Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Opinnäytetyön toteutustapoja

Opinnäytetyön toteutustapoja


Ammattikorkeakoulujen tavoitteiden laaja-alaisuus on johtanut erilaisiin opinnäytetöiden muotoihin. Opinnäytetöitä kuvaavat ilmaisut ovat päällekkäisiä samoin kuin menetelmällisestikin ne ovat sekamuotoja, kuten Ihohannen ja Toljamon (2005) selvitys osoitti. Opinnäytetyö voi olla muodoltaan projekti, toiminnallinen, tutkimuksellinen, tuotekehityshanke tai produktio. Duaalimalliin pohjautuva keskustelu on korostanut opinnäytetyön erilaisuutta sen muotojen avulla. Söderqvist ja Salo (2005) konkretisoivat joko tai asetelman esimerkin avulla, kun opiskelija esittää kysymyksen, ”kuinka monta sivua opinnäytetyössä pitää olla”. Kysymys heijastelee osin opiskelijan pyrkimystä tiettyyn samankaltaisuuteen, yhtenäisyyteen, ilman aitoa luovuutta ja rohkeutta. Yhä haasteellisemmat opinnäytetyön aiheet ja yhteistyösuhteet työelämään, haastavat myös opiskelijan luoviin prosesseihin selkeästi rajattujen selvitysten tekemisen sijaan. Opinnäytetyö on tulevaisuudessa yhä enemmän ainutlaatuinen luovaprosessi, joka ilmentää myös opinnäytetyön monikirjoisuutta. Opinnäytetyö on ilmentymä opiskelijan asiantuntijuuden kehittymisestä ja itsenäisestä ajattelusta sekä yhteistyöosaamisesta.

Isohannen ja Toljamon (2005) selvityksessä opinnäytetyöt luokiteltiin kehittämisprojektiin, tuotekehitysprojektiin ja tutkimukseen. Tässä kehittämisprojektin tunnuspiirteenä pidettiin sitä, että aihe oli toiminnan kehittämistä ilman tuotetta. Tuotekehitysprojektiksi luokiteltiin opinnäytetyö, jonka tuotoksena syntyi uusi tuote tai toimintamalli. Opinnäytetyö oli tutkimustyyppinen, jos sen aineisto oli kerätty esimerkiksi kyselyjen tai haastattelujen avulla ja se täytti tutkimuksen yleiset tunnuspiirteet.

Vuoden 2000 opinnäytetöistä hieman yli puolet (51 %) oli tutkimustyyppisiä opinnäytetöitä. Tuotekehitysprojekteja oli (37 %) ja vähiten (12 %) oli kehittämisprojekteja. Vuonna 2004 tutkimusten määrä (63 %) oli lisääntynyt ja tuotekehitysprojektien määrä (30 %) hieman vähentynyt vuoteen 2000 verrattuna. Edelleen kehittämisprojekteja oli vähiten (7 %). Tutkimustyyppisten opinnäytetöiden määrä oli lisääntynyt vuodesta 2000 vuoteen 2004. Myös työelämäyhteistyö oli lisääntynyt erityisesti tutkimustyyppisissä opinnäytetöissä. Työelämä tilaa ammattikorkeakouluista pienimuotoisia tutkimuksia ja ne sopivat aiheeltaan opinnäytetöiksi. Ammattikorkeakoulussa tehty tutkielmatyyppinen opinnäyte voi palvella hyvin työelämän tarpeita. On kuitenkin muistettava, että opinnäytetyön tekijät eivät ole tutkijakoulutuksessa mutta silti opinnäytetyö voi olla tutkimuksellinen (Hakala 2004).

Siis opinnäytetyö voi olla luonteeltaan esimerkiksi projektityyppinen, toiminnallinen, tutkimuksellinen tai tuotekehityshanke.


Kirjallisuutta

Hakala, J. 2004. Opinnäytetyöopas ammattikorkeakouluille. Helsinki. Gaudeamus.

Isohanni, I. & Toljamo, M. 2005. Ammattikorkeakouluopiskelijoiden opinnäytetyöt: analyysi vuosina 2000 ja 2004 Thesis - kilpailuun lähetetyistä sosiaali-, terveys – ja liikunta-alan opinnäytetöistä. Kever verkkolehti 3.

Söderqvist, M. & Salo, K. 2005. Ammattikorkeakoulun opinnäytetyöraportin uusi malli. Kever verkkolehti 3.