa ja raportissa olevaa teoriaa on sovellettu tähän kontekstiin. Opas vastasi erinomaisesti opinnäytetyösuunnitelman tavoitteita sekä SAMOKin ja opiskelijakuntien tarpeita. Oppaan tueksi tehtiin viiden (5) opetusvideon sarja, jotka on linkitetty oppaaseen. Opas löytyy tulevaisuudessa SAMOKin nettisivuilta ja sitä on tarkoitus hyödyntää erilaisissa johtajakoulutuksissa.

Opinnäytetyön toimeksiantaja oli Ulosottolaitoksen laajan täytäntöönpanon Sisä-Suomen yksikkö. Ulosottolaitos muodostuu keskushallinnosta, viidestä laajan täytäntöönpanon yksiköstä, perustäytäntöönpanon yksiköstä, erityistäytäntöönpanon yksiköstä sekä yhteisistä palveluista. Ulosottolaitoksen tehtävänä on tuomioiden täytäntöönpano. Vuonna 2020 tapahtuneen organisaatiomuutoksen jälkeen työn kuviin tuli muutoksia ja muutokset ovat kuormittaneet henkilöstöä. Opinnäytetyön tavoitteena oli kehittää työn hallintaa itsensä johtamisen avulla kohdeorganisaatiossa. Toimeksiantajan tavoite oli saada tietoa, jonka avulla organisaatiota voidaan kehittää. Kohdeorganisaatiossa työskentelee 68 ulosottoylitarkastajaa. Tutkimuskysymyksiä olivat, että miten laajan täytäntöönpanon ulosottoylitarkastajat johtavat itseään, miten heidän itsensä johtamista voidaan kehittää ja miten työnhallintaa voidaan kehittää itsensä johtamisen keinoin. Teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin itsensä johtamisen osa-alueita sekä työnhallintaa. Itsensä johtamista käsiteltiin siitä näkökulmasta,että mitkä tekijät ja itsensä johtamisen osa-alueet liittyvät työhön, työn tekemisen kehittämiseen sekä työnhallinnan tunteeseen. Aineisto kerättiin kyselyllä, joka sisälsi sekä monivalintakysymyksiä että avoimia kysymyksiä. Aineisto jaettiin tutkimuskysymysten mukaisiin ryhmiin ja tulokset esitettiin näiden ryhmien mukaisesti limittäin. Monivalintakysymysten vastauksista muodostettiin sektorikuvaajia ja avointen kysymysten vastaukset käsiteltiin teemoittelemalla aineisto. Johtopäätöksinä tuloksista syntyi kehittämiskohteita, joilla työn hallintaa voidaan parantaa. Keskeisimmät kohteet ovat erikoistuminen omien vahvuuksien mukaan, keskustelut sekä avoin tiedon jakaminen kollegoiden kesken. Johtopäätöksinä syntyi myös ajatus kahdesta kehitettävästä järjestelmästä, jotka ovat palautejärjestelmä ja tehtävänhallintajärjestelmä.

