Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

4 Opinnäytetyön rakenne


4.3 Opinnäytetyön raportin runko-osa, teksti osa eli selosteosio


4.3.1 Johdanto eli taustaosio

Johdanto on opinnäytetyön ensimmäinen numeroitu luku, joka nimensä mukaisesti orientoi lukijan aiheeseen ja virittää kiinnostuksen. Siinä valaistaan aiheen taustat, näkökulma ja aikaisempia tutkimuksia sekä rajataan aihe perusteluineen, kuvataan tavoite, tarkoitus ja esitellään toimeksiantaja. Oleellista on kuvata sitä haastetta, ongelmaa ja käytännön tarvetta, johon opinnäytetyöllä haetaan ratkaisua. Aihetta perustellaan ajankohtaisilla tarpeilla, työelämälle tulevalla hyödyllä sekä oman ammatillisen osaamisen kehittymisellä. Johdannon avulla lukijalle muodostuu käsitys siitä, minkä vuoksi opinnäytetyö oli tarpeen tehdä. 

Johdannon perusteella lukija muodostaa käsityksen opinnäytetyön tekijästä, asiasta ja siitä, kannattaako työtä kokonaan lukea. Siksi johdanto kannattaa kirjoittaa ja hioa lopulliseen muotoonsa vielä prosessin lopussa. Opinnäytetyön tekijän on koko prosessin ajan syytä kirjoittaa johdantoa varten asioita muistiin. Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2005, 238 - 240) teoksesta saa käytännön vinkkejä johdannon kirjoittamiseksi.

Tiivistelmä ei korvaa johdantoa eikä päinvastoin. Johdannolle on suositeltavaa keksiä omasta aiheesta nouseva ja sitä kuvaava otsikko. Jos johdannosta tulee pitkähkö, se voidaan jakaa alalukuihin, mikä onkin suositeltavaa esimerkiksi projekteissa tehdyissä opinnäytetöissä. Projekti ja toimeksiantaja esitellään johdannossa tarvittavassa laajuudessa. Suositeltava johdannon pituus vaihtelee 2 sivusta mainintaan, että se voi olla 1/10 koko opinnäytetyön pituudesta.

Käytettävä aikamuoto vaihtelee sen mukaan, mitä ja mistä kerrotaan. Perussääntönä voidaan sanoa, että asia ilmaistaan joko preesensillä (kun viitataan omaan opinnäytetyöhön) tai imperfektillä (kun viitataan aikaisempiin tutkimuksiin).


4.3.2 Tekstiosa, tietoperusta

Opinnäytetyön luonteen ja toteutustavan mukaan tietoperustan ilmeneminen ja rakentuminen on aina ainutkertainen ratkaisu. Tässä luvussa ei annata tarkkoja ratkaisuja, miten tietoperusta raportoidaan opinnäytetyössä vaan tässä esitetään ne asiat, jotka opinnäytetyöstä tulee ilmetä. Katso  aineistolähtöinen ja teorialähtöinen tutkimusprosessi.

Tietoperustan jäsentely ja otsikointi laaditaan sisällön ja toteutuksen luonteen mukaan. Se jäsentää opinnäytetyön tavoitetta ja rajaa kehittämis- tai tutkimustehtäviä. Tietoperusta pohjautuu tietoon ja se kehittyy prosessin aikana eräänlaiseksi synteesiksi. Se muodostuu aiheeseen liittyvästä teoreettisesta tiedosta, kokemuksista, ammattikäytäntöjen ja koulutusalojen kuvauksista ja jopa intuitiosta.

Passiivinen perinteinen – Oivalluttava perinteinen tietoperusta

Opinnäytetyön tietoperusta on erillinen kokonaisuus ennen empiirisen toteutuksen tai tuotteen tekemisen kuvausta. Tällainen lähtökohta on tyypillinen teorialähtöisessä opinnäytetyön prosessissa. Tässä opinnäytetyön tekijä osoittaa, mikä on opinnäytetyön yhteys aikaisempiin tutkimuksiin ja teorioihin. Taustassa esitetään aiempia tutkimustuloksia ja samalla pohditaan niiden suhdetta omaan työhön. Tietoa käsitellään kriittisesti, vertaillen ja synteesejä tehden. Tavoitteena on, että lukija ymmärtää opinnäytetyön liittymisen alan aikaisempiin tutkimuksiin ja sen, miten se lisää tietoa asiasta. Tietoperustasta saadaan varmistus sille, että opinnäytetyö on tarpeellinen. Aiheen kannalta keskeiset käsitteet määritellään myös tietoperustassa. Muut käsitteet voi määritellä siinä yhteydessä, jossa ne kulloinkin esiintyvät. Tietoperustan kuvauksen apuna voidaan käyttää taulukoita, kuvioita ja piirroksia. Tavoitteena tietoperustan kuvaamisessa on oivallettu perinteinen tietoperusta.

Tietoperustan esittelyn jälkeen on siitä kiteyttävien tutkimusongelmien tarkka määrittely perusteluineen ja mahdollisten hypoteesien esittäminen. Myös hypoteesien on perustuttava tarkasti esitettyyn tietoperustaan perusteluineen.

