Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Määrällisen analyysi

Kuvio (graafinen esittäminen)

 
Kuvio välittää suuren määrän tietoa pienessä tilassa. Hyvästä kuviosta pystytään havaitsemaan nopeasti yleiskäsitys asioiden luonteesta ja keskinäisistä suhteista. Mitä enemmän aikaa käytetään kuvion tarkasteluun, sitä yksityiskohtaisempaa tietoa siitä saadaan.

Ohjeita:

  • kuviolle annetaan nimi kuvion alapuolelle
  • kuviot numeroidaan juoksevalla numerolla
  • kuvion otsikko tai selite vastaa kysymyksiin mitä, missä, milloin
  • koordinaattiakselien asteikkomerkinnät laitetaan riittävän tarkasti ja niissä käytetyt mitta-yksiköt ilmoitetaan
  • kummankin asteikon viereen merkitään, mitä se esittää
  • asteikon on oltava tasavälinen
  • kuvio muokataan yksinkertaiseksi ja selkeäksi (tilasto-ohjelmien tekemää kuviota joudutaan muokkaamaan)
  • kaksiulotteinen kuvio on yleensä parempi ja helpompi tulkita kuin kolmiulotteinen kuvio, joka antaa joskus asiasta väärän kuvan
  • kuvion tyyppi määräytyy muuttujan luonteen mukaan (tutustu kuviotyyppeihin)
  • hyvä kuvio herättää aina lukijan mielenkiinnon


Esimerkki:

Vastaajilta kysyttiin, kuinka tärkeinä he pitävät oman työnsä kannalta seuraavia asioita: esimiehet, työtoverit, työympäristö, työtehtävät ja palkka. Arvioinnissa käytettiin asteikkoa 1-5 (1 = ei yhtään tärkeä, …, 5 =erittäin tärkeä).

Tärkeimmäksi nousi palkka, jota pidettiin tärkeänä (keskiarvo 3,9). Jokseenkin tärkeänä he pitivät omia työtehtäviä ja sitä, millaisia työtovereita ja esimiehiä heillä on. Yllättävää on, että työympäristön merkitys ei ollut kovinkaan tärkeä.



Kuvio 1. Työhön liittyvien asioiden tärkeyttä kuvaavat keskiarvot


Esimerkki:

Tutkittiin ikäjakaumaa sekä miehillä että naisilla koulutustasoittain. Naisten keski-ikä samoin kuin miestenkin oli alhaisin korkeakoulutettujen ryhmässä ja korkein perus-/ kansakoulun käyneiden ryhmässä.

Naisten ja miesten keski-ikää verrattaessa kussakin koulutusryhmässä havaitaan, että naisten keski-ikä oli korkeampi kuin miesten perus-/kansakoulun ja ammatillisen koulutuksen saaneiden ryhmissä, kun taas miesten keski-ikä oli korkeampi korkeakoulukoulutuksen omaavien joukossa.
(Huom. erot on testattava ennen kuin voidaan näin varmasti sanoa)



Kuvio 2. Naisten ja miesten iän keskiarvot koulutustasoittain