Hoitoon liittyvät infektiot ovat maailmanlaajuinen kansanterveydellinen ongelma, jolla on vaikutuksia niin potilaaseen kuin ympäröivään yhteiskuntaankin. Infektioidentorjuntatyön tulisi olla osa terveydenhuollon perustaa ja huomioitu niin kansallisesti kuin paikallisestikin. Infektiontorjuntatyöhön tulisi osallistua infektioiden torjunnan ammattilaisten lisäksi kaikkien terveydenhuollon ammattiryhmien. Tämän opinnäytetyön tarkoituksena oli selvittää, mitä hygieniahoitajan työnkuvaan kuuluu Kaksineuvoisen sote-keskuksen alueella. Tarkoituksena oli myös selvittää sosiaali- ja terveyskeskuksen eri yksiköiden odotuksia alueen hygieniahoitotyölle. Työn tavoitteena on mahdollistaa odotukset täyttävä hygieniahoitotyö sekä parantaa hygieniahoitotyön laatua Kaksineuvoisen sosiaali- ja terveyskeskuksen alueella. Konkreettisena tavoitteena on auttaa muodostamaan hygieniahoitotyön vuosikalenteri työn suunnittelua helpottamaan. Opinnäytetyön aihe nousi hygieniahoitajan työnkuvan puuttumisesta Kaksineuvoisen alueella. Opinnäytetyö on laadullinen tutkimus ja se toteutettiin Etelä-Pohjanmaan hyvinvointialueella. Opinnäytetyön teoreettisen viitekehyksen muodostamisessa käytettiin apuna kuvailevaa kirjallisuuskatsausta. Aineistonkeruumenetelminä käytettiin lomakehaastattelua Webropol-työkalua hyödyntäen sekä vertaisarviointihaastatteluja. Tutkimusaineisto kerättiin Kaksineuvoisen eri yksiköiden esihenkilöiltä sekä hyvinvointialueen hygieniahoitajilta. Aineistot analysoitiin induktiivisen sisällönanalyysin avulla. Opinnäytetyön tulosten perusteella hygieniahoitotyö voidaan jakaa eri osa-alueisiin. Osa-alueiden mukaan hygieniahoitotyö koostuu infektioiden torjunta- ja seurantatyöstä, ohjeiden laatimisesta ja henkilöstön tiedottamisesta. Olennainen osa työtä ovat yksikkökäynnit, ohjaus ja neuvonta hygieniahoitotyöhön liittyvissä kysymyksissä sekä henkilökunnan koulutus ja opetus. Yhteistyöverkostojen ylläpito sekä ammattitaidon kehittäminen ovat myös osa hygieniahoitotyötä, joka ei aina näy muulle henkilöstölle. Johtopäätöksinä voidaan todeta hygieniahoitotyön olevan tärkeä osa hoitotyötä. Työllä on merkittävä vaikutus potilasturvallisuuteen. Työ on itsenäistä ja vaatii hyvää organisointikykyä.

Tutkimuksessa tarkasteltiin rakennusalan yritysten talouden kehitystä inflaation nopean kasvun aikana Suomessa vuosina 2021–2023. Sen tavoite oli tutkia, miten yritykset olivat selvinneet erityisesti rakennusalaa koettelevasta ajanjaksosta. Talouden tunnusluvut, eli kannattavuus, maksuvalmius ja vakavaraisuus ovat tutkimuksen keskeisiä käsitteitä. Inflaatio lähti nopeaan nousuun erityisesti Venäjän hyökkäyssodan vuoksi vuonna 2022. Uudisrakentaminen lähes pysähtyi. Usea rakennusalan yritys meni konkurssiin, mutta osa selvisi ja niiden toiminta jatkui. Näiden yritysten taloustiedot sekä mahdollinen vastuullinen toiminta ovat tärkeässä roolissa ilmiötä tutkiessa. Opinnäytetyö tehtiin kvalitatiivisena, eli laadullisena tutkimuksena. Tietoperusta käsittelee inflaation, rakennusalan ja taloustietojen analysoinnin lisäksi vastuullisuutta. Tutkimusosiossa analysoitiin viiden suuren, kasvavan, vastuullisen tai muuten positiivisessa mielessä esillä olleen rakennusalan yrityksen tilinpäätöstä ja toimintakertomusta. Taloustiedot saatiin Patentti- ja rekisterihallitukselta sekä yritysten omista julkaisuista ja verkkosivuilta. Tutkimus