Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Ylempi amk (Soteli)

Ylempi amk - opinnäytetyö (Sosiaali- ja terveysala)

Tämä ohje on suunnattu ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opiskelijoille käytettäväksi osittain rinnan ammattikorkeakoulun perustutkinnon oparipakin ohjeen kanssa. Opinnäytetyötä koskevat seuraavat asiat löytyvät amk-perustutkintoon johtavan koulutuksen oparipakista: eettiset suositukset, opinnäytetyön suojaaminen (tekijänoikeus) ja lupa-asiat sekä kirjallinen dokumentointiohje (osin). Muutoin noudatetaan tätä ohjetta.


Opinnäytetyön lähtökohdat ja tavoitteet

Tausta ja luonne

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyöstä käytetään käsitteitä tutkimuksellinen kehittämishanke, työelämän kehittämistehtävä, työelämälähtöinen ja työelämäläheinen kehittämishanke. Käsitteen käytön kirjavuus osoittaa kuitenkin sen, että opinnäytetyö liittyy työelämästä nousseen ongelman tai haasteen ratkaisemiseen. Tarkoituksena on tuottaa sekä oman osaamisen että opinnäytetyöhön osallistuvien toimijoiden, alueen työelämän sekä sitä laajempien yhteisöjen osaamisen avulla uusia ratkaisuja muutosta ja kehittämistä vaativiin työelämän tarpeisiin. Opinnäytetyöhön kohdistuu huomattavia odotuksia, jotka ovat myös keskenään ristiriitaisia. Yhtäältä toivotaan konkreettista työelämän kehittämisen näkökulmaa. Toisaalta korostetaan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon merkitystä osana ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoimintaa, mikä perustuu näkemykseen alueellisista kehittämistarpeista.

Kajaanin ammattikorkeakoulussa terveysalan ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäyte-työprosessin sisällöllinen viitekehys ja syklisyys ilmenevät kuviosta 1.



Kuvio 1.png


Kuvio 1. Ylemmän AMK-tutkinnon opinnäytetyöprosessin sisällöllinen viitekehys ja syklisyys
    

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyö on työelämän tutkimus- ja kehittämistyö, jossa korostuu opiskelijan tietotaito tunnistaa ja ratkaista alueellisia sekä työelämälähtöisiä käytännön kehittämishaasteita. Opinnäytetyössä korostuu uusien ammatillisten toimintatapojen, työmenetelmien, käytänteiden ja palvelukonseptien kehittäminen ja arviointi. Opinnäytetyö on opiskelu- ja oppimiskokonaisuus, jossa opiskelija harjoittelee pitkäkestoista työskentelyä samoin kuin tutkivaa työotetta ja tieteellistä ajattelua, joka ilmenee vahvoina perusteluina ja pohdintoina. Työelämään suuntautuvassa opinnäytetyöprosessissa on tärkeä merkitys yhteistyöllä, josta hyötyy prosessin kaikki osapuolet: opiskelija, toimeksiantaja, opinnäytetyön ohjaaja ja ammattikorkeakoulu. Yhteistyön perustana ovat siis ammattikorkeakoululle asetetut aluekehitystehtävän tavoitteet, työelämän asettamat tavoitteet sekä opiskelijan omat osaamisen kehittämisen tavoitteet. Siksi opinnäytetyön alkuvaiheessa onkin määriteltävä kolme tehtävää: opinnäytetyön oppimis-, kehittämis- ja tutkimustehtävä.

Opinnäytetyössä opiskelija osoittaa valmiutta itsenäiseen ja yhteisölliseen asiantuntijatyöhön ja kirjalliseen viestintään. Asiantuntijatiedon jakaminen ja uuden osaamisen siirtäminen osaksi työyhteisöjen ja ammatillisia verkostoja on tärkeä osa opinnäytetyöprosessia. Hän kykenee soveltamaan tutkimustietoutta ja menetelmäosaamista kriittisesti ja analyyttisesti. Hän hallitsee valittujen kehittämis- ja tutkimusmenetelmien käytön työelämän ongelmien ja kehittämiskohteiden erittelyssä ja ratkaisuissa Opiskelija saa valmiuksia opinnäytetyön tulosten markkinointiin, näyttöön perustuvan toiminnan vahvistamiseen sekä opinnäytetyön hyödyntämiseen.

