Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Työelämäyhteistyö

Opinnäytetyön suojaaminen


Tämä perustuu opiskelijoiden Jenni Lämsän ja Taija Malisen syksyllä 2005 valmistuneeseen opinnäytetyöhön "Opinnäytetyön tekijänoikeus ja muut aineettomat oikeudet sekä toimeksiantosopimus".

Taustaa opinnäytetyön oikeuksille
Aineettomat oikeudet
Tekijänoikeus
Tekijänoikeus opinnäytetyössä
Tekijänoikeus opinnäytetyöhön
Tekijänoikeussuojan syntyminen
Sitaattien käyttö opinnäytetyössä
Tekijänoikeuden loukkaus
Tekijänoikeuden luovuttaminen
Teollisoikeudet
Teollisoikeudet opinnäytetyössä
Kenelle oikeus keksintöön kuuluu ja miten teollisoikeutta haetaan?
Opinnäytetyön sopimukset
Ideoiden ja keksintöjen suojaaminen
Toimeksiantosopimus
Kirjallisuutta


Taustaa opinnäytetyön oikeuksille

Opinnäytetyöprosessin aikana tulee tilanteita, joissa tutkimus- ja kehitystyönä syntyvät tulokset voivat tulla suojatuksi. Koko opinnäytetyön prosessin ajan on otettava huomioon eri osapuolten oikeudet ja niiden suojaaminen. Asia voi tulla esille esimerkiksi silloin, kun keksinnölle halutaan hakea suojaa. Suojaamisen myötä oikeus voi tuoda keksijälle taloudellista hyötyä. Tämän vuoksi oikeuksista ja niiden suojaamisesta on sovittava opinnäytetyöprosessin alkuvaiheessa.

Näistä oikeuksista käytetään nimitystä aineettomat oikeudet eli immateriaalioikeudet. Aineettomia oikeuksia säätelee tekijänoikeuslaki (404/1961), tekijänoikeusasetus (574/1995), patenttilaki (550/1967), PATENTTIASETUS (669/1980), mallioikeuslaki (221/1971), laki hyödyllisyysmallioikeudesta (800/1991), tavaramerkkilaki (7/1964) ja laki yksinoikeudesta integroidun piirin piirimalliin (32/1991). Ajantasaiset lait löytyvät esimerkiksi Finlex-tietopankista http://www.finlex.fi .


Aineettomat oikeudet

Henkisen luomistyön seurauksena syntyviä tuloksia suojataan aineettomilla oikeuksilla. immateriaalioikeuksilla eli IPR-oikeuksilla Nämä oikeudet ovat yksinoikeuksia, joilla haltija saa määräaikana oikeuden kieltää muita käyttämästä hyödykseen suojattua kohdetta. Aineettomat oikeudet jaetaan kahteen tekijänoikeuteen ja teollisoikeuteen (kuvio 1). Tekijänoikeus erotetaan teollisoikeuksista, sillä tekijänoikeus käsittää eräänlaisen tekijän persoonallisuuden suojan.



Kuvio 1. Aineettoman oikeuden jakautuminen

Tekijänoikeus on kyseessä aina opinnäytetyöprosessissa ja siksi opinnäytetyön tekijän on hyvä tietää oikeuksistaan. Teollisoikeudet tulevat kyseeseen silloin, kun opinnäytetyönä syntyvä tulos halutaan suojata.


Tekijänoikeus

Tekijänoikeus jaetaan moraalisiin ja taloudellisiin oikeuksiin (kuvio 2). Ensinnäkin tekijällä on oikeus määrätä sen käyttämisestä (moraalinen oikeus) ja toiseksi hänellä on oikeus käyttää teostaan taloudellisesti hyväksi (taloudellinen oikeus).



Kuvio 2. Tekijänoikeuden jakautuminen

Moraalisella oikeudella tarkoitetaan tekijän persoonallisuuden suojaa eli oikeutta tulla mainituksi. Nämä oikeudet ovat tekijälle kuuluvia, pääsääntöisesti luovuttamattomia oikeuksia. Moraaliset oikeudet jaetaan tekijänoikeuslaissa edelleen isyysoikeuteen ja respektioikeuteen.

