Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Toimintatutkimus

Toimintatutkimus

 

Johdanto

Toimintatutkimus voidaan määritellä prosessiksi, joka tähtää asioiden muuttamiseen ja kehittämiseen entistä paremmiksi. Toiminnan kehittäminen ymmärretään tällöin jatkuvaksi prosessiksi. Keskeistä on uudella tavalla ymmärrettävä prosessi. Toimintatutkimus piirtyy tällä tavoin ymmärrettynä lähestymistavaksi, joka ei ole kiinnostunut vain siitä, miten asiat ovat, vaan ennen kaikkea siitä, miten niiden tulisi olla. Siteeratuin määritelmä toimintatutkimukselle lienee: "Tutkimus, joka ei tuota muuta kuin kirjoja, ei riitä". Toimintatutkimukseen liitetään vahvasti vaatimus 
  • työ- ja toimintatilanteeseen integroitumisesta,
  • käytännönläheisyydestä,
  • järjestelmällisestä ongelmanratkaisusta, jossa yhdistyy teoria ja käytäntö ja
  • ongelmaan liittyvän teoreettisen ymmärryksen lisääntymisestä.

Tutkimuksen tulee tavoittaa tavallisia ihmisiä ja heidän jokapäiväistä toimintaansa. Toimintatutkimus tarjoaa arkeen uudenlaista ymmärrystä samalla kun se pyrkii lähestymistavallaan työelämän ammattikäytäntöjen kehittämiseen.

Kirjallisuudessa toimintatutkimus rinnastetaan myös kehittämistyöhön, tapaustutkimukseen tai arviointitutkimukseen. Toimintatutkimus on strateginen lähestymistapa, joka käyttää välineenä erilaisia aineiston keruumenetelmiä. Strategiana se tarkoittaa myös käytännön ja teoreettisen tutkimuksen vuorovaikutusta. Tunnusomaista on toiminnan ja tutkinnan samanaikaisuus sekä välittömän ja käytännöllisen hyödyn saavuttaminen. Päämääränä tutkimisen lisäksi on myös toiminnan samanaikainen kehittäminen. Toimintatutkimukselle ei ole olemassa yksiselitteistä ja kaikkien hyväksymää määritelmää, eikä sitä voi erottaa siinä käytettyjen tutkimusmenetelmien perusteella.


Periaatteet

Toimintatutkimuksen periaatteet soveltuvat pitkälti myös ammattikorkeakoulun opinnäytetyöhön.

Toimintatutkimusta kuvataan muun muassa sanomalla, että se

  • liittyy ihmisiin ja heidän sosiaalisiin ryhmien jäsenyyksiin
  • on ongelmasuuntautunutta ja tulevaisuuteen suuntautunutta
  • on kontekstiin sidottua
  • sisältää muutoksen
  • suuntautuu kehittämiseen
  • lisää ihmisten osallistumista
  • perustuu suhteelle, johon ovat sitoutuneet kaikki muutosprosessiin osallistuvat
  • koostuu syklisestä prosessista, jossa voidaan erottaa tiettyjä prosessin piirteita Toimintatutkimuksen perusvaiheet

Toimintatutkimuksen syklisyys

  • ongelman tai tarpeen havaitseminen, tunnistaminen ja määrittely
  • ongelman kartoittaminen, selvitys, mistä on kysymys, päämäärän valinta
  • tehdään tutkimus-/toimintasuunnitelma ongelman ratkaisemiseksi
  • toimitaan suunnitelman mukaisesti, kokeillaan ja tehdään
  • toiminnan ja kokeilun seurata ja arviointi suunnitelman mukaisesti, tehdään havaintoja
  • arvioinnin perusteella tehdään uusi tutkimus-/toimintasuunnitelma
  • jälleen toimitaan uuden suunnitelman mukaisesti, kokeillaan ja tehdään
  • arvioidaan, seurataan …
  • …jatketaan kunnes ollaan tyytyväisiä muutokseen ja saadaan ongelmaan ratkaisu

Toimintatutkimuksen syklinen luonne

 

Olennaista ongelman/asian kehittämisessä on toiminnan ja sen vaikutuksen jatkuva reflektointi, jonka avulla voidaan saavuttaa tuloksia, joita ei saada esille muilla menetelmillä. Reflektointi on eräs toimintatutkimuksen lähtökohta. Sen avulla yritetään päästä uudenlaisen toiminnan ymmärtämiseen ja toiminnan kehittämiseen. Toimintatutkimus voi lähteä liikkeelle kysymyksestä, mitä tarkoitusta kyseinen toiminta palvelee. Tavoitteena on löytää reflektiivinen tarkastelutapa, jossa käytänteet ymmärretään ja tulkitaan uudella tavalla. Reflektiivisessä prosessissa ihminen katsoo itseään “ylimääräisellä silmällä”. Hän näkee toimintansa ja ajattelunsa uudesta näkökulmasta ja pyrkii ymmärtämään, miksi ajattelee kuten ajattelee ja miksi toimii kuten toimii.

