Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Tukimateriaali>Aineiston keruumenetelmät>Eläytymismenetelmä

Eläytymismenetelmä tiedonkeruumenetelmänä

 

Mitä eläytymismenetelmä on?

Eläytymismenetelmällä, tutkimusaineiston keräämisen keinona, tarkoitetaan pienten esseiden, lyhyehköjen tarinoiden kirjoittamista tutkijan antamien ohjeiden mukaan. Vastaajille annetaan kehyskertomus, jonka antamien mielikuvien mukaan heidän tulee kirjoittaa lyhyt essee. Kirjoittaja vie mielikuvituksensa avulla kehyskertomuksessa esitetyn tilanteen eteenpäin tai kuvaa, mitä kehyskertomuksessa esitettyä tilannetta ennen on täytynyt tai voinut tapahtua. Eläytymismenetelmätarinat eivät välttämättä ole kuvauksia todellisuudesta vaan mahdollisia tarinoita siitä, mikä saattaa toteutua tai mitä eri asiat merkitsevät.

Keskeistä menetelmän käytössä on vaihtelu eli variointi, samasta peruskehyskertomuksesta on kaksi tai useampia versioita, jotka poikkeavat jonkin keskeisen seikan suhteen toistaan. Niinpä menetelmän käytössä on keskeistä juuri tämän variaation vaikutuksen selvittäminen: mikä vastauksissa muuttuu, kun kehyskertomuksessa muutetaan jotain keskeistä elementtiä. Kehyskertomuksen muuntelu erottaa eläytymismenetelmän monesta muusta tiedonhankintamenetelmästä ja samalla korostaa eläytymismenetelmän erikoista luonnetta. Vastaukset sinänsä ovat mielenkiintoisia, mutta vaihtelun merkityksen selvittäminen tuo esiin menetelmän erityiset piirteet.


Miten eläytymismenetelmä toimii?

Eläytymismenetelmässä on kaksi päävaihtoehtoa. Ensimmäisessä toimitaan eräänlaisen roolileikin tapaan. Henkilöille kuvataan jonkin tilanteen perustekijät ja roolihahmot. Tämän orientaation perusteella henkilöt eläytyvät tilanteeseen ja esittävät tulkintansa roolileikin avulla: keksivät vuorosanat, tilanteen kulut ja esittävät episodin itse. Toinen vaihtoehto on sellainen, jossa henkilöille kuvataan jonkin tilanteen puitteet ja eläytyminen tapahtuu kirjallisesti kirjoittamalla pieni kertomus esimerkiksi siitä, mitä käsikirjoituksessa mainittua tilannetta ennen on tapahtunut ja miten se jatkuu.


Kehyskertomus

Kehyskertomusten laadinnassa on olennaista se, että niissä vaihtelee vain yksi asia. Koska menetelmän avulla tutkitaan, mitä tämä variaatio vaikuttaa vastauksiin, niin kehyskertomusten pitää olla muuten mahdollisimman samanlaisia. Tämä merkitsee myös sitä, että kehyskertomuksia tulee olla vähintään kaksi. Kehyskertomusten ulkoasu voi olla yksinkertainen. Tarina voi olla muutaman rivin mittainen. Vastaajat saavat paperin, jonka ylälaitaan on monistettu lyhyt tarina ja muutoin arkki on tyhjä. Vastaajat kirjoittavat tarinansa kehyskertomuksen perään, tarvittaessa arkin molemmille puolille. Tässä yhteydessä voidaan kysyä myös muutamia vastaajan taustatietoja.

Esimerkki 1.

  1. Matti/Maija on kirjastossa etsimässä lähdeaineistoa tutkielmaansa. Hän on varannut aikaa kirjastossa työskentelyyn koko iltapäivän. Tiedon hakeminen sujuu hyvin, aiheeseen sopivaa aineistoa löytyy riittävästi. Mitkä asiat auttoivat häntä? Käytä mielikuvitustasi ja kirjoita tämän arkin pituinen tarina tapahtumasta. Älä laita paperiin nimeäsi, mutta kirjoita luettavalla käsialalla.
     