  • Isyysoikeus tarkoittaa sitä, että jokaisella on velvollisuus kertoa tekijä teosta käytettäessä, tekijän nimi on mainittava hyvän tavan mukaisesti ja nimeä ei voi poistaa teoksesta.
  • Respektioikeus tarkoittaa sitä, että teosta tai siitä tehtyä teoskappaletta ei saa muuttaa tekijän kunniaa loukkaavalla tavalla.

Taloudellinen oikeus antaa tekijälle määräämisvallan valmistaa teoksesta kappaleita (myös muunneltuna) ja saattaa ne yleisön saataviille (esittäminen, levittäminen, näyttäminen, sijoittaminen www-sivuille ja kopiointi omaan hakemistoon). Nimensä mukaan taloudellinen oikeus antaa tekijälle luvan vaatia taloudellista korvausta antaessaan luvan käyttää edellä mainittuja oikeuksia.


Tekijänoikeus opinnäytetyössä

Ammattikorkeakouluissa tehdään opinnäytetöinä tekijänoikeudellisesti suojattuja teoksia. Myös opinnäytetyöprosessin aikana tekijänoikeudella suojattujen teosten käyttö opiskelijan omassa opinnäytetyössä voi tulla kyseeseen. Tekijänoikeudella suojataan niin opiskelijan omia kuin muidenkin teoksia laatineiden oikeuksia.

Tekijänoikeus suojaa kirjallista ja taiteellista teosta. Tekijänoikeudellista suojaa saavat myös taulukot ja kuviot, jotka ylittävät teoskynnyksen. Tekijänoikeuslain perusteella suoja syntyy automaattisesti, eikä se vaadi ilmoitusta tai rekisteröintiä. Tekijänoikeutta lähellä olevia oikeuksia kutsutaan lähioikeuksiksi. Niiden suojakohteena on teoksen sijaan muu suoritus kuten esimerkiksi teoksen esitys, kuvatallenne tai valokuva Lähioikeuksien suoja on verrattavissa tekijänoikeuksiin. Lähioikeuksiin kuuluu myös luettelon ja tietokannan valmistajan suoja, mihin kuuluu suuri määrä tietoa. Tietokanta tai luettelo suojataan kopiointia ja levittämistä vastaan ja suoja on voimassa 15 vuotta työn valmistumisvuodesta.


Tekijänoikeus opinnäytetyöhön

Opinnäytetyön luoneelle opiskelijalle tai opiskelijaryhmälle syntyy oikeus teokseen. Oppilaitoksella voi olla opinnäytetyön tekijöiltä siirtyneitä oikeuksia teoksen käyttämiseen. Jotta ongelmatilanteilta vältytään, tekijänoikeudesta on sovittava kirjallisesti opinnäytetyön tekemisen alkuvaiheessa esimerkiksi toimeksiantosopimuksessa.

Opinnäytetöitä tehdään myös pari- tai ryhmätöinä. Niissä tapauksissa tekijänoikeuden jakautuminen voi tulla kyseeseen. Yhteenliitetyssä teoksessa huomion kohteena ovat opiskelijoiden panokset tehtyyn teokseen. Mikäli teoksesta on selvästi havaittavissa erillisiä teoksia, niitä voidaan hyödyntää toisistaan riippumatta. Yhteisteoksessa panos on samansuuruinen jokaista opiskelijaa kohden. Tällöin tekijänoikeus on yhteisesti ryhmän jäsenillä. Teoksen julkiseen käyttöön tarvitaan kaikkien tekijöiden lupa ja jos ei ole sopimusta, kyseisellä opinnäytetyöllä ei ole esimerkiksi julkaisuoikeutta.


Tekijänoikeussuojan syntyminen

Tekijän oikeussuoja syntyy, kun teos on luotu. Opinnäytetyön itsenäinen ja omaperäinen ilmenemismuoto ovat edellytykset tekijänoikeuden saavuttamiselle.

  • ”kukaan muu ei olisi tehnyt samanlaista”
  • ”persoonallinen luomistyö”

Ensi vaiheessa tekijänoikeus teokseen kuuluu teoksen tehneelle luonnolliselle henkilölle ei esimerkiksi tekniselle avustajalle tai työnantajalle tai työn tilaajalle. Opiskelija voi saada tekijänoikeudellista suojaa opinnäytetyön kirjallisen tiedon esittämistavalle, ei siinä olevalle tiedolle. Opinnäytetyön on kuitenkin erotuttava aiemmin samasta aiheesta tehdystä opinnäytetöistä. Niiden yhtäläisyydet tekstissä ja rakenteessa voivat johtua suurelta osin samojen lähteiden käyttämisestä. Tekijänoikeus ei koske tietoa, ideaa, juonta, periaatetta tai rakennetta.