Toimintatutkimus lähtee työelämän arjen, työn, tilanteen, ihmisen toiminnan selvittämisestä ja kartoittamisesta. Sananmukaisesti se lähtee liikkeelle tutkimuksen kohteena olevan toiminnan kuvauksesta, jossa kuitenkin painopiste on tutkijan ja kohteen välisessä yhteistyössä. Tavoitteena on muutoksen aikaan saaminen.



Erilaisia tutkimusprosesseja

  • Iteratiivinen prosessimalli, jossa ongelman tunnistaminen ja toiminta vuorottelevat. Prosessia jatketaan kunnes ongelmaan löydetään ratkaisu.
  • Lineaarinen prosessimalli, jossa kiinnostuksen kohteena on tutkijan yksittäisen intervention kokeilu ja arviointi ja jossa tutkimus etenee tutkimussuunnitelman mukaisesti.
  • Reflektiivinen prosessimalli, jossa tutkimuksen mielenkiinnon kohteena on ihmisten toiminnan ja heidän omaksumiensa toimintamallien välinen yhteys. Tavoitteena on saada selville ihmisten toimintamallien merkitys ja löytää ratkaisuja toimintamalleista aiheutuviin ongelmiin.


Piirteitä

Erityisen tärkeää on, että
  • tutkittavat, kohdeyhteisöt, ovat aktiivisia osallistujia muutos- ja tutkimusprosesseissa,
  • tutkijan ja tutkittavien suhteen perustana on yhteistyö ja yhteinen osallistuminen,
  • se suuntautuu käytäntöön, on suoraan yhteydessä työ- tai toimintatilanteeseen ja se on ongelmakeskeistä,
  • prosessissa vuorottelevat suunnittelu, toiminta ja toiminnan arviointi,
  • se tarjoaa järjestelmällisen kehyksen ongelmaratkaisutilanteeseen sekä uusiin kehittämishankkeisiin,
  • se on joustava ja mukautuva, koska se sallii muutoksia prosessin kuluessa ja
  • se välttää tieteellistä jäykkyyttä ja tarkkuutta.


Toimintatutkimus vs. opinnäytetyö

Robsonin (2002) näkemys reaalimaailman tutkimisesta sopii myös toiminnallisen opinnäytetyön taustaksi. Hänen mukaansa reaalimaailman eli todellisen arjen kysymyksiä tai asioita tutkimuksessa (soveltaen opinnäytetyöhön) ovat:

  • ratkaista ongelmia (ei niinkään hankkia tietoa)
  • saada aikaan muutosta tulevaisuutta ajatellen (ei niinkään saada selville muuttujien välisiä yhteyksiä)
  • tapahtuu käytännössä (ei laboratorioissa)
  • työelämän tukemaa (ei organisaatioista itsestään lähtevää)
  • määritelty aika ja kustannukset (ei jatku loputtomiin)
  • toimeksiantajan aloitteesta käynnistyvää (ei tukijan tai opinnäytetyöntekijän itsensä keksimää)
  • tutkija/opinnäytetyön tekijä yleistutkija/asiantuntija (ei kapealle alalle erikoistunut tutkija/tekijä)
  • hankkeessa käytetään monia menetelmiä ongelman ratkaisemiseksi (ei yhtä menetelmää)
  • tutkija/opinnäytetyöntekijä on orientoitunut kohteeseen/toimintaan (ei instituutionsa yhteisöön)
  • vaatii laaja-alaisia viestintä- ja vuorovaikutustaitoja (ei kapea-alaista yhteistyöosaamista)


Kirjallisuutta

Asikainen, P. 1999. Yhteisön aktivointi: toimintatutkimus sosiaali- ja terveystoimen työssä. Tampere. Tampereen yliopisto.

Heikkinen, H.. 2001. Toimintatutkimus – Toiminnan ja ajattelun taitoa. Teoksessa J. Aaltola & R. Valli (toim.) Ikkunoita tutkimusmetodeihin I. Metodin valinta ja aineiston keruu: virikkeitä aloittelevalle tutkijalle. Jyväskylä. PS-kustannus, 170-185.

Heikkinen, H. & Huttunen, R. & Moilanen, P.1999. Siinä tutkija missä tekijä - toimintatutkimuksen perusteita ja näköaloja.

Jyrkämä, J. & Kaskiharju, E. 2000. Suomalaisia toimintatutkimusviitteitä. Helsinki. Kuntokallio.

Järvinen, P. & Järvinen, A. 2004. Tutkimustyön metodeista. Tampere. Opinpaja.

Kuula, A. 2000. Toimintatutkimus. Kenttätyötä ja muutospyrkimyksiä. Tampere. Vastapaino.

Robson, C. 2002. Real world research. Oxford. Blackwell.

Vähäniemi, A.1998. Työyhteisön hyvinvointi ja kehittämistyön lähtökohdat. Tampereen yliopisto. Tampere.

Työn kehittämiseen liittyvän opinnäytetyön tukimateriaalia.