Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Tutkimustyypit

Historiallinen tutkimus


Historiallinen tutkimus on menneisyyttä käsittelevää tutkimusta. Siitä saatavan tiedon avulla pyritään tulkitsemaan ja ymmärtämään jo tapahtuneita asioita ja niiden vaikutuksia. Historiallisessa tutkimuksessa dokumentoidaan todistusaineistoa ja arvioidaan sen alkuperää ja aitoperäisyyttä. Historiallisen tutkimuksen merkittäväksi tekee se, että siinä on tuotu julki menneisyyttä koskevaa todistusaineistoa. Se myös vaikuttaa nykyiseen ajatteluun ja päätöksen tekoon. Historiasta voidaan oppia sellaista, joka on apuna selittämässä tätä hetkeä. Se myös auttaa ymmärtämään nykyisiä ongelmia. Historia merkitsee paljon myös siksi, että se tekee nykyisten ongelmien taustan helpommin käsitettäväksi. Historian avulla opitaan arvioimaan tilanteita ja määrittelemään kehityksen suuntia.

Tärkeimpiä menetelmiä historiallisessa tutkimuksessa ovat todistusaineiston dokumentointi ja sen aitouden arviointi. Kun kerätään aineistoa, olisi hyvä käyttää ensisijais- ns. primäärilähteitä mieluummin kuin toissijaisia eli sekundaarilähteitä. Ensisijainen lähde on esimerkiksi kirje, jossa kirjoittaja kuvaa mielipiteitään. Tutkija tai tiedonvälittäjä tekee itse suoraan havaintoja tutkittavasta asiasta. Toissijainen lähde on jonkin verran muuttunut selostus tutkittavasta asiasta, sillä tietoa on jo kerran tai useammin siirretty alkuperäislähteestä. Tietoainesta arvioidaan ulkoisen ja sisäisen lähdekritiikin avulla.

Ulkoisessa lähdekritiikissä tutkija ottaa selvää, miten aitoa tutkimusaineisto on ja onko se sitä, miltä se näyttää. Ulkoista lähdekritiikkiä arvioidaan kysymällä

  • Onko dokumentti alkuperäinen vai ei?
  • Miksi lähde on kirjoitettu/tehty?
  • Mikä tehtävä lähteellä on alun perin ollut?
  • Millaisia ovat lähteen puutteet?
  • Mikä on lähteen kirjoittamisen ja ilmiön välinen aika?

Sisäisessä lähdekritiikissä tutkija pohtii, miten luotettavaa asiakirjojen aineisto on. Tavoitteena on saada selville lähteen kirjoittajan motiivit ja mahdolliset rajoitukset, joiden vuoksi lähteessä saattaa olla tiedon liioittelua tai vääristelyä. Tämän vuoksi historiallinen tutkimus on työlästä, vaativaa ja tarkkaa. Sisäistä lähdekritiikkiä arvioidaan kysymällä

  • Jos lähde on alkuperäinen, onko tieto täsmällistä ja pätevää?
  • Mikä on lähteen totuudenmukaisuus?
  • Onko lähteessä muistivirheitä?
  • Miten lähteessä ilmiö ymmärretään?
  • Mikä on ollut kirjoittajan tarkoitus?

Historiallinen tutkimus pyrkii tieteellisin keinoin totuuteen ja käyttää täsmällisiä tietojen keruu- ja analysointimenetelmiä. Historiallisessa tutkimuksessa tavoite määrää tutkimusasetelman. Havainnointi tai kokeiden tekeminen ei ole mahdollista menneiden tapahtumien todentamiseksi. Tutkimusmenetelmän täytyy perustua asiakirjoihin. Lähdeaineistona käytetään esimerkiksi virallisia asiakirjoja, lakeja, asetuksia, silminnäkijöiden kertomuksia, lehtiartikkeleita, muistelmia ja nauhoitettuja suullisia kertomuksia.

Jos opiskelija tekee ns. historiallisen opinnäytetyön, pitää hänen perehtyä opinnäytetyön prosessiin myös kyseistä näkökulmasta tarkkaan. Kirjallisuusluettelosta on lähteitä, joiden avulla pääsee perehtymään prosessiin tarkemmin.


Kirjallisuutta

Anttila, P. 1998. Tutkimisen taito ja tiedon hankinta. Helsinki. Akatiimi Oy.

Alvesson, M. & Sköldberg, K. 1994. Tolkning och reflektion. Vetenskapsfilosofi och kvalitativ metod. Lund. Studentlitteratur.

Homanen, E. & Kemppainen, T. & Kettunen, T. 1995. Ihmisen mittanen homma: terveyssisartyö Kainuussa 1950-luvulla. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

Huusko, M. & Karhu, A. & Laitinen, I. 1998. Terveyssisar kävi meillä. Kajaanin ammattikorkeakoulu. Opinnäytetyö.

Immonen, K. & Leskelä-Kärki, M. (toim.) 2001. Kulttuurihistoria: johdatus tutkimukseen. Helsinki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.

Krause, K. Kiikkala, I. (toim.) 1993. Tutkimus tutuksi, tutkimustuloksia käytännön hoitotyötä varten. Helsinki. Kirjayhtymä Oy.

Kuikka, M. 1991. Johdatus kasvatuksen historian tutkimukseen. Helsinki. Otava.

http://www.oph.fi/etalukio/opiskelumodulit/historia/mita.html

Renvall, P. 1983. Nykyajan historiantutkimus. Porvoo. WSOY.

Ukkonen, T. 2000. Menneisyyden tulkinta kertomalla: muistelupuhe oman historian ja kokemuskertomusten tuottamisprosessina. Helsinki. Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.