Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Ylempi amk (Soteli)

Opinnäytetyön seminaaripäivä

Taustaa

Yleiset määräykset ylempään ammattikorkeakoulututkintoon johtavien opintojen ja opinnäytetyön tavoitteista on annettu valtioneuvoston asetuksessa ammattikorkeakouluista (Asetus 2003/352, 7a § ja 10 § (16.6.2005/423).

Tutkinnon yleisenä tavoitteena on, että opiskelija saavuttaa:

  1. työelämän kehittämisen edellyttämät laajat ja syvälliset tiedot asianomaiselta alalta sekä tarvittavat teoreettiset tiedot asianomaisen alan vaativissa asiantuntija- ja johtamistehtävissä toimimista varten
  2. syvällisen kuvan asianomaisesta alasta, asemasta työelämässä ja yhteiskunnallisesta merkityksestä sekä valmiudet asianomaisen alan tutkimustiedon ja ammattikäytännön kehityksen seuraamiseen ja erittelyyn
  3. valmiudet elinikäiseen oppimiseen ja jatkuvaan oman ammattitaidon kehittämiseen
  4. työelämässä vaadittavan hyvän viestintä- ja kielitaidon
  5. kansainvälisen vuorovaikutuksen ja ammatillisen toiminnan edellyttämät valmiudet.

 

Opinnäytetyön tavoitteena on kehittää ja osoittaa kykyä soveltaa tutkimustietoa ja käyttää valittuja menetelmiä työelämän ongelmien erittelyyn ja ratkaisemiseen sekä valmiutta itsenäiseen vaativaan asiantuntijatyöhön. Opiskelija on opinnäytetyön tavoitteiden mukaisesti kehittänyt osaamistaan koulutusalansa asiantuntijatehtävissä. On tullut aika julkistaa oppimisen tulokset.

Valmis opinnäytetyö esitetään viimeisellä lukukaudella joko alueellisessa, kansallisessa tai kansainvälisessä seminaarissa. Kun opinnäytetyön esitys tapahtuu kansallisessa tai kansainvälisessä seminaarissa tai konferenssissa, noudatetaan seminaariesityksessä järjestäjän antamia ohjeita.

Seuraavaksi on kuvattu tarkemmin opinnäytetyön tilaisuuden järjestämistä alueellisessa seminaaripäivässä. Seminaaripäivän tavoitteena on kehittää ammattikorkeakoulun ja työelämän yhteistyötä ja kumppanuutta. Keskiössä ovat työelämäkumppanuus- ja työelämäyhteistyöosaamisen kehittäminen samoin kuin ylemmän ammattikorkeakoulun ja sieltä valmistuvien opiskelijoiden osaamisen tunnetuksi tekeminen.

 
Seminaaripäivän suunnittelu, toteutus ja arviointi

Seminaaripäivä on suunnattu ammattikorkeakoulun ja työelämän kumppanuuden kehittämisestä kiinnostuneille toimijoille ja opiskelijoille. Seminaaripäivän kokonaisuudesta vastaa valmistuvat ylemmän amk:n opiskelijat. Seminaaripäivän kokonaissuunnittelu on osa ylemmän ammattikorkeakoulun opetussuunnitelman mukaisia opintoja.

Suunnittelussa otettava huomioon seminaaripäivän:
- tavoitteet ja teema (päivän nimi)
- ohjelma
- markkinointi ja tiedotus
- työnjako/vastuut
- ilmoittautumiset
- ennakkomateriaali, esitteet, opasteet
- ennakkovaraukset (tilat, kahvit, materiaali, ruokailu, kuvaus)
- arviointi, -lomake
- mahdolliset oheisesittelyt
- oman opinnäytetyön esityksen suunnittelu
Toteutuksessa otettava huomioon seminaaripäivänä:

- vierailijoiden vastaanotto, ilmoittautuminen ja jaettava materiaali
- tilojen viihtyvyys ja yleissiisteys
- varmistettava atk-laitteiden toimivuus ja mahdollinen tuki
- postereiden ja muun oheismateriaalin esilläolo/esittely
- ylempi amk:n esillä olo yleisesti, ilmapiiri
- opinnäytetöiden esittämiset ja niihin valmistautuminen

Arvioinnissa otettava huomioon:

- yleisesti seminaaripäivän onnistuminen, tunnelma
- asetetut tavoitteet
- arvioinnin perusteella tehtävät muutokset tai vastaavat
- kiitokset

Opinnäytetyön esityksen suunnittelu

Opinnäytetyöntekijä suunnittelee esitysmuodon ja -tavan yhdessä opiskelijakollegojen kanssa. Esityksen suunnitteluun kuuluu siihen valmistautuminen, esityksen sisältö, eteneminen ja havainnollistaminen. Opinnäytetöiden esitykset kannattaa suunnitella yhdessä opiskelijoiden niin, että ne muistuttavat esim. sessiokäytäntöä. Esitykset voi suunnitella myös muistuttamaan paneelikäytäntöä.

a. Esitykseen valmistautumisessa

Valmistautumiseen kuuluu yleisöanalyysi, tavoitteiden asettaminen analyysin mukaisesti, sisällön valinta, toteutuksen suunnittelu, tilan- ja ympäristön suunnittelu, tarvittavan materiaalin ja välineistön hankinta, oppimisen arvioinnin suunnittelu ja esityksen harjoitteleminen. Esityksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, koska se lisää varmuutta ja lieventää esiintymisjännitystä. Esityksen sisällön suunnittelun lähtökohta on huolellinen yleisöanalyysi. Opinnäytetyön tekijän on otettava selvää, keistä esityksen kuulijakunta koostuu. Yleisön osalta kannattaa selvittää esimerkiksi, keitä he ovat, miksi he osallistuvat, mitä he asiasta mahdollisesti tietävät, mitä he odottavat. Opiskelijayleisöllä voi olla erilaiset odotukset kuin työelämän osallistujilla.

b. Esityksen sisältö ja eteneminen

Opinnäytetyöprosessin esityksen sisältö ja eteneminen varmistuu huolellisen valmistautumisen tuloksena. Yleisöanalyysin ja tavoitteiden asettamisen jälkeen pitää suunnitella esityksen sisältö. Sisällön osalta on mietittävä, mitkä asiasisällöt on tarpeen ottaa esille ja mitkä ovat kyseisen asiasisällön pääkohdat. Pääkohtien havainnollistaminen ja esittäminen luo kokonaiskuvan opinnäytetyön sisällöllisestä onnistumisesta. Asioiden loogisesti etenevällä järjestyksellä on tärkeä merkitys. Loogisen kokonaisuuden kannalta siirtymillä on ratkaiseva merkitys. Siirtymä voi olla havaintoesimerkki, painokas kysymys, koonta esitetystä pääkohdasta tai johdattelu seuraavaan pääkohtaan.