Ohjaajina toimivat ammattikorkeakoulun ohjaava opettaja, vertaisohjaaja ja työpaikalta nimetty työelämän ohjaaja/t. Ohjaus- ja arviointikeskustelut toteutuvat oppimista edistävässä ilmapiirissä opiskelijoista, opettajista ja työelämän edustajista koostuvissa projektiorganisaation kokouksissa, seminaareissa ja ohjauskeskusteluissa monialaista asiantuntijuutta hyödyntäen. Ohjauksessa pyritään dialogisen keskustelun avulla etsimään erilaisia ratkaisuja arjen käytänteisiin ja arjen herättämiin muutostarpeisiin.

Opinnäytetyössä liikutaan koko ajan uusilla rajavyöhykkeillä, joissa aihetta lähestytään kumppanuuksien ja niistä muodostettujen verkostojen kautta tutkimuksen, kehittämisen, innovaation, kehittämistä tukevan metodologian ja koulutusohjelman substanssin avulla (kuvio 2).  

Kuvio 2.png

Kuvio 2. Opinnäytetyö ylempi amk:ssa rajavyöhyketoimintana (Vanhanen-Nuutinen, L. 2006. Työelämäyhteistyössä kirjoittaminen. Ammatillisen ja amk-koulutuksen tutkimuspäivät 11.-12.10.2006. Oulu)

   

Opinnäytetyökäytänteet ja -ohjeistot ovat jokaisen ammattikorkeakoulun laatimat, ja niissä otetaan huomioon ylempi amk:n opinnäytetyösuositukset. Suosituksissa todetaan, että ammattikorkeakoulussa tulisi olla yleinen ylemmän amk-tutkinnon opinnäytetyöohjeisto, jossa määritellään ainakin opinnäytetyön luonne ja tarkoitus, prosessi, ohjauskäytänteet sekä arviointikriteerit. Ohjeesta tulee ilmetä myös opinnäytetyön lainsäädännöllinen pohja, oikeusturvakysymykset, sopimus- ja lupakäytänteet, tekijänoikeudet sekä eettinen ohjeistus. Suositusten pohjalta on kuvattu seuraavaksi Kajaanin ammattikorkeakoulun terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyön kokonaisuus tueksi opinnäytetyöntekijöille, ohjaaville opettajille ja työelämälle eli kumppanuusverkostoissa mukana oleville.


Keskeiset periaatteet

Työelämälähtöinen ja -läheinen

Työelämä, sen tarpeisiin ja muutoskehitykseen vastaaminen on ollut ylemmän amk-tutkinnon keskeinen asia koko koulutuksen ajan. Tämä ilmenee lainsäädännössä, johon kytkeytyy ajatus ylemmän amk-tutkinnon työelämälähtöisyydestä. Yleiset määräykset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen tavoitteista ja opinnäytetyön tavoitteista on annettu valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (Asetus 2003/352, 7a § ja 10 § (16.6.2005/423).

Tutkinnon yleisenä tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa:

  1. työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten
  2. syvällinen kuva asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmius asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
  3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
  4. työelämässä vaadittava hyvä viestintä- ja kielitaito
  5. kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

Syventävien ammattiopintojen tavoitteena on antaa opiskelijalle mahdollisuus syventää teorian soveltamista käytäntöön, analyyttisiä taitoja, projektin johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystyöhön osallistumisen taitoja ja sosiaalisia taitoja.

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön.

Ylempään amk-tutkintoon sisältyvän opinnäytetyön laajuus on 30 opintopistettä, joka ei sisällä erillisiä opinnäytetyöhön liittymättömiä menetelmäopintoja eikä muita syventäviä opintoja.  Opinnäytetyöt ovat julkisia ja niitä voidaan luonnehtia työelämän kehittämistehtäviksi, johon liittyy myös selkeä tutkimuksellinen elementti

Työelämälähtöisyyden arviointia varten tulee määritellä käsitteen sisältö ja kriteerit (Ammattikorkeakoulutuksen työelämälähtöisyyden kehittäminen 2009), sillä ammattikorkeakoulun ja työelämän käsitykset työelämälähtöisyydestä saattavat poiketa toisistaan.

Työelämälähtöisyys voi merkitä esimerkiksi seuraavia asioita:

  1. Ylempi amk-tutukinnon profiloituminen tiedekorkeakoulua ammatillisemmin ja käytännönläheisemmin
  2. Ylempi amk-tutkinto on työelämän kehittämistutkinto (erityisesti opinnäytetyö)
  3. Ylempi amk-tutkinto on aikuiskoulutustutkinto (työkokemus ja työn ohessa opiskeleminen)
  4. Työelämän vahva mukanaolo ylempien amk-tutkintojen suunnittelussa ja arvioinnissa

Työelämälähtöisyys korostaa työelämän osaamistarpeisiin vastaamista, mikä edellyttää vuoropuhelua ja tiivistä dialogia oppilaitosten ja työelämän kesken.

