Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Ylempi amk (Soteli)

Opinnäytetyön hallinta

Opinnäytetyön ohjauksesta todetaan suosituksissa seuraavaa:

 

  • Opinnäytetyölle nimetään ohjaava opettaja, ohjaajapari tai -ryhmä. Opiskelijan tulee tietää, kehen hän voi ottaa tarvittaessa yhteyttä ja ohjausta tulee olla saatavilla siinä määrin kuin laadukas opinnäytetyöprosessi edellyttää. Ohjaajalla pitää olla riittävä osaamisen taso.
  • Työelämäohjauksella on keskeinen sija. Tätä varten opinnäytetyölle tulee olla nimettynä ohjaaja myös työelämän organisaatiosta tai ohjausryhmä, jossa on työelämän ja ammattikorkeakoulun edustajia.
  • Ohjauksessa hyödynnetään erilaisia muotoja, verkko-, yksilö- ja ryhmäohjausta. Olennaista on ohjauksen kehittäminen työelämässä niin, että opiskelijan tarpeet otetaan huomioon.
  • Opiskelijalla on mahdollisuus vertaisohjaukseen ja -arviointiin esim. seminaaritilaisuuksien, työpajojen, aivoriihityöskentelyn ym. yhteydessä. Seminaarit etenevät opinnäytetyöprosessin mukaisesti (esim. ideointi- ja suunnitelmaseminaari, julkistaminen).
Opinnäytetyön projektiorganisaatio

Opinnäytetyötä voi verrata projektiin, joka on aikataulutettu ja tietyillä resursseilla kestäviin tuloksiin pyrkivä asiakokonaisuus, jonka toteuttamista seuraa ja tukee sitä varten perustettu organisaatio.

Kajaanin ammattikorkeakoulun sosiaali- ja terveysalan ylempi ammattikorkeakoulun opinnäytetyön kokonaisuuden hallinnointi ja johtaminen tapahtuvat projektijohtamisen periaatteiden mukaisesti.
Oman opinnäytetyön johtaminen tarkoittaa sitä, että opiskelija suunnittelee ja organisoi opinnäytetyökohtaisen projektiorganisaation, jossa pääosin opinnäytetyöhön liittyvä keskustelu, ohjaus ja kehittäminen toteutuvat. Opiskelija toimii itse projektipäällikkönä.

Projektikokonaisuuteen ja -hallinnointiin liittyviin asiakokonaisuuksiin opiskelija on perehtynyt aikaisemmin koulutuksessa lähitunneilla ja opintopiireissä. Lisäksi projektikirjallisuudesta saa tukea projektiorganisaation suunnittelussa.   Muun muassa projektinvetäjän opas, itsearviointiopas, hyvät käytännöt -käsikirja ja projektituotteistajan opas antavat kattavan perustiedon asiasta. Oppaat löytyvät osoitteesta 
http://www.rakennerahastot.fi/rakennerahastot/fi/05_esitteet_ja_julkaisut/05_julkaisut_2000_2006/02_esr_julkaisut/04_esitteet_ja_oppaat/index.jsp

Projektin hallinnointi tarkoittaa sitä, että vastuu opinnäytetyön etenemisestä ja loppuun saattamisesta on määrätyllä taholla: suunnittelu, toteutus, raportointi jne. Lisäksi kokonaisuuteen kuuluu opinnäytetyön päättäminen, kokemusten hyödyntäminen, arviointi ja tulosten hyödyntäminen sekä niistä tiedottaminen.

Opiskelija kuvaa opinnäytetyösuunnitelmassa ne kumppanit ja toimijat, jotka ovat mukana opinnäytetyöprosessissa ja jotka osallistuvat asian kehittämiseen ja toteuttamiseen. Tärkeää on kuvata, keskustella ja kirjallisesti sopia siitä, mikä on kunkin vastuu ja velvollisuus projektiorganisaatiossa.  Projektiorganisaatio sen vastuineen ja rooleineen tulee miettiä aina yksilöllisesti opinnäytetyön aiheen ja työelämän tarpeiden mukaisesti. Organisaatioon kuluu projektinjohtaja (opinnäytetyötä tekevä opiskelija) ohjausryhmä, projekti- ja/tai asiantuntijaryhmät. Myös yhteistyökumppaneiden rooli projektiorganisaatiossa pitää ottaa huomioon.