Esityksen etenemisen suunnittelussa tärkeitä asioita ovat myös esityksen aloituksen ja lopetuksen suunnittelu. Tervehtimisen jälkeen opinnäytetyön esitys aloitetaan aiheeseen, tilaisuuteen ja yleisöön sopivalla tavalla. Tavoitteena on kuulijoiden motivointi ja mielenkiinnon virittäminen käsiteltävään aiheeseen. Aivan yhtä tärkeä on esityksen loputus, koska se jää parhaiten mieleen. Lopetuksen pitää palvella myös yleisöä ja aihetta. Erityisesti lopetusta kannattaa miettiä niin, että opinnäytetyöntekijä varmistaa esityksen tavoitteiden arvioinnin.
Opinnäytteen tekijä, vertainen ja puheenjohtaja voivat tarvittaessa keskustella esityksestä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Esitys (kun kyseessä sessiontyyppinen käytäntö) etenee seuraavasti:
  • Puheenjohtaja avaa tilaisuuden aiheeseen sopivalla johdattelulla, toivottaa yleisön tervetulleiksi ja esittelee opinnäytetyöntekijän aiheineen sekä vertaisen
  • Opinnäytetyöntekijä esittää opinnäytetyönsä suunnitelmansa mukaisesti (n.20 min)
  • Puheenjohtaja kommentoi lyhyesti kuultua esitystä ja antaa puheenvuoron vertaiselle
  • Vertainen pitää noin 10–15 min. kestävän syvällisen, kriittisen ja tulevaisuuteen suuntaavan pohdinnan opinnäytetyön keskeisistä teemoista (kommenttipuheenvuoro)
  • Opinnäytetyöntekijä voi kommentoida vertaisen puheenvuoroa
  • Kaikki läsnäolijat osallistuvat puheenjohtajan johdolla käytyyn yleiskeskusteluun
  • Puheenjohtaja tekee yhteenvedon, kiittää osallistujia ja päättää tilaisuuden.

 
Jos esitettävät opinnäytetyöt ovat aiheiltaan samansuuntaisia, voi opinnäytetyöntekijät esittää opinnäytetyönsä peräkkäin, jonka jälkeen vertainen (tai vertaiset yhdessä) pitää kommenttipuheenvuoron.
 
Opinnäytetyön esitystilaisuuden tavoitteena on, että opinnäytetyön tekijä

  • osoittaa hallitsevansa työelämässä tarvittavaa monialaista viestintää ja vuorovaikutusta
  • osaa soveltaa tieto- ja viestintätekniikkaa esityksessään
  • osoittaa hallitsevansa monipuolisesti ja tavoitteellisesti valmiudet arvioida ja kehittää asiantuntijuuttaan
  • osoittaa hallitsevansa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiohankkeiden johtamisen sekä tutkimus- ja kehitystoiminnan menetelmiä

Tavoitteena on, että opiskelija toimiessaan vertaisena

  • kykenee ottamaan vastuuta yhteisön tavoitteellisesta oppimisesta
  • osaa arvioida tietoa kriittisesti eri alojen näkökulmista
  • osaa soveltaa opinnäytetyön arvioinnissa ja palautteessa ammattieettisiä periaatteita asiantuntijana ja työelämän kehittäjänä
  • osaa arvioi opinnäytetyötä kriittisesti, hahmottaa kokonaisuuksia ja osaa tuoda esille uudenlaista työelämää kehittävää tietoa
c. Esityksen havainnollistaminen

Opinnäytetyön havainnollistaminen voidaan ryhmitellä välineiden ja puheen avulla tapahtuvaksi asian tehostamiskeinoksi. Opinnäytetyön esityksen tavoitteista ja sisällöstä riippuen havainnollistamisessa voi käyttää PowerPointia, posteria, liitutaulua, esineitä, havaintoesityksiä, musiikkia tms. Havainnollistamistapaa kannattaa miettiä, sillä jo puolen tusinaa PowerPoint -diaa tai kalvoa riittää. Esittäjän on varmistettava ennen esitystä, että hän hallitsee tarvittavien laitteiden käytön. Lisäksi opiskelijan suunnittelema posteri voi toimia esityksen havainnollistajana.

On syytä muistaa, että välineiden avulla ei voi korvata dialogia. Välineiden avulla tapahtuvan havainnollistamisen lisäksi tärkeitä havainnollistamistapoja ovat myös esimerkit, käytettävä sanasto, eleet ja ilmeet, puheen tauotus, tarinat, kertomukset, kokemukset jne.