  2. Matti/Maija on kirjastossa etsimässä lähdeaineistoa tutkielmaansa. Hän on varannut aikaa kirjastossa työskentelyyn koko iltapäivän. Tiedon hakeminen ei tunnu onnistuvan mitenkään. Mistä johtui, ettei hän löytänytkään aiheeseen sopivaa aineistoa?
    Käytä mielikuvitustasi ja kirjoita tämän arkin pituinen tarina tapahtumasta. Älä laita paperiin nimeäsi, mutta kirjoita luettavalla käsialalla. 
     

Esimerkki 2.

  1. Eletään vuotta 2015. Sen sijaan, että ihmiset katselisivat yksin televisiota ja vaeltelisivat tietoverkossa, he viettävät vilkasta seuraelämää ja auttavat toisiaan. Eläydy tilanteeseen ja kirjoita pieni tarina siitä, mitä (Suomessa) on tapahtunut.
      
  2. Eletään vuota 2015. Sen sijaan, että ihmiset viettäisivät vilkasta seuraelämää ja auttaisivat toisiaan, he katselevat yksin televisiota ja vaeltelevat tietoverkoissa. Eläydy tilanteeseen ja kirjoita pieni tarina siitä mitä (Suomessa) on tapahtunut.
     

Esimerkki 3.

  1. Kuvittele, että eräänä keväänä, erään opintojakson päätyttyä niin opettaja kuin opiskelijatkin toteavat yksimielisesti, että olipa harvinaisen onnistunut jakso. Kuinkahan se oikein oli sujunut ja mitä kaikkea sen aikana tapahtunut, kun loppuarvio oli niin myönteinen? Käytä mielikuvitustasi ja kirjoita tuosta opintojaksosta kuvaus/kertomus.
     
  2. Kuvittele, että eräänä keväänä, erään opintojakson päätyttyä niin opettaja kuin opiskelijatkin toteavat yksimielisesti, että olipa harvinaisen epäonnistunut jakso. Kuinkahan se oikein oli sujunut ja mitä kaikkea sen aikana tapahtunut, kun loppuarvio oli niin kielteinen? Käytä mielikuvitustasi ja kirjoita tuosta opintojaksosta kuvaus/kertomus.
     

Kehyskertomuksen analysointi

Kun aineistoa analysoidaan, aluksi yleensä katsellaan/lueskellaan vastauksia hajanaisesti ja sitten johdonmukaisemmin. Aineistoa kannattaa järjestää, esimerkiksi merkitsemällä papereihin keräyspaikka, jos vastaukset on kerätty eri opiskelijaryhmistä. Sen jälkeen tarinat kannattaa kasata kehyskertomuksen variaatioiden mukaisiin ryhmiin. Tarinat kannattaa myös numeroida jatkokäsittelyn helpottamiseksi. Yleensä tarinat myös kirjoitetaan puhtaaksi.

Eläytymismenetelmällä hankittu aineisto on sanallista aineistoa, johon voidaan soveltaa myös määrällistä analyysiä. Aineistosta voidaan tehdä taulukoita, joissa tarkastellaan esimerkiksi sitä, ketkä henkilöt tarinoissa vaikuttaa tilanteen kulkuun. Ensimmäinen lähestyminen aineistoon kulkee useimmiten tematisoinnin kautta, jolloin tekstistä pyritään löytämään tutkimusongelman kannalta olennaiset aiheet ja sen jälkeen erottelemaan ne. Aineiston analyysissä voidaan käyttää myös tyypittelyä. Tarinasta siis rakennetaan tyypillinen kertomus. Aineistoa on mahdollista lähestyä myös diskursiivisesti. Silloin itse tarina on mielenkiinnon kohteena, analysoidaan erilaisia käsityksiä asioista, asioiden mahdollisia seurauksia ja sitä, kuinka niissä puhutaan.


Kirjallisuutta

Eskola, J. 1997. Eläytymismenetelmäopas. Tampere.

Eskola, J. 1998. Eläytymismenetelmä sosiaalitutkimuksen tiedonhankintamenetelmänä. Tampere