Työelämäläheisyys korostaa koulutusta, joka tukee opiskelijan elinikäistä oppimista ja antaa hänelle valmiudet nykyistä työelämän osaamistarpeita pidemmälle. Tällöin korostuu ylemmän amk-tutkinnon luonne juuri työelämää kehittävänä tutkintona. Työelämäläheisyys -käsite sisältää tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laajempana aluekehitystä tukevana toimintana yksittäisen yrityksen tai organisaation kehittämistarpeen sijaan.

Käytetäänpä kumpaa käsitettä hyvänsä, tarkoitetaan sillä opinnäytetyössä sitä kokonaisuutta, jossa ammattikorkeakoulu, työelämä ja opiskelija systemaattisesti kohtaavat ja toimivat. Tavoitteena on opiskelijan osaamisen kehittyminen ja hänen kauttaan myös työn sekä työyhteisön kehittäminen.

Aluevaikuttavuus

Aluevaikuttavuus muotoutuu myös opinnäytetöissä sosiaalisesti toimivissa verkostoissa, joissa tavoitteena on kehittämistyön yhteensovittaminen ja osaamisen kumuloituminen. Tärkeää on ottaa huomioon juuri sen alueen erityispiirteet ja historiallinen kehittyminen. Aluevaikuttavuus voi opinnäytetyössä tarkoittaa muun muassa seuraavanlaisia asioita:

  1. Opinnäytetyöt kehittämistehtävinä tukevat osaamisen kehittymistä ja osaavaa työvoimaa alueelle.
  2. Opinnäytetyön kautta kyseenalaistetaan ja mahdollistetaan keskustelu-, yhteistyö- ja verkostoareenoja hyväksikäyttäen alueen kehittäminen.
  3. Opinnäytetyön avulla saavutetulla osaamisella tuotetaan ratkaisuja, innovaatioita ja kehittämisehdotuksiatyöelämän tarpeisiin.

Kumppanuuteen perustuva yhteistyö mahdollistaa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan laadukkaasti. Kumppanuus edellyttää luottamusta, yhteistyötä, oppimisverkostoja, osaamisen yhdis-tämistä ja lisäarvon tuottamista eri osapuolille. Juuri aluekehitysvaikutukseen on liitetty opinnäytetyön sekä ammattikorkeakoulun tutkimus-, kehittämis- että innovaatiotoiminnan integrointi. Triple-helix -yhteistyö korostaa ammattikorkeakoulun, yritysten ja julkisen sektorin yhteistyön tärkeyttä. Yhteiskunnallisten tehtävien ja vaatimusten näkökulmasta opinnäytetyön tulisi olla erityisesti inno-vaatiotoimintaa, mikä edellyttää tutkimuksellista kehittämistoimintaa.

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta

Menetelmän ja aineiston valinta ei ratkaise sitä, millä syvyystasolla opinnäytetyössä liikutaan.
Yksittäisen metodin mukainen analyysi voidaan toteuttaa joko pinnallisemmin, niukemmin tai vahvemmin, tunkeutumalla syvemmälle asian ytimeen.
Ylempien amk-tutkintojen opinnäytetöissä tuotettu tieto voidaan jäsentää seuraavien tasojen kautta:

  • Kuvaustaso (tietäminen käytännössä), jossa olennaista on kehittämistehtävän tarkoituksen, tehtävän ja prosessin kuvaus. Kyseinen taso tarkoittaa myös aineiston analyysin kannalta sitä, että siinä kohdetta kuvaillaan verbaalisti, numeraalisesti tai graafisesti.
  • Selitystaso (tietoa käytännöstä), jossa teoreettiseen tietoon, menetelmien hallintaan ja tarkkaan dokumentaatioon pohjautuva analyysi on keskeisellä sijalla. Tällä tasolla pystytään rakentamaan tilastollisten analyysien lisäksi teoreettisia konstruktioita ja mallinnuksia ammatillisesta kohteesta. Tutkijalla on analyyttinen ote asiaan ja hän osaa käyttää ja yhdistää taitavasti teoreettista tietoa ja tuoda esille uutta tietoa ammatillisesta kehittämistehtävästä.
  • Kehittämistaso (tietoa käytäntöä varten), jossa olennaista on työn/työyhteisön/työprosessien kehittäminen, uuden tiedon luominen ja alan kehittäminen (kuvio 3). Tämä edellyttää syvälle menevää kohteen analysoivaa otetta. Tutkijan/kehittäjän on hallittava asiat myös ammatillisen asiantuntijuuden näkökulmasta. Riippuen käytetystä menetelmästä, metodologiasta ja tutkijan omasta positiosta on osattava tulkita ja antaa kehittämistehtävän kannalta katsoen oikea merkitys myös tilastollisin menetelmin että laadullisen analyysin keinoin saaduille tutkimustuloksille.