Tekijänoikeuden voimassaoloaika on 70 vuotta tekijän kuolinvuodesta. Kuka tahansa voi käyttää opinnäytetyötä hyödykseen, kunhan opinnäytetyötä tai sen osaa ei muuteta tai kopioida suoraan.

Käytetyimmät tekijänoikeuden rajoitukset ovat yksityinen käyttöoikeus ja sitaattioikeus. Tekijänoikeuden rajoitukset tulevat kyseeseen teoksen julkistamishetkellä. Yksinoikeuden määrääminen omasta teoksesta on rajoittamaton ennen teoksen julkistamista.

Kun teos on tekijän suostumuksesta saatettu yleisön tietoon niin teos on tekijänoikeuslain mukaan tullut julkistetuksi. Opinnäytetyö on julkistettu, kun opiskelija esittää työnsä julkisesti. Tämän jälkeen teoksesta voidaan ottaa lainauksia tai valmistaa kappaleita yksityiseen käyttöön. Jos syntyneestä teoksesta valmistetaan kappaleita ja ne saatetaan tekijän suostumuksesta yleisön keskuuteen, kyseessä on teoksen julkaiseminen. Tämä tulee esille silloin, kun opinnäytetyö julkaistaan esimerkiksi ammattikorkeakoulun julkaisusarjassa ja siitä valmistetaan myytäviä kappaleita.


Sitaattien käyttö opinnäytetyössä

Sitaatilla eli suoralla lainauksella tarkoitetaan toisen tekstin tai puheen sanan mukaista lainausta. Siteeraus erotetaan tekstissä lainausmerkein. Sitaattien pituudelle ei ole asetettu rajaa. Huomioon on kuitenkin otettava siteerauksen tarkoitus sekä sen osan ja koko teoksen laajuuden välinen suhde. Hyvässä opinnäytetyössä siteerauksia on käytetty säästeliäästi. Tekijänoikeuslain (404/1961) 11 § velvoittaa sitaattien käytössä mainitsemaan lähteen siinä laajuudessa ja sillä tavoin kuin hyvä tapa vaatii.

Kuvien siteeraamiseen opinnäytetyössä on suhtauduttava kriittisesti. Tekijänoikeus ulottuu myös valokuvaan eli tekijällä on tekijänoikeus luomaansa valokuvaan. Siteeratulla kuvalla on oltava yhteys käsiteltävään aiheeseen. Kuvat eivät saa olla vain keventämässä tai piristämässä opinnäytetyön ulkoasua. Mikäli opinnäytetyössä käytetään toisten luomia kuvia, on opinnäytetyön tekijän kysyttävä lupa kuvan käyttöoikeuden saamiseen. Lisäksi oikeudenhaltijan kanssa on sovittava mahdollisesta käyttöoikeuden korvauksesta. Luvan voi saada tekijältä, valokuvaajalta tai näiden oikeuden haltijoita. On myös huolehdittava siitä, että kuvassa olevilta henkilöiltä on suostumus kuvan käyttämiseen. Valokuvaajan nimi on aina mainittava kuvan yhteydessä.


Tekijänoikeuden loukkaus

Opinnäytetöiden kopioiminen ilman alkuperäisteoksen luojan lupaa on tekijänoikeuslain mukaan kiellettyä. Myös teoksen muuttaminen tekijää loukkaavalla tavalla on kiellettyä. Loukkaamisesta voi joutua rikosoikeudelliseen vastuuseen ja vahingonkorvauksiin. Syyllistyäkseen vilppiin, opinnäytetyön tekijältä tarkoituksellisesti vääristelee tutkimushavaintoja tai -tuloksia koskevaa tietoa sekä käyttää ilman lupaa aineistoa tai sen osaa omanaan. Vilpiksi luokitellaan vain ne tapaukset, joissa aikomuksena on ollut johtaa muita harhaan. Tutkimusvilpiksi ei katsota tulkinta- ja arviointierimielisyyksiä sekä huolimattomuudesta syntyneitä virheitä. Huolimattomuus on vastoin hyvää tieteellistä käytäntöä.

