Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

4 Opinnäytetyön rakenne


4.2 Opinnäytetyön raportin alkuosa eli ns. valmistava osa

4.2.1 Nimiösivu

Nimiösivu, joka on osittain suojattu, laaditaan ammattikorkeakoulun mallin mukaan.
Nimiösivulle merkitään seuraavat tiedot:

  • tekijän nimi/tekijöiden nimet sukunimen mukaisessa aakkosjärjestyksessä etunimi ensin, esimerkiksi Ville Alqvist ja Aatos Valtanen 
  • opinnäytetyön nimi SUURAAKKOSIN 
  • työn laatu (opinnäytetyö) 
  • Kajaanin ammattikorkeakoulu 
  • Koulutusala 
  • Koulutusohjelma 
  • Valmistumislukukausi, esimerkiksi syksy 2007

Nimiölehti antaa opinnäytetyöntekijästä ensivaikutelman. Erityisesti tulee kiinnittää huomiota opinnäytetyön nimeen, jonka täytyy olla kiinnostava, informatiivinen, lyhyt, helppolukuinen ja sisällön suhteen kattava. Tarvittaessa otsikon voi jakaa pääotsikkoon, joka ilmaisee aihepiirin ja alaotsikkoon, joka tarkentaa opinnäytetyön näkökulman ja aiheen. Kannattaa muistaa, että opinnäytetyön nimi arvosanoineen on ainoa suoritusmerkintä ammattikorkeakoulun tutkintotodistuksessa.

4.2.2 Alkusanat, esipuhe

Opinnäytetyöhön voidaan liittää esipuhe tai alkusanat, jossa kerrotaan opinnäytetyön taustajärjestelyistä. Alussa kuvataan, miten prosessi sai alkunsa (ei kuitenkaan kuvata opinnäytetyön teoreettisia taustoja tai ongelmia), mitkä ovat olleet sen päävaiheet ja millaiseen aineistoon opinnäytetyö perustuu. Samoin mainitaan se, mikä osa opinnäytetyöstä on kenenkin osuutta. Yleensä tämä tulee kysymykseen projekti- ja artikkelityyppisissä opinnäytetöissä. Lisäksi alkusanoissa kiitetään prosessissa auttaneita ihmisiä, yhteisöjä tai yrityksiä, joilla on erityistä merkitystä opinnäytetyön valmistumiseen. Mainittavien henkilöiden nimet ja tittelit kirjoitetaan kokonaan. Kuvailussa käytetään ensimmäistä persoonaa ja loppuun merkitään päiväys ja allekirjoitus.

4.2.3 Tiivistelmä ja Abstract

Tiivistelmä ja englanninkielinen abstrakti kirjoitetaan ennen sisällysluetteloa valmiille tekstipohjille. Sen perusteella lukija usein päättää, onko opinnäytetyö tarkemman perehtymisen arvoinen. Tavoitteena on kertoa ydinasiat lukijalle mielenkiintoisella tavalla. Tiivistelmä kirjoitetaan vasta kun opinnäytetyö on muutoin valmis. 

Tiivistelmä koostuu opinnäytetyötä koskevista opastavista eli bibliografisista tiedoista ja sisällöstä eli tekstiosasta.

Tiivistelmäsivun yläosasta ilmenevät seuraavat bibliografiset tiedot:

  • ammattikorkeakoulun nimi, joka on valmiina logossa
  • koulutusala ja -ohjelma 
  • tekijän nimi/tekijöiden nimet 
  • opinnäytetyön nimi 
  • vaihtoehtoiset ammattiopinnot 
  • ohjaajat (ohjaava opettaja sekä työelämänohjaaja) 
  • toimeksiantaja 
  • kokonaissivumäärä ja liitteiden lukumäärä (jos kyseessä on tuotteistettu opinnäytetyö, merkitään tähän kohtaan myös tuotteen muoto, esimerkiksi video tai esitekansio) 
  • aika

Tiivistelmän sisällöstä eli tekstiosasta tulee ilmetä seuraavat tiedot:

  • aihe/tausta ja työelämäyhteydet 
  • tavoite, tutkimuskysymykset/-tehtävät ja tarkoitus 
  • toteutus (menetelmät, tuotteen suunnittelu, valmistus ja arviointi) 
  • keskeiset tulokset 
  • johtopäätökset, päätelmät, hyödyntäminen, jatkomahdollisuudet 

