Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Ylempi amk (Soteli)

Arviointi

Arviointikäytäntö

Arvioinnin tavoitteena on tukea opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä kompetenssien ja opinnäytetyölle asetettujen vaatimusten mukaisesti.  Arviointi on jatkuvaa. Koko opinnäytetyöprosessin ajan opiskelija käy ohjauskeskusteluja edistymisestään ja näissä keskusteluissa saatu arviointi on osa opinnäytetyön arvioinnin kokonaisuutta. Prosessin lopussa opinnäytetyöstä tehdään kokoava arviointi.

Opinnäytetyön kokonaisarvioinnista vastaa ohjaava opettaja yhdessä muiden ylemmässä amk:ssa ohjaavien opettajien kanssa. Opinnäytetyö arvioidaan asteikolla hylätty, tyydyttävä (1 tai 2), hyvä (3 tai 4) tai kiitettävä (5). Arviointi perustuu useisiin asiantuntijuuden kehittämistä osoittaviin tekijöihin: hankekirjoittaminen, kokonaisprosessi, seminaarit, ohjausprosessit, arviointilausunnot ja kokonaiskäsitys siitä, miten opiskelija on edistynyt opinnäytetyön edellyttämissä vaatimuksissa.

Opinnäytetyö arvioidaan numeerisesti ja siitä annetaan kirjallinen lausunto. Arviointiin osallistuu kaksi ylempi amk:ssa opinnäytetöitä ohjaavaa opettajaa (toinen heistä on ohjaava opettaja), opiskelija itse, vertainen ja työelämän edustaja/t, joka tuntee opiskelijan prosessin parhaiten. Opiskelija pyytää itse työelämästä arvioinnin ja se voi olla, yhden tai useamman henkilön laatima. Arvioinnin voi pyytää myös ohjaus- tai/ja projektiryhmän jäseniltä.

Arviointiperusteiden laatimisen taustalla ovat olleet opinnäytetyön (ylempi amk:n) valtakunnalliset suositukset, muiden ylempien ammattikorkeakoulujen arviointikriteerit sekä sosiaali- ja terveysalan kehittämisen ja johtamisen sekä kliinisen asiantuntija koulutusohjelman opetussuunnitelmat. Opetussuunnitelmasta arviointikriteerien perusteita ovat ohjanneet erityisesti sosiaali- ja terveysalan tutkimus- ja kehittämisosaamisen, substanssiosaamisen kompetenssit ja opinnäytetyön tavoitteet. Valtakunnalliset suositukset korostavat opinnäytetyön kehittämis-, tutkimus- ja substanssiosaamisen tärkeyttä yhdessä metodologisten ratkaisujen hallinnan kanssa (kehittämistyötä kuvaava metodologinen osaaminen, metodologisten kysymysten pohtiminen ja tutkimusmenetelmien hallinta)

Opinnäytetyön arviointikriteerit ovat ammattikorkeakoulujen päätettävissä. Hyvän opinnäytetyön tunnuspiirteet ovat edellä kuvattujen taustojen perusteella ryhmitelty kolmeen pääluokkaan:

Arviointikriteerit

Tutkimusosaaminen

  • tutkivan otteen ja kriittisen ajattelun hallinta
  • tieteellinen ajattelu ja sitä kuvaavat ratkaisut perusteluineen
  • valitut ja sovelletut tutkimusmenetelmät ja metodologiset valinnat ovat perusteltuja suhteessa opinnäytetyön kehittämishaasteeseen
  • tiedonhankintamenetelmien tarkoituksenmukainen käyttö
  • tieteenfilosofisten lähtökohtien hallinta

Kehittämis- ja innovaatio-osaaminen

  • aihe ajankohtainen, työelämäläheinen sekä alueen kehittämisen kannalta tärkeä
  • aihe integroitu kansalliseen ja kansainväliseen kontekstiin
  • opiskelija soveltaa uusia, kehittyneitä työtapoja ja menetelmiä ongelmien ratkaisemisessa ja muuttuvissa tilanteissa
  • eri ratkaisut ja valinnat perustuvat huolelliseen analyysiin ja arviointiin
  • opiskelijalla on omat selkeät kehittämistavoitteet
  • projektiosaamisen hallinta
  • kyky ja valmiudet tunnistaa ja ratkaista kehittämiskohteita työssä ja työyhteisöissä
  • osoittaa valmiudet näyttöön perustuvaan työskentelyyn ja erityisesti kriittiseen tutkimustiedon hyödyntämiseen
  • hyödyntää ja markkinoi opinnäytetyötään ja sen tuloksia prosessin aikana sekä kuvaa kehittämistyönsä jatkumista työelämässä opinnäytetyö prosessin päättymisen jälkeen
  • kehittämistyön rakenne (valittu metodologia) määrittää opinnäytetyön rakennetta ja raportointia ”viestivyys”  ja moniäänisyys
  • viestittää kirjoitussuunnitelman mukaisesti opinnäytetyötä eri kohderyhmille asiantuntevasti ja tarkoituksenmukaisesti koko prosessin ajan
  • tuottaa tiivistä, analysoitua ja synteesin omaista tekstiä

Johtamisosaaminen (Terveysalan kehittäminen ja johtaminen)

  • osoittaa ja hallitsee johtamisosaamisen kehittymisen valitsemassaan kontekstissa ja aiheessa
  • toimii yhteistyössä moniammatillisesti tuottamalla uutta osaamista ja tietoa. 
  • osoittaa prosessin, tulosten ja johtamisen hyödyntämisen moniammatillisissa verkostoissa
  • osoittaa hallitsevansa tutkimus- ja kehittämistyön eettisten periaatteiden mukaisen työskentelyn
  • hallitsee johtamisosaamista tukevan suullisen ja kirjallisen asioiden esittämisen analysoivasti ja tiivistävästi

Kliininen osaaminen (Kliininen asiantuntija)

  • osoittaa ja hallitsee kliinisen osaamisen kehittymisen valitsemassaan kontekstissa ja aiheessa
  • toimii yhteistyössä moniammatillisesti tuottamalla uutta osaamista ja tietoa
  • osoittaa prosessin, tulosten ja kliinisen osaamisen hyödyntämisen moniammatillisissa kumppanuusverkostoissa
  • osoittaa hallitsevansa tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotyön eettisten periaatteiden mukaisen työskentelyn
  • hallitsee kliinistä osaamista tukevan suullisen ja kirjallisen asioiden esittämisen analysoivasti ja tiivistävästi