Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Ylempi amk (Soteli)

Oppimispäiväkirja

Oppimispäiväkirjoja on erilaisia ja siihen liittyy vahvasti analyyttinen ja pohtiva kirjoittaminen. Rinnakkaiskäsitteinä käytetään muun muassa reflektio-, dialogi-, kirjoittamis- ja harjoittelupäiväkirja eli lokikirja sekä oppimisportfolio. Oppimispäiväkirja voi olla myös vuorovaikutuksen väline. Tärkeää on, että oppimispäiväkirjassa ilmenee prosessimaisuus. Opiskelijan asiantuntijuuden kehitys näkyy kehityspolkuna. Oppimispäiväkirjaa voi kirjoittaa yksin tai yhdessä opiskelijakollegan/vertaisen kanssa. Oppimispäiväkirjan avulla opiskelija ja/tai ohjaaja saa palautetta, miten asiat on ymmärretty ja miten oppiminen on kehittynyt.

Oppimispäiväkirjan sisältö

Aloita oppimispäiväkirjan kirjoittaminen heti opinnäytetyön aiheen ideoinnin alussa. Pidä oppimispäiväkirjaa opinnäytetyön loppu palautukseen saakka. Oppimispäiväkirjan oleellisin asia on sen sisältö. Opinnäytetyöprosessin yksilöllisyys ja siihen liittyvä hankekirjoittaminen luovat erilaista toimintaa ja ajatteluprosesseja sekä johtavat erilaisiin oppimisprosesseihin. Opiskelijaa suositellaan pitämään vapaamuotoista päiväkirjaa, jota hän voi hyödyntää opinnäytetyössä laaja-alaisesti oman oppimisen arvioinnissa. Päiväkirja toimii tärkeänä tukena opinnäytetyön raportoinnissa, mikäli prosessin kulku ja ajatukset on siihen riittävän tarkoin dokumentoitu. Opiskelija voi kirjoittaa oppimispäiväkirjaa esimerkiksi kompetenssien sekä opinnäytetyölle asetettujen tavoitteiden mukaisesti tai opinnäytetyöprosessin etenemisen mukaisesti.  Oppimisen edistämiseksi oppimispäiväkirjaan voi sisällyttää myös aikataulun suunnittelua ja sen seurantaa, mikä voi konkretisoida opiskelijan itselle asetettujen tavoitteiden saavuttamista.

Oppimispäiväkirja voi sisältää faktatietoa, kokemuksia, tunteita, reaktioita, toteamista, ymmärrystä, sovellusta, analyysia, synteesiä ja arviointia. Lisäksi oppimispäiväkirja voi sisältää väärinymmärryksiä sekä omien tunteiden analysointia. Voit pohtia kokemuksia esimerkiksi kumppaneiden kanssa tehdystä yhteistyöstä opinnäytetyöprosessin aikana. Voit kuvata ohjaustilanteita, yhteydenottoja, projektikokouksia tms., jonka jälkeen kirjoita oma kokemuksesi asiaan (mitä ajatuksia asia herätti, mikä merkitys sillä oli, miten toimittiin). Kerro päiväkirjassa todellisia tilanteita ja pohdi niitä. Oppimispäiväkirjaan on hyvä kirjata esimerkiksi muistiinpanot luetusta kirjallisuudesta, erilaiset ideat, tarkistettavat asiat ja kirjallisuusvinkit. Tuo pohdinnoissa esille myönteisten asioiden lisäksi myös kehittämistä kaipaavia asioita. Yksi mahdollisuus käsittelyyn on pohtia: mitä opin, mitä haluaisin oppia ja mitä ajattelen? Päiväkirja sopii käytettäväksi ennen jonkin uuden oppimista, oppimisen aikana kuin myös jälki käteen. Tärkeää on kirjoittamisen säännöllisyys ja reflektiivisyys.