Tekstiosa on korkeintaan 250 sanaa ja sen on mahduttava yhdelle sivulle. Teksti pitää jäsennellä selkeästi, tyyli on lyhyttä ja toteavaa mutta se ei ole silti luettelo. Kirjoittamisessa käytetään joko aktiivia tai passiivia. Aikamuotona käytetään yleensä imperfektiä, paitsi selostettaessa tuloksia ja johtopäätöksiä aikamuotona käytetään preesensiä. Tekstiosassa ei käytetä lyhenteitä, korostuksia, viittauksia, numerotietoja tai henkilöiden nimiä, ja se kirjoitetaan täydellisinä lauseina.

Tiivistelmän jälkeen merkitään opinnäytetyötä kuvaavat keskeiset asiasanat (1-3), joiden perusteella lukijat löytävät opinnäytetyön tietokannoista. Asiasanat luonnehtivat opinnäytetyön sisältöä ja toteuttamistapaa. Apuna voi käyttää VESA-verkkosanastoa, http://vesa.lib.helsinki.fi/index.html. Asiasanastosta näkee suositeltavat kirjoitusmuodot sekä rinnakkaiset ilmaisut ja synonyymit. Alan uusin terminologia ei aina ole asiasanastossa, jolloin käytetään alan termejä. Lisäksi opiskelija merkitsee tiivistelmän loppuun rastin kohtiin, missä opinnäytetyötä säilytetään tai mistä se on saatavilla (kirjasto ja Kaktus-tietokanta).

Abstrakti laaditaan englanniksi sen jälkeen, kun ohjaava opettaja on hyväksynyt suomenkielisen tiivistelmän asiasanoineen. Abstraktin kirjoittamisessa tulee ottaa huomioon kielen oikeellisuus ja termien oikea käyttö.

4.2.4 Sisällys

Sisällysluettelon on oltava informatiivinen mutta samalla tiivis. Siitä selviää opinnäytetyön kokonaisuus ja rakenne. Sisällysluettelo kertoo lukijalle asioiden keskinäiset suhteet, loogisuuden, tärkeysjärjestyksen ja sen, kuinka laajasti kutakin asiakokonaisuutta on käsitelty. Otsikkona käytetään sanaa SISÄLTÖ, joka jäsennetään numeroimalla osat pää- ja alalukuihin. Numeroinnin jälkeen ei tule pistettä. Sisällysluettelon otsikoiden on oltava samannimisiä kuin vastaavat otsikot tekstisivuilla. Kun käyttää ammattikorkeakoulun mallipohjaa ja tekstin tuottamisen yhteydessä noudattaa annettuja tyylejä, silloin sisällysluettelo päivittyy automaattisesti oikein. Luettelossa näkyvät myös lukujen alkamissivut. 

Päälukujen otsikot kirjoitetaan suuraakkosin ja alalukujen otsikot pienaakkosin. Otsikoinnissa sallitaan korkeintaan kolme otsikkotasoa (esimerkiksi 4.1.2). Rinnasteisten alalukujen määrän on oltava enemmän kuin yksi. Kun esimerkiksi pääluku 4 jaetaan osiin, täytyy alaluvun 4.1 lisäksi luoda vähintään myös alaluku 4.2. On syytä tarkkaan harkita, miten pienistä tekstinosista tehdään lukuja, sillä luku on suurempi yksikkö kuin yksi kappale. Lyhyissä tekstinosissa voidaan käyttää ohjaavia otsikoita, jotka eivät näy sisällysluettelossa. Lopuksi kannattaa tarkistaa otsikoiden tyyli ja muodollinen yhteensopivuus. Myös LIITTEET merkitään näkyviin.

4.2.5 4.2.5 Hakemisto ja sanasto sekä symbolien, merkkien ja lyhenteiden selitteet

Jos opinnäytetyössä esiintyy paljon samoja symboleja, merkintöjä, lyhenteitä tai vieraita käsitteitä, kannattaa ne selittää hakemiston tapaisessa symboliluettelossa. Tällainen luettelot eivät ole useinkaan tarpeellisia. Sen sijaan, jos opinnäytetyössä on paljon taulukoita ja kuvioita, voi niistä tehdä luettelon sisällysluettelon jälkeen ennen symboliluetteloa. Luettelosta näkee kunkin kuvion tai taulukon numeron, nimen ja sivunumeron.