Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Ihmiskäsitys

Ihmiskäsitys


Pykäläinen (2004) toteaa väitöskirjassaan, että ihmisenä olemisen tyhjiön tunnusmerkkeinä ilmenee voimakas väliaikaisuuden tuntu ja alistuminen kohtalon kuljetettavaksi. Nämä piirteet näkyvät nykyaikana eräänä syynä ihmisen turhauman syntymiseen. Nykyaikaisten ja tieteissä vallalla olevien ihmiskäsitysten mukaan ihminen ei ole muuta kuin esimerkiksi tietokone, satunnainen ainekasauma tai yhteiskunnallisten olosuhteiden tuote, joissa ihmisen henkisyydellä ja hengellä ei ole mitään sijaa. Ihmiskäsitys tai käsitys ihmisen perimmäisestä olemuksesta (ontologia) ei ole viime vuosikymmeninä ollut keskeinen tutkimuksen aihe, vaikka jokaisessa ihmiseen liittyvässä tutkimuksessa asia tulee väistämättömänä pohdittavaksi.

Materialistinen ihmiskäsitys ottaa laajasti huomioon ihmisen eripuolia, joka näkyy erityisen selvästi luonnontieteissä. Nykyaikainen ihmiskäsitys ei kiellä ihmisen henkisen ja psyykkisen olemassa oloa.

Psykofyysinen ihmiskäsitys on vallitsevana ihmiskäsityksenä psykologiassa ja hoitotieteessä. Ihmistä pidetään psykofyysisenä tai psykofyysis-sosiaalisena. Kaikkein parhaiten tämä käsitys vastaa arkipäiväisiä kokemuksia, jonka mukaan ihminen on kokonaisuus.

Holistinen ihmiskäsitys ottaa huomioon ihmisen fyysisen, psyykkisen ja sosiaalisen ulottuvuuden, joka liitetään usein humanistiseen psykologiaan tai siitä vaikutteita saaneisiin teorioihin. Holistinen ihmiskäsitys ottaa huomioon erillisenä ulottuvuutena ihmisen henkisyyden, jossa henkisyys-sanaa käytetään monella eritavalla ja jonka vuoksi sen tiedostaminen ja tunnistaminen voi olla vaikeaa.

Essentialinen ihmiskäsityksen mukaan ihmisessä on sisäsyntyisesti rakennettuna jokin tietty olemus, jonka mukaisesti tai jota toteuttaakseen ihminen elää. Usein tämä olemus on jonkin arvorakennelman mukainen. Ihmisen elämän tarkoitus on toteuttaa tätä arvorakennelmaa. Essentialismi korostaa ihmisten samankaltaisuuksia.

Naturalistinen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on olento, joka ei poikkea kovin paljon muista eläimistä siinä suhteessa, että häntä voidaan tutkia tieteellisin menetelmin ja näin rakentaa ihmisen yleinen malli. On aina olemassa jokin syy ihmisen ajattelulle ja toiminnalle, joka voidaan saada selville.

Kulttuurisen ihmiskäsityksen mukaan ihminen on toimiva ja aktiivinen olento. Ihminen on itse luonut sen ympäristön, jossa hän elää sekä muuttaa jatkuvasti ympäristöään ja ympäristö muokkaa jatkuvasti häntä itseään.

Eksistentiaalinen ihmiskäsitys ei etsi ihmisenä olemisen merkitystä muualta kuin ihmisestä itsestään, tavassa olla olemassa. Samalla ihminen on vapaa olemaan mitä tahansa, samalla hän on myös vapautensa vanki.

NPL ihmiskäsitys ei ole itsessään oppi, koska se ei luo yksiselitteistä ihmiskäsitystä. Ihmisen ihmiskuva vaihtelee eri rooleissa ja tilanteissa, siksi todellisuudessa ihmisillä on harvoin vain jotain yhtä ihmiskäsitystä.

Humanistinen ihmiskäsityksen ydin on ihmisen ja sivistyksen kunnioittamisessa. Kaikista luomuksista on tärkein ihminen itse sekä tärkein tuntomerkki on ihmisen kunnioittaminen.

Kognitiivinen ihmiskäsitys tutkii ihmistä tiedon hankkijana ja käyttäjänä. Keskeistä on myös tiedon valikointi, jäsentäminen ja tiivistäminen. Tutkimuksen kohteena ovat ns. kognitiiviset prosessit: havaitseminen, ajattelu, oppiminen, kieli ja muisti.


MITÄ IHMINEN ON? MITÄ IHMISEN TULISI OLLA?

Erilaisia tieteellisiä ihmiskäsityksiä

1. Fysikaalinen ihmiskäsitys
- mekaanisuus  
Ihminen ei ole mitään muuta kuin kone/väline
2. Biologinen ihmiskäsitys
- ihminen osa luontoa
- perimä
Ihminen ei ole mitään muuta kuin eläin
3. Sosiologinen ihmiskäsitys
- ihminen on osa yhteiskuntaa
- tasa-arvovaatimus
Ihminen ei ole mitään muuta kuin yhteiskunnan tuote
4. Positivistisen käyttäytymis
tieteen ihmiskäsitys
- huomio ihmisen ulkoiseen
käyttäytymiseen
- S - O - R
Ihminen ei ole mitään muuta kuin ulkoisista ärsykkeistä määräytyvä olento
5. Hengentieteellinen ihmiskäsitys - ihmisessä vaikuttaa luova henkinen olemus (minuus) Ihminen ei ole mitään muuta kuin henkeä


Ihmiskäsityksissä ilmenevät perimä, ympäristö ja minuus. Aikakautemme materialistinen ihmiskuva on unohtanut erityisesti minuuden henkisenä olemusytimenä.


Kirjallisuutta

http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/avoin/appro/asiakas/ihmiskasitys.htm

http://wwwedu.oulu.fi/sampo/98-99/ktl/cumu/koulu/tuotos.htm  

http://personal.inet.fi/koti/pulkka/me/ihmiskasitys.htm  

Niskanen, V. A. 1994. Tieteellisten menetelmien perusteita ihmistieteissä. Helsingin yliopisto. Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. Yliopistopaino

Pykäläinen, L. 2004. Ihmiskäsitys, arvot ja kasvatus Franklin ja Böschemeyerin logoterapioissa. Oulun yliopisto, opettajan koulutusyksikkö. Kajaani.

Rauhala, L. Hänen tuottamansa kirjallisuus ja materiaali liittyy kokonaisuudessaan ihmiskäsityksiin liittyviin asioihin.

Skinnari, S. 2004. Pedagoginen rakkaus: kasvattaja elämän tarkoituksen ja ihmisen arvoituksen äärellä. Jyväskylä. PS-kustannus.