Kuvio 3.png

Kuvio 3. Opinnäytetyössä mahdollistuvia laajoja kehittämisen välineitä

Ylemmän ammattikorkeakoulututkinnon opinnäytetyössä yhdistyvät nämä kaikki tasot. Toisin sanoen pelkkä kehittämistehtävän kuvaus ei riitä. Olennaista on ennemminkin kehittämistoiminta ja sen teoreettisten lähtökohtien analysointi sekä kehittämistehtävän arviointi, mikä toteutetaan selkeän dokumentaation ja prosessin raportoinnin kautta. Anttila (2006) kuvaa kehittämistä tiedon ja toiminnan välisenä nelikenttänä (kuvio 4a ja b), joka auttaa opiskelijaa ”sijoittamaan” myös oman opinnäytetyönsä positiota.
 
Kuvio 4a.png

Kuvio 4a. Kehittämisen paradigman nelikenttä

 Kuvio 4b.png

Kuvio 4b. Tutkimusparadigmojen nelikenttä

Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan kannalta opinnäytetyön aiheen tulee olla tarkoituksenmukainen ja selkeästi rajattu. Tärkeää on, että opinnäytetyössä kokeillaan ja toteutetaan kehittämistehtävä käytännössä. Kun kehittämistehtävä jatkuu työelämässä vielä opinnäytetyön päättymisen jälkeenkin, on tärkeää kuvata sen jatkuminen. Jos kehittämistyö päättyy opinnäytetyöprosessissa, tällöin on tärkeää kuvata, miten kehittämistyö jatkuu tulosten hyödyntämisen kautta osana arjen käytäntöjä.

Opinnäytetyö toteutetaan tutkivaa ja kehittävää työskentelytapaa käyttäen. Lähestymistapoina, laa-jana metodologiana, voi tulla kyseeseen esimerkiksi toimintatutkimus, kehittävä työntutkimusarviointitutkimus, tulevaisuustutkimus tai pehmeä systeemianalyysi. Kukin lähestymistapa sisältää sovellettuna omat tieteenteoreettiset lähtökohdat samoin kuin erilaiset metodiset ratkaisut.

Asiantuntijuus-kompetenssit

Kajaanin ammattikorkeakoulun terveysalan ylempi ammattikorkeakoulututkinnon opinto-oppaassa opinnäytetyön tavoitteet on määritelty seuraavasti:

Opiskelija osaa suunnitella, toteuttaa, arvioida ja hyödyntää omaa työelämää uudistavan kehittämishankkeen yhteistyössä oman alan asiantuntijoiden kanssa. Opiskelija saa valmiuksia kehittää ammattialaansa analysoimalla alan kansallista ja kansainvälistä tutkimustietoa. Hän osaa soveltaa tutkimus- ja kehittämistyön menetelmiä sekä pystyy itsenäiseen kriittiseen ja reflektoivaan tiedon käyttöön. Hän pystyy arvioimaan ja tiedottamaan opinnäytetyönsä tuloksia vakiinnuttamalla tulokset työelämään, laatimalla posterin ja kirjoittamalla artikkelin. Kokonaisuus osoittaa opiskelijan kyvykkyyttä pystyä näytöllä kehittymiseen.

Ylempi ammattikorkeakoulututkinnon yhteiset kompetenssit luovat perustan työssä ja työelämässä toimimiselle, yhteistyölle ja asiantuntijuuden kehittymiselle. Yhteisten kompetenssien sisällöt ja tärkeys voivat vaihdella eri opinnäytetöissä. Koulutusohjelmakohtaiset kompetenssit (sosiaali- ja terveysalan kehittäminen ja johtaminen sekä kliininen asiantuntija) muodostavat opiskelijan ammatillisen asiantuntijuuden kehittymisen perustan myös opinnäytetyössä. Katso käsite työelämäläheisyys.