Tieteellisen vilpin lajeja ovat plagiointi, sepittäminen ja väärennös. Vilpille on yhtenäistä se, että ne katsotaan rikkomukseksi silloin, kun vilpillisin keinoin tuotetut tulokset tai tekstit esitetään yleisölle. Vilpeistä vaarallisin on väärennös, joka vähentää työn uskottavuutta ja heikentää tutkimusedellytyksiä.

Toisen tekijän tekstin esittäminen omana tekstinä ilman viitettä on tieteellistä varkautta eli plagiointia. Tämä on helposti havaittavissa, koska tekstiä voidaan verrata varmennettuun lähteeseen. Plagiointi esiintyy yleensä puutteellisena tai epämääräisenä viittaamisena ja se on aina tuomittavaa.


Tekijänoikeuden luovuttaminen

Opinnäytetyön tekijä voi luovuttaa tekijänoikeudet kokonaan tai osittain yritykselle, yhteisölle tai toiselle luonnolliselle henkilölle. Luovutuksella ei ole määrämuotoa, mutta luovutuksesta tehdään mielellään kirjallinen sopimus. Kun opiskelija antaa esimerkiksi yhden kirjallisen opinnäytetyön dokumentin tilaajalle, se ei sisällä tekijänoikeuden luovutusta. Taloudelliset tekijänoikeudet voidaan luovuttaa kokonaan tai osittain (vrt. moraaliset oikeudet) mutta siitä huolimatta tekijänoikeuden luovutuksen saaja ei saa muuttaa teosta eikä saa luovuttaa oikeutta toiselle, mikäli niin ei ole erikseen sovittu.

HUOM! Opinnäytetyön luonut opiskelija on tekijänoikeuden haltija, mutta opettajallakin voi olla luomiinsa osiin tekijänoikeus silloin jos opettajan panos on luova, omaperäinen ja todettavissa valmiissa työssä. Kun opettajan rooli on ohjaava, silloin hänelle ei synny tekijänoikeutta. Mikäli opinnäytetyö on osa laajaa hanketta, tekijänoikeudet on selvitettävä ja sovittava jo prosessin alussa.

Opinnäytetyö voidaan tehdä työsuhteessa tai toimeksiantona yhteisöille ja yrityksille. Mikäli opinnäyte tehdään toimeksiantona, tulisi sopia osapuolten kesken eli opinnäytesopimukseen lisätään kohta, kuuluuko tekijänoikeus työn tekijälle vai toimeksiantajalle. Työsuhteen pääsääntöisenä perustana on työsopimus. Työsuhteessa tekijänoikeus kuuluu yleensä työnantajalle, mutta osapuolet voivat sopia toisinkin yksilöllisesti tai kollektiivisesti. Sopimuksen puuttuessa työnantaja saa työntekijänsä luomaan teokseen normaalin toimintansa edellyttämän käyttöoikeuden.

Tekijänoikeuksiin kuuluvista asioista vastaa opetusministeriön yhteydessä toimiva tekijänoikeusneuvosto http://www.minedu.fi/opm/tekijanoikeus .

Edm. oikeuksia valvovat eri alojen tekijänoikeuden valvontajärjestöt kuten esimerkiksi

http://www.kuvastory.fi/

http://www.kopiraitti.fi

http://www.kopiosto.fi/

http://www.teosto.fi/teosto/webpages.nsf

http://www.gramex.fi


Teollisoikeudet

Keksintöjä, tavaroiden ja palveluiden tunnuksina käytettäviä merkkejä sekä muun muassa tavaran ulkomuodon esikuvaa suojataan aineettomilla oikeuksilla. Näistä käytetään yhteisnimitystä teollisoikeudet ja niitä käsitellään omistusoikeuden kaltaisina yksinoikeuksina. Teollisoikeudet antavat siis haltijalleen yksinoikeuden keksinnön ammattimaiseen hyväksikäyttöön. Ne suojaavat uutta ja luovaa toimintaa sekä kaupallisia tunnusmerkkejä. Teollisoikeuksia ovat patentti, hyödyllisyysmalli, malli, tavaramerkki ja integroidun piirin piirimallin suoja. Teollisoikeusiin luetaan myös suoja sopimatonta menettelyä vastaan. Yhteistä näille teollisoikeuksille on, että ne ovat ajallisesti rajoitettuja ja ne edellyttävät rekisteritoimen. Kaikissa teollisoikeuksissa rekisteriviranomaisena Suomessa toimii Patentti- ja rekisterihallitus (PRH). Hakemukset ovat saatavilla muun muassa PRH:n Internetsivulta http://www.prh.fi .