Opinnäytetyön esitystilaisuuteen osallistuvien vastuut
Puheenjohtaja
  • avaa tilaisuuden aiheeseen sopivalla johdattelulla, toivottaa osallistujat tervetulleiksi sekä esittelee opinnäytetyön aiheen, tekijän/tekijät ja vertaisen
  • johtaa puhetta ja jakaa puheenvuorot
  • huolehtii aikataulusta ja vastaa siitä, että keskustelu pysyy aiheessa
  • johdattelee yleiskeskustelua kysymyksin ja kehotuksin, ellei se muuten etene
  • pitää pöytäkirjaa
  • tekee kirjallisen koosteen tilaisuuden kuluessa, jonka perusteella hän kiittää osallistujia ja päättää tilaisuuden.
Opinnäytetyön tekijä
  • suunnittelee esityksen/alustuksen ja esitystilaisuuden opinnäytetyötä tukevien tavoitteiden mukaisesti
  • valmistelee ja esittää opinnäytetyönsä suullisesti huomioiden mm. yleisön, käytettävän sanaston jne.
  • vastaa perustellen vertaisen ja yleisön kysymyksiin ja kommentteihin
  • kiittää työelämän edustajia/prosessiin osallistuneita, vertaista, yleisöä ja opinnäytteen ohjaajaa.
Vertainen
  • on opinnäytetyön tekijälle vertaistuen antaja
  • toimii opinnäytetyön tekijän ” vastaväittäjänä”, kommentaattorina
  • valmistautuu etukäteen käsiteltävään opinnäytetyöhön
  • suunnittelee huolellisesti kommenttipuheenvuoron ottamalla huomioon kuulijakunnan ja opinnäytetyölle asetetut tavoitteet (opiskelija, amk, työelämä)
  • ottaa huomioon oman esiintymistyylinsä ja käyttämänsä kielen
  • tekee opinnäytetyön tekijälle myös esitystilaisuudessa kuulemansa perusteella tarkentavia kysymyksiä perustellen
  • käyttää kohteliasta kysymysmuotoa puutteiden luettelemisen sijaan
  • varmistaa, että yleisö saa kokonaiskuvan käsiteltävästä opinnäytetyöstä
  • osallistuu yleiskeskusteluun
  • arvioi omaa oppimistaan osallistumisestaan kyseisen opinnäytetyön prosessiin
Yleisö
  • tutustuu ennakolta opinnäytetyöntyöstä laadittuun posteriin ja tiivistelmään
  • kuuntelee aktiivisesti opinnäytetyöntekijän esitystä ja vertaisen kommenttipuheenvuoroa
  • tekee esityksen aikana muistiinpanoja
  • osallistuu yleiskeskusteluun esittämällä kysymyksiä
  • esittää erilaisia käytännönläheisiä näkökantoja
  • suhtautuu tilaisuuteen asiantuntijuutta kehittävänä oppimistilanteena
  • hankkii itselleen valmiuksia tulevia esitys- ja seminaaritilaisuuksia varten
Ohjaava opettaja
  • osallistuu seminaariin tasavertaisena keskustelijana ja arvioitsijana
  • integroi teoreettisen ja käytännöllisen tiedon tukien opinnäytetyön esittäjää
  • tuo esille opinnäytetyön merkitystä ylemmän ammattikorkeakoulun opinnoissa ja työelämäyhteistyössä
  • osoittaa tuntevansa opinnäytetyön kokonaisuuden ja tuo mukaan prosessinäkökulmaa
Työelämän edustajat ja muut vierailijat
  • osallistuvat tilaisuuteen kuuntelijoina yleiskeskustelun alkuun asti ellei opinnäytetyön esittäjä ole sitonut toimeksiantajaa esitykseensä
  • voivat pyydettäessä esityksen aikana esittää huomioitaan asiantuntijoina
  • esittävät yleiskeskustelussa kysymyksiä ja kommentteja
  • tuovat työelämän asiantuntijuutta käsiteltävään aiheeseen
  • tuovat esille, miten opinnäytetyö palvelee ja kehittää työelämää nyt ja tulevaisuudessa