Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Empiirisen aineiston keruu

Empiirisen aineiston keruu


Tässä taulukossa on kuvattu pääpiirteittäin niitä asioita, joita pitää ottaa huomioon ennen kuin konkreettisesti aloittaa empiirisen aineiston keräämisen teorialähtöisessä tai/ja aineistolähtöisessä tutkimuksessa/opinnäytetyössä. Olennaista on, että kyseisiä asioita miettii juuri oman opinnäytetyön kannalta, sillä jokaisessa opinnäytetyössä toteutukseen liittyvät asiat ovat ainutkertaisia. Tärkeää on perustella tehdyt valinnat kirjallisuuden avulla.

Empiirisen aineiston keruu (kuvio)

EMPIIRISEN AINEISTON KERUU JA AINEISTON ANALYYSIN SUUNNITTELU
TIEDON
KERUUMENETELMÄN
SUUNNITTELU
 
  • kuvataan mittari (metodi), jolla aineisto kerätään. Mittarin pitää olla paras mahdollinen, jolla saadaan vastaus tutkimusongelmaan/-tehtävään
  • kuvataan mittarin suunnittelu mahdollisimman tarkasti ja seikkaperäisesti sekä perustellaan menetelmäkirjallisuuden ja aikaisempien tutkimusten avulla
  • mietitään, kuinka paljon vastaajien taustatietoja on tarpeen kysyä ja saada selville
  • otetaan huomioon jokaisen mittarin erityispiirteet sen suunnittelussa, toteutuksessa ja arvioinnissa
  • kuvataan tarkasti, miten aineisto kerätään käytännössä
  • esitestataan mittari/t
  • varmistetaan ennen mittarin lähettämistä, että tarvittavat lupa-asiat ovat kunnossa
  • huom! näitä asioita sovelletaan, jos aineisto on jo valmiiksi kerätty tai aineistona ovat valmiit tilastot/ dokumentit
VASTAAJIEN / TIEDONANATAJIEN VALINTA
  • selvitetään ja määritetään, mikä on perusjoukko, otantamenetelmä, otoksen koko ja varmistetaan kadon pienuus (koskee teorialähtöistä opinnäytetyötä)
  • kerrotaan, miten vastaajat/tiedonantajat informoidaan aineiston keruusta ja aineiston käsittelystä (eettiset asiat, salassapito, luottamus, luvat jne. ja tarvittaessa annetaan kirjallinen tiedote ja pyydetään vastaajalta kirjallinen suostumusasiakirja)
  • otetaan huomioon vastaajien/tiedonantajien olosuhteet, milloin aiotaan kerätä heiltä aineisto
  • kuvataan yhteisö, organisaatio, jossa aineisto kerätään sillä tarkkuudella kuin asiat sen opinnäytetyössä sallivat/edellyttävät
  • mietitään, mikä on näytteen/kohdejoukon koko ja miten tiedonantajat valitaan (esitetään valintakriteerit) ja miten tiedonantajat savutetaan (koskee aineistolähtöistä opinnäytetyötä)
  • kuvataan ratkaisut tarkasti ja perustellaan kirjallisuuden avulla
AINEISTON KERUU KÄYTÄNNÖSSÄ LAADITUN MITTARIN AVULLA
  • kuvataan aineistonkeruutilanteen suunnittelu ja tulevat olosuhteet (missä, milloin, kuka/ketkä ja miten). Kuvataan käytännön toteutuksen suunnittelu ja järjestelyt
  • perustellaan ja kuvataan itse aineistonkeruutilanne mahdollisimman tarkasti (opinnäytetyön tekijä, tiedonantaja/vastaaja ja ympäristö). Kuvataan niitä tekijöitä, jotka mahdollistivat tai heikensivät aineistonkeruun onnistumista.
  • kuvataan, miten varmistettiin kadon pienuus tai tiedonantajien saavutettavuus sekä luottamus
  • nämä asiat voidaan yhdistää ”Aineiston keruumenetelmä, aineiston hankkimisen suunnittelu” kokonaisuuteen
KERÄTYN AINEISTON KÄSITTELY JA ANALYYSIN SUUNNITTELU
  • koodataan lomakkeet ja syötetään tiedot havaintomatriisiin tai/ja litteroidaan aineistolähtöinen aineisto, laadullisen aineiston analyysi ja aineiston analyysin suunnittelu
  • mietitään aineiston analyysi-/käsittelytekniikka siten, että saadaan vastaukset tutkimusongelmaan/-tehtävään
  • kuvaillaan saatua aineistoa (hylättiinkö vastauksia, tuhoutuiko aineistoa)
  • kuvataan, miten koodataan aineisto, ryhmitellään, luokitellaan sekä tulkitaan (tulkinnan apuna uutta kirjallisuutta aineistolähtöisessä opinnäytetyössä)
  • kuvataan, miten aineistosta saatavia tuloksia tulkitaan (esim. mitä tunnuslukuja käytetään ja miksi) ja perustellaan
  • miten tulokset aiotaan dokumentoida (johdatellaan lukija tulosten lukemiseen)
  • kuvataan, miten käytetään alkuperäistä aineiston tuloksissa ja liitteissä
  • varmistetaan aineiston käsittelyn luotettavuus
  • perustellaan valinnat ja päätökset kirjallisuuden avulla
OPINNÄYTETYÖN LUOTETTAVUUS