Teollisoikeudet opinnäytetyössä

Ammattikorkeakoulussa tehdyissä opinnäytetöissä voi syntyä patentoinnin kohteena olevia keksintöjä. Patentti tarkoittaa hakemuksen avulla myönnettyä yksinoikeutta valmistaa ja pitää kaupan keksittyä teknistä ratkaisua tai soveltaa keksittyä menetelmää. Esimerkiksi liipaisulaitteella varustettu CD-levyn kotelo on saanut patentin. Keksintö on patentoitavissa, jos sillä on teknistä tehoa ja luonnetta, toisinnettavuutta sekä ratkaisun on uusi. Patentoitavuuden edellytysten täyttyminen voi olla vaikeaa, sillä esimerkiksi uutuuden ja keksinnöllisyyden vaatimukset voivat olla vaikeasti arvioitavissa. Näiden selvittämiseen joutuu uhraamaan taloudellisia resursseja. Patenttioikeus on voimassa korkeintaan 20 vuotta. Jos opinnäytetyössä syntyy keksintö, jolle aiotaan hakea patenttia, on tarkoin mietittävä, milloin ja millä tavalla keksinnöstä raportoidaan ja julkaistaan. Jos opiskelija julkaisee keksintönsä ennen patenttisuojan hakemista, suojaa ei voi enää saada.

Ammattikorkeakoulussa syntyvien opiskelijoiden luomien keksintöjen suojaaminen hyödyllisyysmallilla on vaivattomampaa ja nopeampaa kuin patentin. Myös sen kustannukset ja riskit ovat patenttia pienemmät. Tämän vuoksi se voi tulla ammattikorkeakoulun opinnäytetyössä useammin kyseeseen kuin patentointi. Esimerkiksi taajama-alueille ja liikenneväylien varsille suunniteltuun meluaitaan on saatu suojaa hyödyllisyysmallilla. Hyödyllisyysmallilla suojataan oikeutta keksintöön. Se on tarkoitettu ensisijaisesti sellaisille keksinnöille, jotka eivät täytä patentoinnin edellytyksiä. Hyödyllisyysmalli muistuttaa läheisesti patenttia, mutta myöntämisperusteissa ja suojan kestossa on eroja. Hyödyllisyysmallioikeus on voimassa korkeintaan 10 vuotta.

Opinnäytetyönä syntynyt tuotteen ulkomuoto (ei ideaa) voidaan suojata mallioikeudella . Esimerkiksi naulakon ja siihen liittyvän penkin ulkomuoto on saanut suojan mallioikeudella. Mallioikeuden rekisteröinnin edellytyksinä on, että tuotteen on oltava luovan henkisen työn tulos ja sen on erotuttava olennaisesti aikaisemmin tunnetuksi tulleista malleista. Mallioikeus on voimassa korkeintaan 25 vuotta.

Tavaramerkki on välttämätön tuotteiden yksilöimiskeino. Se on tunnusmerkki, joka erottaa tavarat ja palvelut vastaavista tuotteista. Yksi tunnetuimmista tavaramerkeistä on Coca-Cola. Rekisteröidyn tavaramerkin on oltava erottamiskykyinen ja se voi olla sana, kirjain, kuvio tai numero. Se ei saa tarkoittaa tai kuvailla haettavaa tavaraa tai palvelua, eli appelsiini-merkki ei olisi rekisteröitävissä appelsiinille. Tavaramerkki ei myöskään saa olla sekoitettavissa muihin aikaisemmin tunnetuksi tulleisiin samoihin tai samankaltaisiin tuotteisiin. Tavaramerkkioikeutta voidaan pitää voimassa rajoituksetta.

Suomessa rekisteriin merkityt teollisoikeudet ovat saatavana PRH:lta. Lisää esimerkkejä teollisoikeuksilla suojatuista keksinnöistä löytyy esimerkiksi Keksintösäätiön Internetsivulta http://www.keksintoporssi.com .


