Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Eettisyys

Eettisyys


Kooste
Etiikkaa ohjaavia periaatteita
Helsingin julistus
Eettiset ”pisteet” opinnäytetyössä
Tieteen etiikan säännöstö
Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset
Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet
Kirjallisuutta


Kooste

Ammattikorkeakoulujen tutkimus- ja kehitystyössä tulee noudattaa tutkimuksen yleisiä eettisiä pelisääntöjä, joiden rikkomiset voivat ilmetä esimerkiksi tutkimusvilppinä tai piittaamattomuutena hyvistä käytänteistä. Ammattikorkeakoulujen vastuulla on myös omalta osaltaan tutkimusetiikan opettaminen. Eettisen toimintamallin oppiminen tulee sisällyttää jo perusopintoihin. Muun muassa opinnäytetyön luotettavuus ja tulosten uskottavuus edellyttävät hyvien tutkimuskäytänteiden noudattamista. Tutkimuseettinen neuvottelukunta on yhdessä muiden organisaatioiden kanssa laatinut ja uudistanut vuonna 2002 hyvästä tieteellisestä käytännöstä ja sen loukkausten käsittelemisestä ohjeet. Ohjeiden tavoitteena on hyvän tieteellisen käytännön edistäminen ja tieteellisen epärehellisyyden ennaltaehkäiseminen. Ohjeisiin, vapaaehtoinen, on sitoutunut puolet ammattikorkeakouluista (http://pro.tsv.fi/tenk/htkfi.pdf). Hyvän tieteellisen käytännön periaatteet on kuvattu ko. julkaisussa.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta selvitti epäiltyjä tutkimusetiikan loukkauksia. Vuosina 1998-2002 ammattikorkeakoulujen osalta tutkimuseettisiä ongelmia ei tullut esille. Muissa tutkimusta harjoittavissa laitoksissa ilmeni muun muassa plagiointia, alkuperäisten havaintojen/suunnitelmien anastamista, asioiden/papereiden vääristelemistä, tulosten sepittämistä sekä piittaamattomuutta hyvästä tieteellisestä käytännöstä.

Yleiset rehellisyyden periaatteet soveltuvat opinnäytetyön prosessin jokaiseen vaiheeseen. Prosessin aikana tehdään rajauksia ja niiden selkeä ilmoittaminen on edellytys eettisesti korkeatasoiselle työskentelylle. Eettisyyteen kuuluu myös lähdekritiikki, tiedon luotettavuus ja soveltuvuus. Opiskelijan arkieettisyys ilmenee jo sopimuksen noudattamisessa sovittujen aikataulujen, sovittujen sisältöjen ja tavoitteiden osalta. Mikäli toimeksiannetuissa töissä ilmenee eturistiriitoja, on muistettava, että rehellisyys ja tulosten pohjalta tulevat todisteet korostuvat enemmän kuin minkään tahon hyöty tai odotukset tulosten suhteen (vrt. Kainulainen & Gothoni & Pesonen 2002.) Tiedonantajia ja kohdehenkilöitä kohtaan korostuu avoimuus ja vapaaehtoisuus. Heidän osallistumisensa aineiston tuottamiseen pitää perustua heidän suostumukseensa. Useimmin hoitotyön opiskelijat kohtaavat opinnäytetyön aineiston ja materiaalin keruussa erilaisiin lupakäytäntöihin, koska aineistot kohdistuvat potilaisiin, omaisiin tai terveyttä käsitteleviin dokumentteihin (oma sosiaali- ja terveysalan lainsäädäntö). Sosiaali- ja terveydenhuollon organisaatioilla on omat ohjeet siitä, miten toimitaan heidän organisaatiossa aineiston hankintoihin liittyvissä asioissa. Koulutusalasta riippumatta, jokaisen opiskelijan on varmistuttava oman opinnäytetyönsä aikana mahdollisista aineiston keruuseen liittyvistä lupa-asioista. Kun opinnäytetyössä on kyseessä toimeksianto, niin usein lupa-asioista sovitaan sopimuksen yhteydessä.

Opinnäytetyöltä edellytetään rehellisyyttä ja läpinäkyvyyttä. Eettisyys ilmenee opinnäytetyöhön osallistuvien suhtautumisessa asioihin, joita he prosessin aikana kohtaavat Eettisyyttä voi pohtia opinnäytetyössä omana lukunaan mutta ennen kaikkea se tarkoittaa koko opinnäytetyöprosessin aikana. tehtyjä valintoja perusteluineen aiheen valinnasta, kohteena olevien asioiden/henkilöiden kunnioittamiseen aina tulosten soveltamiseen saakka. Lisäksi arkietiikan toteuttaminen ilmenee sovittujen pelisääntöjen ja sopimusten noudattamisena.

Opinnäytetyön laadunarviointi on ennen kaikkea eettinen kysymys!!!

Opinnäytetyöetiikkaan vaikuttavat tekijät

Tieteellisyys tulee sanasta Scientific

  • Scientific objec
  • Cooperation
  • Integrity
  • Egnitability
  • Nobility
  • Truthfulness
  • Impercability
  • Forthrightness
  • Illumination
  • Courage


Etiikkaa ohjaavia periaatteita

Eettiset periaatteet, säännöt, arvot, hyveet, joita tekijän on noudatettava harjoittaessaan tulevaa ammattiaan.