tehtiin kevättalvella 2024. Yritysten maksuvalmiudessa ei havaittu olevan isoja muutoksia. Kannattavuus oli kuitenkin kärsinyt selvästi myös menestyneiden yritysten kohdalla. Kohonneita kustannuksia ei ollut saatu laitettua hintoihin, sillä samalla kysyntä oli laskenut. Vanhimmat yritykset olivat vakavaraisimpia. Ne olivat myös ajanjakson voittajia, sillä niiden taloudelliset puskurit ovat auttaneet saamaan vahvaa tilauskantaa ja rahoittajia. Kuitenkin isojen ja vakaidenkin yritysten on täytynyt tehdä muutoksia tässä yhdessä rakennusalan murroskohdista. Tuloksissa erityisesti vastuullisen toiminnan merkitys on korostunut entisestään. Yritykset ovat erityisesti panostaneet työturvallisuuteen ja henkilöstön hyvinvointiin. Henkilökuntaa on koulutettu ja opiskelijoille on tarjottu harjoittelupaikkoja. Ympäristövastuu on tarkoittanut mm. rakennusten elinkaariajattelua jo suunnitteluvaiheessa, energian vaihtamista ympäristöystävällisemmäksi, kierrättämistä sekä jätteen määrän vähentämistä. Taloudellista vastuuta on otettu huolehtimalla lain ja säädösten vaatimista maksuista, maksuvalmiudesta ja vakavaraisuudesta. Uuden yrittäjän kannattaa ottaa oppia menestyksekkäistä yrityksistä, jotka pyrkivät hallitsemaan riskejä ja kykenevät nopeisiin muutoksiin, mutta erityisesti myös pitävät huolta taloudestaan. Eritoten taantuman aikana luottotappion riskiä välttäessä kauppaa kannattaa tehdä vain taloudeltaan terveiden yhtiöiden kanssa. Tämän vuoksi yrittäjien sekä muidenkin rakennusalalla olevien on tärkeää hahmottaa oman talouden lisäksi myös yhteistyökumppanin ja/tai asiakasyrityksen talouden tilaa. Uuden yrittäjän on hyvä muistaa velan koronnousun nopeakin mahdollisuus, joten tulorahoituksella hitaasti kasvaminen voi olla yksi tie vakavaraiseksi yritykseksi.

Opinnäytetyön tavoitteena oli tuottaa toiminnallisesta ummetuksesta kärsivän leikki-ikäisen perheen käyttöön opas toiminnallisen ummetuksen hoitomenetelmistä. Opinnäytetyön teoreettisessa viitekehyksessä käsiteltiin leikki-ikäisen lapsen ummetuksen ominaispiirteitä, syitä sekä erilaisia hoitomenetelmiä. Opinnäytetyön lähestymistapana käytettiin palvelumuotoilua, jonka prosessi jäsentyi tuplatimanttimallin mukaisesti. Oppaan tuottamisessa käytettiin myös opinnäytetyön näyttöön perustuvaa teoreettista tietoa. Palvelumuotoilun “löydä” -vaiheessa tehtiin teemahaastatteluja, jonka tuloksia käytettiin oppaan sisällön tuotannossa. Teemahaastatteluun osallistui neljä ummetuksesta kärsivää leikki-ikäisen lapsen vanhempaa. Teemahaastattelussa selvitettiin vanhempien tarpeita, toiveita, tavoitteita ja unelmia siitä, kuinka tulisi hoitaa lapsen ummetusta ja miten sisältö tulisi oppaaseen muotoilla. Teemahaastattelulla hankittu aineisto litteroitiin, luokiteltiin ja analysoitiin palvelumuotoilun “määritä” -vaiheessa. Teemahaastattelun analyysituloksissa lapsen ummetuksen koettiin olevan yleinen vaiva. Hoitomenetelmäoppaan hyödylliseksi uskoi jokainen haastateltu. Vanhempien tavoitteina oli saada tiedollista apua ummetuksen hoitoon mm. kuinka vähentää vieraammasta ympäristöstä johtuvaa ummetusta sekä hoitotasapainon löytyminen ensisijaisesti lääkkeettömin menetelmin. Unelmien hoito-oppaan toivottiin yksimielisesti olevan: “Selkeä, lyhyt tekstinen ja helppolukuinen”. Palvelumuotoilun “kehittämisen” -vaiheessa oppaan sisältöä kehitettiin haastattelujen analyysin