Oppimispäiväkirjan muoto

Oppimispäiväkirja on henkilökohtainen ja se voi olla minkä muotoinen tahansa, paperinen perinteinen päiväkirja, käsitekartta tai sähköiseen muotoon kirjoitettu. Verkossa oleva oppimispäiväkirja tarjoaa mahdollisuuden myös opettajan ja opiskelijan vuorovaikutukseen, joka puuttuu perinteisestä paperipäiväkirjasta. Katso esimerkki oppimispäiväkirjasta
http://www.oppi.uku.fi/opk/video/onni/onni2_files/Default.htm (Tommi Haapaniemi)

Oppimispäiväkirja hyöty

Oppimispäiväkirjan ansio on oppimisprosessin näkyvyys. Se sitoo opiskelijan toiminnan ja reflektion; oman osaamisen arvioinnin ja kehittämisen pohtimisen yhteen. Opinnäytetyöhön liittyvää oppimispäiväkirjaa ei arvioida, mutta sen kirjoittamisessa ja hyödyntämisessä voi soveltaa seuraavia asioita.

Oppimispäiväkirjan tavoitteena on edistää:
- itsearviointia ja -reflektiota
- henkilökohtaista kehittymistä
- opiskelijan oman oppimaan oppimisen heikkouksien ja vahvuuksien tunnistamista
- viestintätaitojen kehittämistä
- käsitteiden, teorioiden yms. selkiyttämistä
- teoriatietojen ja käytännönläheisyyden yhdistämistä
- jatkuvaa arviointia 

Oppimispäiväkirja itsearvioinnin välineenä
- konkretisoi tavoitteiden saavuttamista
- tukee ajankäytön suunnittelua ja hallintaa
- auttaa omien oppimaan oppimisen arvioinnissa ja kehittämisessä

Oppimispäiväkirja ulkoisen arvioinnin ja ohjaamisen välineenä
- toimii kehittämisalueiden tunnistamisen apuna
- on ohjauskeskustelujen taustana palavereissa

Hyvässä oppimispäiväkirjassa on eriteltynä ajattelun ja oppimisen eri tasoja, jota voi verrata esimerkiksi Bloomin esittämään taksonomiaan ajattelun tasoista joita ovat: tieto, ymmärrys, sovellus, analyysi, synteesi ja arviointi. Pyri kirjoittamaan tekstiä kaikilla kuudella ajattelun tasolla ja suhteuta ne omiin tavoitteisiin ja kehittymistarpeisiin.
http://www.uta.fi/laitokset/hoito/wwwoppimateriaali/luku1c.html.
Oppimispäiväkirjaa käytettäessä voidaan hyödyntää myös esittelemää tasapainoisen oppimispäiväkirjan kriteereitä, jotka löytyvät osoitteesta http://www.soc.utu.fi/laitokset/sosiologia/opiskelu/oppimispaivakirja.html. Tärkeää on korostaa ymmärrystä, kokonaisuuksien hallintaa sekä kykyä kriittiseen ja analyyttiseen ajatteluun.
Oppimispäiväkirjan arviointiperusteina voidaan käyttää myös Biggsin ymmärtämisen tasoja soveltaen.
1. syvällinen ymmärtänen
2. asioiden välisten suhteiden ymmärtäminen
3. asioiden ymmärtäminen
4. niukka ymmärtäminen
5. ei ymmärtäminen

Teksti perustuu seuraaviin lähteisiin

Haapaniemi, T. & Tiainen, M. 2004 (toim). Tuutorin tuella. Yliopisto-opiskelijan ohjauksen kuvailua. Kuopion yliopisto. Oppimiskeskus.

Karvonen, K. 2002. Miten oppimispäiväkirja on jäsentänyt opinnäytetyön tekemistä. Virke: äidinkielen opettajain liiton jäsenlehti Helsinki: Äidinkielen opettajain liitto 1

Lindblom-Ylänne, S., Levander, L. & Wager, M. 2003. Oppimispäiväkirjat ja portfoliot. Teoksessa Lindblom-Ylänne, S. & Nevgi, A. Yliopisto- ja korkeakouluopettajan käsikirja. WSOY. Dark Oy. Vantaa.

Lonka, I. & Lonka. K. 1996. "Kirjoittamisen taito". Teoksessa I. Lonka & K. Lonka & P. Karvonen & P. Leino: Taitava kirjoittaja. Lahti. Helsingin yliopiston Lahden tutkimus- ja koulutuskeskus. 7-28.

Wagner, Z.M. 1999. Using student Journals for Course Evaluation. Assessment & Evaluation in Higher Education. September 1, 24(3), 261–273.

Turun yliopiston sosiologian laitoksen verkkosivut oppimispäiväkirjasta:
https://wiki.uef.fi/pages/viewpage.action?pageId=11600850