Tekijän etiikalle asettavat vaatimuksia
A. Ammattitaidon hankkiminen
B. Informaation tuottaminen
C. Informaation käyttäminen
D. Kollegiaalinen toiminta, lojaalisuus

A. Ammattitaidon hankkiminen

  • aiheen valinnan kohteet, aiheen /ilmiön kehittymisen seuraaminen -> ajankäytön etiikka
    • älyllisen kiinnostuksen vaatimus
    • tunnollisuuden vaatimus
    • rehellisyyden vaatimus

B. Informaation tuottaminen/tutkimisen oikeutus

  • perustelut aiheen valitsematta jättämiselle?
    • vaaran eliminoiminen
    • ihmisarvon kunnioittaminen
    • eturistiriidat
  • tutkimusmenetelmien käyttäminen
  • tiedonintressit: mihin todellisuuden ominaisuuksiin aihe kohdistuu ja mihin tarkoitukseen informaatiota hankitaan. Auttaa ymmärtämään opinnäytetyön tekemisen moninaisuuden ja muuttaa toimimaan kollegiaalisuuden vaatimusten mukaisesti

C. Informaation käyttäminen

  • sosiaalisen vastuun vaatimus (vrt. julkaisemisen etiikka)
  • tekijän vastuu oman ammattialan opinnäytetöistä -> niiden tunnetuksi tekeminen myös ”ulkopuolisille”
  • tulosten hyödynnettävyys

D. Kollegiaalinen toiminta, lojaalisuus

  • ammatinharjoittamisen edistäminen
    • osallistuminen alan kehittämiseen
    • yleinen kuva opiskelijan/ammattialan vastuullisuudesta
  • kollegiaalinen arvostus

Ammattietiikan periaatteet

  • hyötyperiaate
  • vahingon välttämisen periaate
  • autonomian kunnioituksen periaate
  • oikeudenmukaisuuden periaate


Helsingin julistus Suomessa, kesäkuussa 1964

Helsingin julistus käsittää eettiset periaatteet, joiden tarkoituksena on ohjata lääkäreitä ja muita ihmiseen kohdistuvaan lääketieteelliseen tutkimustyöhön osallistuvia. Ihmiseen kohdistuvaksi lääketieteelliseksi tutkimukseksi katsotaan myös tunnistettavaa ihmisperäistä ainesta tai yksilöön henkilöitävissä olevia tietoja koskeva tutkimus. http://www.laakariliitto.fi/etiikka/helsinginjulistus.html. Kyseessä olevat periaatteet soveltuvat myös opinnäytetyöhön, kun tarvitsemme tietoa ihmisistä/potilaista/asiakkaista.

  1. Tutkija ei saa vahingoittaa fyysisesti, psyykkisesti eikä sosiaalisesti tutkimuksen kohteena olevaa
  2. Tutkimuksesta saatavien hyötyjen oltava haittoja suurempia
  3. Osallistuminen vapaaehtoista
  4. Tutkimuksesta on informoitava osallistuvia
  5. Vastuu tutkimuksen johtajalla
  6. Eettisen toimikunnan lausunto, kun kohteena potilas ja häneen kohdistuva interventio
  7. Mahdolliset ongelmat tiedostettava; kohteen manipulointi ei ole sallittua, onko aihe eettisesti arveluttava jne.
  8. Pystyttävä kansainväliseen yhteistyöhön
  9. Vastuu resurssien käytöstä


Eettiset "pisteet" opinnäytetyössä

A. Opinnäytetyön prosessin ja rakenteen kannalta

  • aiheen valinta ja sen rajaus perusteluineen
  • ongelman/tehtävän asettelu
  • metodivalinnat
  • lupa aineistojen hankkimiseen
  • aineiston kokoaminen ja käsittely
  • tulosten käyttö ja niiden tulkinta
  • tulosten raportointi ja julkistaminen

B. Tutkimuskohteen kannalta

  • riittävä opinnäytetyöstä kertominen kohdejoukolle, vapaaehtoisuus osallistumisessa, kohdehenkilön suostumus
  • kohteen suojeleminen vahingoittumiselta
  • tietojen käytön luottamuksellisuus
  • kerätyn aineiston asianmukainen säilyttäminen ja hävittäminen
  • avoimmuus

Lisäksi

  • toimeksiantajan toiveet ja opiskelijaa sitovien tieteen pelisääntöjen ristiriita
  • anonymiteettien turvaaminen (henkilö, yritys ja organisaatio)
  • raportointi, lähteiden käyttö, lähdeviitteet, lähdekritiikki
  • katso piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä, tutkimusvilppi ja tekijänoikeudet


Tieteen etiikan säännöstö

  • Vastuullisuus/asiantuntemus
  • Ongelman yksiselitteisyys, selkeys
  • Havaintojen luotettavuus
  • Metodiset valinnat
  • Tulosten rehellinen raportointi
  • Kritiikki, julkinen keskustelu tuloksista ja koko opinnäytetyöstä (julkistaminen)
  • Osallistujien vapaaehtoisuus/etujen suojelu


Hyvän tieteellisen käytännön loukkaukset

Piittaamattomuus hyvästä tieteellisestä käytännöstä

  • Piittaamattomuus ilmenee opinnäytetyössä lähinnä törkeinä laiminlyönteinä ja holtittomuutena opinnäytetyön suorittamisessa
  • Muunlainen piittaamattomuus ilmenee esimerkiksi muiden osallistujien vähättelynä, tulosten ja menetelmien harhaanjohtavana raportointina, tulosten puutteellisena kirjaamisena jne.