perusteella. Prototyyppi oppaasta pilotoitiin kysymällä palautetta osalta haastatelluista vanhemmista. Palautetta annettiin oppaasta yleisesti, rakenteesta ja korjattavista asioista. “Tuota” vaiheessa prototyypistä rakennettiin vanhempien palautteen perusteella lopullinen oppaan konsepti. Työelämäpalautteessa hoitomenetelmäopas oli tuonut tiedollista lisäarvoa. Vanhempi ilmaisi toiveen oppaan jalkauttamisesta terveydenhuollon toimipisteeseen, jossa se olisi kohdeyleisön saavutettavissa. Aihetta voisi jatkotutkia selvittämällä, millaisia uskomuksia vanhemmilla on ummetuksen lääkehoidon suhteen. Asiasanat: ​toiminnallinen, ummetus, hoitomenetelmä, opas, leikki-ikäinen​

Tässä opinnäytetyössä tarkasteltiin swingin työtehtäviä kahdessa eri musikaalituotannossa. Swing on henkilö, joka paikkaa useampaa ensemblen jäsentä musikaaleissa. Opinnäytetyössä jaettiin esimerkkejä siitä, millaista oli työskennellä onstage swinginä Momentum 1900 -musikaalissa Tampereen Työväen Teatterissa ja offstage swinginä Something Rotten -musikaalissa Lahden Kaupunginteatterissa. Opinnäytetyön tarkoituksena oli jakaa konkreettisia esimerkkejä swinginä työskentelystä harjoituskaudella sekä esityksissä. Työssä esiteltiin Stage Write Software -sovellus, jota opinnäytetyön kirjoittaja käytti musikaalien paikattavien tehtävien opettelussa. Työssä jaettiin esimerkkejä sovelluksella tehdyistä isojen musikaalinumeroiden paikkakartoista. Tämän lisäksi työn tarkoitus oli jakaa työkaluja esimerkkien kautta muille ensikertaa swinginä toimiville. Työn tavoite oli tuoda esiin tietoisuutta swingien työmäärästä musikaalituotantojen eri vaiheissa sekä taiteellisen työryhmän ennakkosuunnittelun vastuusta onnistuneen paikkausjärjestelmän takaamiseksi. Opinnäytetyössä esitellyt esimerkit perustuivat kirjoittajan omiin kokemuksiin ja havaintoihin swinginä toimisesta kyseisissä tuotannoissa. Työssä todettiin, ettei swingausta opeteta ammattiopinnoissa, mutta työtehtävää käytettään yhä useammissa musikaalituotannoissa Suomessa. Opinnäytetyön esimerkkien kautta havaittiin, että taiteellisella työryhmällä ja teattereilla on iso vastuu ennakkosuunnittelussa, jotta musikaalin varahenkilöjärjestelmä toimii ja vältytään esitysten perumisilta.

Lasten kaveritaidot ovat osa vuorovaikutustaitoja. Varhaiskasvatuksessa pyritään toiminnalla vaikuttamaan näiden taitojen vahvistamiseen ja kehittämään taitojen harjoittelua. Aikuisten tukea tarvitaan lasten harjoitellessa kaveritaitoja vertaistensa kanssa. Varhaiskasvattajat tarvitsevat myös keinoja tukeakseen lapsia varhaiskasvatuksessa. Tämä kehittämistyö käsittelee lasten kaveritaitoja varhaiskasvatuksessa. Kehittämistyön tarkoituksena on 3–5-vuotiaiden lasten kaveritaitojen tukeminen ja vahvistaminen. Kehittämistyön tarkoituksena tehdä konkreettinen materiaalipaketti varhaiskasvattajille, jota he voivat hyödyntää harjoitellessa lasten kanssa kaveritaitoja. Tämän kehittämistyön tuotoksena syntyi materiaalipaketti, joka sisältää oppaan, jossa on valmiiksi suunniteltuja tuokioita sellaisenaan käytettäväksi. Materiaalipaketissa on valmiina myös kaikki tarvittavat välineet kasattuna. Kehittämistyö on Turun kaupungin Suotorpankujan päiväkodin kanssa yhteistyössä tehty. Lapset osallistuivat mielellään toimintaan ja varhaiskasvattajat saivat tuoda omia mielipiteitään ja näkemyksiään esiin kehittämistyön aikana.