Esimerkki  projektiorganisaatiosta ja sen vastuista/velvollisuuksista:

Projektipäällikkö ja projektin johtaja (opinnäytetyötä tekevä opiskelija)

  • Asettaa projektiorganisaation opinnäytetyöhön (kokoaa projektiorganisaation ja niiden jäsenet varahenkilöineen)
  • Laatii omat oppimistavoitteet (kompetenssit) ja vastaa, että opinnäytetyön tavoitteet ja ylempi amk:n opinnäytetyön tavoitteet eivät ole ristiriidassa
  • Vastaa, että projektinhallinta on hyvän tavan mukainen
  • Kutsuu toimijat projektikokouksiin tarpeen mukaan, laatii esityslistat ja tekee muistiot
  • Vastaa opinnäytetyön suunnittelusta, etenemisestä, toteuttamisesta ja arvioinnista (on selvillä omista vastuista ja velvollisuuksista)
  • Tuo esille kehittämis- ja muutostarpeita
  • Vastaa osaltaan asiaan liittyvästä tiedottamisesta ja markkinoinnista
  • Vastaa opinnäytetyön raportoinnista kirjoitussuunnitelman mukaisesti
  • Pitää yhteyttä verkostokumppaneihin

Ohjausryhmä (kuuluu mm. projektinasettaja, toteuttaja, rahoittaja ja asiantuntijatahojen edustaja, vertainen)

  • Ohjaa ja valvoo opinnäytetyön edistymistä, laatua ja resurssien käyttöä sekä vertaa sitä hyväksyttyyn opinnäytetyösuunnitelmaan ja siinä asetettuihin tavoitteisiin.
  • Ehdottaa tarvittaessa muutoksia hyväksyttyyn opinnäytetyösuunnitelmaan.
  • Määrittelee opinnäytetyön ajalliset, tulokselliset ja kustannukselliset tavoitteet työelämän kannalta.
  • Hyväksyy opinnäytetyön kirjoitussuunnitelman osaltaan (sisältää tiedotussuunnitelman) ja välittä tietoa opinnäytetyöstä ja sen tuloksista sidosryhmille.
  • Käsittelee ja ohjaa opinnäytetyön edistymistä, kehittämisideoita ja tuloksia sekä niiden hyödynnettävyyttä työelämään. 
  • Vastaa osaltaan opinnäytetyön ohjauksesta ja tukee opiskelijaa/projektipäällikköä opinnäytetyön suunnittelussa ja sen johtamisessa.
  • Kutsuu tarvittaessa koolle asiantuntijoita.
  • Edustaa yhteistyökumppaneita, -verkostoja.
  • Päättää opinnäytetyön osaltaan, arvioi opinnäytetyön tuloksia ja prosessia tavoitteiden suuntaisesti.
  • Hoitaa tiedonkulkua sidosryhmien välillä.
  • Selvittää, voiko kyseisen opinnäytetyön avulla saada hankerahoitusta, voiko opinnäytetyö muotoutua taustaksi/selvitystyöksi myöhemmin käynnistyvälle työelämän laajemmalle kehittämishankkeelle.

(ks. esim. http://www.ely-keskus.fi/fi/elykeskukset/kainuunely/Sivut/default.aspx)

Projektiryhmä
Yleensä projektille palkattu henkilökunta muodostaa projektiryhmän. Opinnäytetyössä projektiryhmä voi koostua projektipäälliköstä, vertaisesta, työyksikön henkilöistä ja muista toimijoista, joita asia työelämässä läheisesti koskettaa. Projektiryhmän jäsenet käytännössä toteuttavat, kokeilevat ja osallistuvat opinnäytetyön kohteena olevan asian tekemiseen. Esimerkiksi

  • tuottavat potilasohjausmateriaalia ja niiden sisältöjä
  • osallistuvat uuden atk-järjestelmän pilotointiin ja käyttöön
  • osallistuvat opinnäytetyön tiedottamiseen jne.

riippuen siitä, mikä on opinnäytetyön tavoite, sisältö ja toteuttamistapa
 

Asiantuntijaryhmä
Projektilla voi olla mahdollisia (pysyviä tai tilapäisiä) neuvoa antavia asiantuntijaryhmiä. Opinnäytetyössä asiantuntijaryhmän voi muodostaa esimerkiksi alan substanssiosaajat, tietyn vastuualueen esimiehet, atk-asiantuntijat tms.