Tutkimusvilppi

  • (1986 USA, terveysministeriö) sepittäminen, väärentäminen, plagiointi ja muu toiminta, joka vakavalla tavalla poikkeaa tiedeyhteisössä hyväksytystä käytännöstä
  • (1992, Tanska) Lisää edellisiin myös harhaanjohtavien tilastollisten menetelmien käytön, vääristeltyjen tulosten ja johtopäätösten esittämisen, muiden tutkijoiden tulosten harhaanjohtavan esittämisen ja ansaitsemattoman tai vääräntekijyyden
  • (2002 TENK, Suomi) tarkoittaa vilpillä tieteellisessä toiminnassa harhauttamista. Se ilmenee väärien tietojen ja tulosten esittämisenä ja levittämisenä julkaisussa, kokouksessa, käsikirjoituksessa tai rahoitushakemuksessa
  • Vilppiä voidaan tarkastella sen ilmenemismuodon mukaan: havaintojen/tulosten sepittämisenä, vääristelynä ja luvattomana lainaamisena ja anastamisena
  • Sepittäminen tarkoittaa tekaistuja havaintoja ja niiden esittämistä raportissa
  • Vääristely tarkoittaa
    • alkuperäisten havaintojen tarkoituksellista muuttamista tai esittämistä, jolloin tulos vääristyy
    • tulosten vääristely on perusteeton tutkimustulosten valikointi ja muuttaminen
    • johtopäätösten kannalta olennaisten tulosten ja tietojen pois jättäminen
  • Luvaton lainaaminen tarkoittaa toisen henkilön esittämän tai tekemän artikkelin, tekstin tai sen osan, käsikirjoituksen tai muun vastaavan omana esittämistä (huom. tekijänoikeudet ja lähdemerkinnät)
  • Anastaminen tarkoittaa tutkijalle luottamuksellisesti esitetyn alkuperäisen tutkimusaineiston, tutkimussuunnitelman tms. oikeudetonta esittämistä ja käyttämistä sitä omana tuotoksena
  • Tieteen itsensä korjaava periaate ja tutkijayhteisön sisäinen kontrolli estävät vilppiä
  • Vilppi on uhka tutkimuksen luottamukselle
  • Tieteellisen tutkimuksen kaikinpuolinen luotettavuus edellyttää, että tutkija koko tutkimusprosessin (rahoituksen hakemisesta aina julkaisuihin) noudattaa tutkimuseettisiä periaatteita ja hyvää tieteellistä käytäntöä.


Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeet

Kajaanin ammattikorkeakoulu on allekirjoittanut sopimuksen, jossa se on sitoutunut noudattamaan Tutkimuseettisen neuvottelukunnan ohjeistusta: "Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen".

Vuoden 2002 jälkeen tehdyt tutkimukset (pdf)
Ennen vuotta 2002 tehdyt tutkimukset (pdf)



Kirjallisuutta

http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/keruuohjeet.html

http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/etiikka_lait.html

http://www.fsd.uta.fi/laki_ja_etiikka/etiikkaresurssit.html

Hällström, G. & Raunistola, E. (toim.) 1998. Vastuun uudet ulottuvuudet. Studia Carelica Humanistica 12. Joensuun yliopisto.

Hyvä tieteellinen käytäntö ja sen loukkausten käsitteleminen. 2002. Tutkimuseettinen neuvottelukunta. http://pro.tsv.fi/tenk/htkfi.pdf

Jukkara, J. & Poutala, M. 1999. Tekijänoikeudet opetustyössä. Oy Edita Ab. Helsinki.

Kainulainen, S. & Gothoni, R. & Pesonen, M. 2002. Kohti tutkivaa ammattikäytäntöä. Opas Diakonia-ammattikorkeakoulun opinnäytetöitä varten. Julkaisuja C Katsauksia ja aineistoja 7. Diakonia- ammattikorkeakoulu. Helsinki: Multiprint Oy.

Lampola, M. 1998. Multimedian sopimusopas, TEKES. Helsinki.

Löppönen, P. (toim.) 1995. Tieteen etiikka. Helsinki.

Saarnilehto, A. (toim.) 1998. Tutkijan oikeudet ja velvollisuudet. WSLT. Helsinki.

Karjalainen, S. & Launis, V. & Pelkonen, R. & Pietarinen, J. (toim.) 2002. Tutkijan eettiset valinnat. Helsinki, Gaudeamus.

Tutkimuseettinen neuvottelukunta. 2002. Menettelyohjeet. OPM. Helsinki.