Kenelle oikeus keksintöön kuuluu ja miten teollisoikeutta haetaan?

Pääsääntöisesti kussakin teollisoikeuden muodossa opinnäytetyönä syntynyt idea kuuluu keksijälle eli ammattikorkeakoulussa keksinnön luoneelle opiskelijalle. Vain hänellä on oikeus suojan hakemiseen. Opiskelija voi halutessaan siirtää oikeutensa ammattikorkeakoululle erillisellä sopimuksella. Suurin osa opinnäytetöistä on kuitenkin toimeksiantotöitä, joissa keksintöön liittyvät oikeudet on sovittu siirtyvän toimeksiantajalle.

Teollisoikeuden hakeminen on monitahoinen prosessi, joten asiantuntijoiden apu on tarpeen. PRH toimii yhteistyössä Työvoima- ja elinkenokeskuksen (TE-keskus) kanssa. TE-keskuksessa toimii keksintöasiamiehiä, jotka opastavat keksijöitä patentointiin ja muihin teollisoikeuksiin liittyvissä asioissa. Hakemuksen laatiminen ja viranomaiskäsittelyn hoitaminen vaatii asiantuntemusta. Teollisoikeuksien rekisteröinnin kannattavuutta mitattaessa on arvioitava oikeuksiin kohdistuvia kustannuksia siitä saatavaan hyötyyn. Tämä on tärkeää sen vuoksi, koska oikeuksien hakemisesta kuin niiden ylläpitämisestä aiheutuu kustannuksia. Keksintöasiamies hoitaa yhteydenpidon viranomaisten kanssa. Hän laatii patenttihakemuksen ja edustaa hakijaa hakemuksen eri käsittelyvaiheissa. Hänen tehtävänä on valvoa, ettei hakijalle aiheudu oikeuden menetyksiä tietämättömyyden vuoksi. Patenttiasiamies on tarvittaessa hakijan apuna mahdollisissa ongelmatilanteissa ja tukena riita asioissa.


Opinnäytetyön sopimukset

Opinnäytetyöprosessiin liittyy erilaisia sopimuksia eri yhteistyötahojen kanssa. Sopimus on kaksipuolinen oikeustoimi ja sen tehtävänä on sitoa osapuolet. Se toimii välineenä osapuolten välisten suhteiden tarkempana sääntelymuotona. Sopimukseen kootaan eri osapuolten eri oikeudet ja velvollisuudet. Erimielisyyksien välttämiseksi ja sopimuksien selkeyttämiseksi on järkevää tehdä kirjallinen sopimus. Pelkän suullisen sopimuksen varaan ei asioita kannata jättää.


Ideoiden ja keksintöjen suojaaminen

Opinnäytetyön tutkimus- ja kehitystoiminnassa syntyy uusia ideoita ja keksintöjä, jotka voivat olla teollisesti hyödynnettävissä. Ideoiden ja keksintöjen oikeuksista sopiminen erilaisilla sopimuksilla on kannattavaa. Opinnäytetöissä syntyvät tulokset voidaan suojata monella eri tavalla. Aineettomilla oikeuksilla voidaan suojata osaa opinnäytetyönä syntyvistä tuloksista. Opinnäytetyössä voi tulla tilanne, jossa joudutaan miettimään, kenelle keksintö ja siitä saatava taloudellinen hyöty kuuluu. Tekijänoikeutta lukuun ottamatta aineettomat oikeudet vaativat rekisteröintitoimen ja -maksun. Aineettomien oikeuksien jakaantumisesta on tehtävä selkeät sopimukset, miten omistus kullekin osapuolelle jakaantuu. Oikeuksien ylläpidosta ja niiden puolustamisesta aiheutuneista kustannuksista sovitaan osapuolten kesken. Mikäli keksintö syntyy yhteistyönä, on selvitettävä osapuolten suhteet syntyneisiin oikeuksiin. Tapauskohtaisesti on kuitenkin ratkaistava miten omistus- ja käyttöoikeussuhteet kussakin projektissa jaetaan.