Muut yhteistyökumppanit ja sidosryhmät

Opiskelija suunnittelee projektiorganisaation kokoukset ennakkoon samalla kun hän laatii opinnäytetyönsä kokonaisaikataulua. Opiskelija toimii kokoonkutsujana ja laatii kokoukselle ennakkoon asialistan/agendan sekä tekee muistion.

Seminaarit ja ohjaus

Opinnäytetyöprosessiin liittyvä opiskelijan ohjaus mahdollistuu projektiorganisaation lisäksi esimerkiksi seminaareissa, erilaisissa koulutus- ja konferenssitilaisuuksissa. Opiskelijan on tärkeää miettiä kirjoitussuunnitelman yhteydessä julkaisufoorumeita ja lukijoita, joilta hän odottaa saavansa palautetta /vastakaikua opinnäytetyönsä aikana. Ohjausta opiskelija saa siis projektiorganisaation palavereissa, seminaareissa, keskusteluissa eri toimijoiden kanssa esimerkiksi lähiopetuksen aikana ja käymällä keskustelua verkossa, Moodlessa.

Ammattikorkeakoulu nimeää jokaiselle opinnäytetyölle ohjaavan opettajan ylemmän ammattikorkeakouluopetuksen opettajista. Lisäksi opinnäytetyön arviointiin osallistuu valmiin opinnäytetyön osalta myös toinen opettaja. Lisäksi toimeksiantajan tulee nimetä työelämästä avainhenkilö, joka osallistuu aktiivisesti opiskelijan opinnäytetyöprosessiin. Nimetyt ohjaajat ovat luonnollinen osa projektiorganisaatiota.

Opinnäytetyöskentelyyn liittyy luonnollisena osa seminaariluonteinen työskentely. Seminaarityöskentelyn tavoitteena on edistää opinnäytetyöprosessin etenemistä. Valmistautumalla seminaareihin mahdollisimman hyvin opiskelija edistää omaa opinnäytetyöprosessiaan. Seminaareissa opiskelija voi käsitellä itselleen tärkeitä kysymyksiä sekä saada palautetta opinnäytetyön edistymisestä prosessiin osallistuvilta toimijoilta.

Opiskelija suunnittelee osallistumisensa seminaareihin. Seminaarityöskentely etenee yksilöllisen aikataulun mukaisesti ja se jakaantuu prosessin kehittymisen mukaisesti: idea-, aihe- ja suunnitelmaseminaariin sekä valmiin opinnäytetyön esitysseminaariin. Tarvittaessa opiskelijan pyynnöstä pidetään väliseminaareja, joissa käsitellään opiskelijan ja toimijoiden esiin nostamia kysymyksiä yhteisesti. Seminaariajat sovitaan ohjaajan kanssa ajoissa lähiopetuspäivien yhteyteen ja ne voidaan järjestää Kajaanin ammattikorkeakoulun tai mahdollisuuksien mukaan toimeksiantajan tiloissa. Seminaaritilaisuudet ovat julkisia, joten opiskelijan tulee ottaa huomioon esityksissään työhön mahdollisesti liittyvät mutta lopullisen työn ulkopuolelle jäävät salassa pidettävät tiedot. Valmiin opinnäytetyön esitysseminaarin voi liittää alueellisiin, kansallisiin ja kansainvälisiin seminaari- ja konferenssitilaisuuksiin sekä koulutuspäiviin.

Kaikkien osallistuvien aktiivinen toiminta seminaareissa on tärkeää. Opiskelija valmistautuu seminaareihin yhteisten sopimusten mukaisesti ja esittelee opinnäytetyötään. Tärkeää on, että opiskelija huolehtii ajoissa, vähintään viikkoa ennen seminaaripäivää, opinnäytetyötään koskevan kirjallisen materiaalin eri osapuolille. Opiskelijoiden vastuulla on myös osallistua dialogiin muiden opinnäytetöiden käsittelyn aikana.