Toimeksiantosopimus

Toimeksiantona tehdyssä opinnäytetyössä tutkimus- tai kehitystyö suoritetaan ammattikorkeakoulun toimesta jollekin työn tilanneelle yritykselle. Yleensä projektin rahoittajana toimii yritys, joka vaatii itselleen työstä syntyvät tulokset. Opinnäytetyön tekijä(t) ja toimeksiantaja laativat toimeksiantosopimuksen jossa on kuvattu toimeksiannon tavoitteet ja keskeiset tuotokset. Toimeksiantosopimuksessa noudatetaan Kajaanin ammattikorkeakoulun vakioehtoja. Niissä on käsitelty toimeksiantosopimusta, yhteistoimintaorganisaatiota, kustannusten veloitusta, luottamuksellisuutta, tekijänoikeutta, keksintöjä ja Kajaanin ammattikorkeakoulun, opiskelijan sekä toimeksiantajan asemaa. Lisäksi vakioehdot käsittelevät sopimuksen purkamista ja erimielisyystilanteita. Vakioehdoista voidaan poiketa osapuolten tarkoitusta vastaavalla tavalla. Hyväksytyt opinnäytetyöt tulevat välittömästi julkisiksi. Tätä ei voida erillisellä sopimuksella muuttaa. Opinnäytetyöstä erillään pidettävästä salaisesta tausta-aineistosta ja sen säilyttämisestä on hyvä sopia toimeksiantosopimuksessa. Opinnäytetyö on kokonaisuudessaan julkinen. (OPM:n kirje 28.1.2004.)


Kirjallisuutta

Esko, T. 2002. Tutkimussopimusopas. Kotka: Kymenlaakson ammattikorkeakoulu.

Haarmann, P. 2001. Immateriaalioikeuden oppikirja. Jyväskylä: Gummerus.

Hakala, J. 2004. Opinnäyteopas ammattikorkeakouluille. Helsinki: Gaudeamus Kirja Oy.

Heinisuo, R. & Ekholm K. 1997. Elektronisen viittaamisen opas. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto.

Herno, L., Likitalo, H., Puhakka, P., Rissanen, R. & Tšokkinen, A. 2000. Tradenomin opinnäyte – Työprosessista raportiksi. Rauma: Pohjois-Savon ammattikorkeakoulu.

Hirsjärvi, S., Remes, P. & Sajavaara, P. 2004. Tutki ja kirjoita. Jyväskylä: Gummerus.

Jokinen, T. 2001. Tuotekehitys. Helsinki: Hakapaino Oy.

Niiranen, V. & Tarkela, P. 1998. Tekijänoikeuden tietosanakirja. Porvoo: WSOY.

Oesch, R. & Pihlajamaa, H. 2003. Patenttioikeus: keksintöjen suoja. Jyväskylä: Gummerus.

Puustinen, K. 2001. Mallisuojan käytännön merkitys. Helsinki: Oy Edita Ab.

Rahnasto, I. 2002. Internet-oikeuden perusteet. Vantaa: Lakimiesliiton kustannus.

Rajala, K. 1998. Tutkimuksen tekijänoikeudet. Juva: WSOY.

Saarnilehto, A. & Edelman, T. 1998. Tutkimussopimus. Juva: WSOY.

Saarnilehto, A. 1998. Tutkijan oikeudet ja velvollisuudet. Juva: WSOY.

Saarnilehto, A. 2002. Sopimusoikeuden perusteet. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus.

Siivola, J. 2004. Immateriaalioikeudet yritysten sopimuksissa. Helsinki: Teknologiainfo Teknova.

Sorvari, K. 2005. Vastuu tekijänoikeuden loukkauksesta - erityisesti tietoverkkoympäristössä. Helsinki: WSOY.

Tuominen, M. 2001. Teollisoikeudet vakuutena. Helsinki: Werner Söderström lakitieto.

Vuorenmaa, T-J. 1998. Valokuvaajan tekijänoikeusopas. Helsinki: Musta taide.


Sähköisiä lähteitä

Kauppa- ja teollisuusministeriö. Teollisoikeudet. http://www.ktm.fi/

Kontkanen, P. 2006. Tekijänoikeudet yliopistotutkimuksessa ja -opetuksessa. Väitöskirja http://ethesis.helsinki.fi/julkaisut/oik/yksit/vk/kontkanen/

Patentti- ja rekisterihallitus. Alueelliset palvelut. http://www.prh.fi

Tekijänoikeuslaki 404/1961. Saatavilla: http://www.finlex.fi/fi/laki/ajantasa/1961/19610404

http://www.kaapeli.fi/~musakir/copyright/etusivu.htm