Oivalluttava vetoketju tietoperusta (synkroninen malli)

Opinnäytetyön tietoperusta ei ole erillinen vaan yhdistyy empirian ja osin pohdinnankin kanssa vuoropuheluksi. Tällainen lähtökohta on tyypillinen aineistolähtöisessä opinnäytetyön prosessissa. Lisäksi se on mahdollinen, jos opinnäytetyö raportoidaan koettuna ja ajallisesti elettynä prosessina (esimerkiksi kehittämishankkeet, toimintatutkimustyyppinen opinnäytetyö) ja jossa tekijä kuvaa samalla omaa rooliaan prosessissa. Opinnäytetyö muotoutuu harvoin lineaarisesti selvävaiheiseksi prosessiksi. Usein asiat kehittyvät samanaikaisesti. Tällöin pääluvut voi otsikoida esimerkiksi merkittävimpien asiakokonaisuuksien mukaan.


4.3.3 Toteutusosa

Opinnäytetyön luonteesta riippumatta toteutusosa kirjoitetaan niin tarkasti, että kuvauksen perusteella opinnäytetyö olisi toistettavissa. Kaikki ne asiat, jotka ovat välttämättömiä opinnäytetyön prosessin ymmärtämiseksi, kuvataan yksityiskohtaisesti. Aikamuotona käytetään imperfektiä ja persoona on yleisimmin passiivi. Perusteltaessa valintoja myös ensimmäinen persoona on mahdollinen. Keskeiset asiakokonaisuudet, jotka selostettaessa ovat esillä, on kuvattu empiirisen aineiston keruussa. Tuotteistetun opinnäytetyön osalta vastaava asia on kuvattu tuotteen käsikirjoituksessa, tuotantosuunnitelmassa ja tuotantokäsikirjoituksessa.


4.3.4 Tulokset ja tuotokset

Hyvä raportti kertoo selkeästi, mitkä vastaukset ja ratkaisut on saatu tutkimusongelmiin/-tehtäviin. Ennen tulosten raportointia ja esittämistä kerrotaan lukijalle, miten tulokset on raportoitu. Lisäksi tehdyt analyysivalinnat ja ratkaisut perustellaan kirjallisuuden avulla.

Tulosten jäsentely voidaan julkaista monella tavalla opinnäytetyön muodon ja kirjallisen raportin luonteen mukaisesti. Tulokset pyritään esittämään kiinnostavasti ja sujuvasti, ja niiden esittämisessä on muistettava opinnäytetyön tarkoitus. Kaikkia kysymyksiä ja niihin saatuja vastauksia on tarkasteltava. Tulokset pyritään kokoamaan ryhmiksi (mielellään tutkimusongelmittain ja -kysymyksittäin) siten, että lukija saa selville tärkeimmät päätulokset.

Usein tutkimustuloksia esitetään ja havainnollistetaan tekstin lisäksi kuvioina, numeerisina taulukoina ja matriiseina. Näiden avulla voidaan tiivistää tietoa, ja siksi toiston välttämiseksi tekstin suhde esimerkiksi taulukoihin on huolellisesti mietittävä. Kuvioista ja taulukoista otetaan tekstiin tutkimusongelmien kannalta keskeisimmät asiat. Tekstiä voidaan elävöittää alkuperäisillä ilmauksilla ja kuvilla. Myös liitteenä olevaa, esimerkiksi frekvenssi- ja prosenttiluvuilla täytettyä, aineistonkeruumittaria voi hyödyntää tulosten kuvauksissa. 

Aineistolähtöisessä opinnäytetyössä tekijän pitää saada lukija vakuuttuneeksi tärkeimmästä annista eli analyysin käsittelyn ja tulkinnan avulla saaduista teemoista eli käsitteistä. Tulosten kuvauksen tavoitteena on kertoa se, millaisen analyysin ja millaisten kysymysten avulla saadut teemat tai käsitteet löytyivät. Saatuja teemoja voidaan havainnollistaa esimerkiksi tekstitaulukoin, käsitekartan ja alkuperäisten, autenttisten tekstilainausten avulla. Usein tulokset raportoidaan teemoittain. Aineistolähtöisen opinnäytetyön tulosten raportointiin ja sen erityispiirteisiin kannattaa perehtyä huolellisesti ennen kirjoittamista.

Tutkimustulosten kuvaus toimii taustana johtopäätöksille, joten teorialähtöisen opinnäytetyön tuloksissa ei yleensä vielä tulkita tuloksia eikä verrata tuloksia aikaisempiin tutkimustuloksiin. Lukijalle pyritään antamaan myös mahdollisuus omiin päätelmiin saatujen tulosten avulla. Myös tulosten kritisointi ja selittäminen kuuluvat johtopäätöksiin. Tulosten kuvaus voidaan rakentaa eri tavoin. Jos tutkija haluaa tulkita tulokset ja tehdä johtopäätökset samanaikaisesti, hän voi esittää ne yhdessä tulosten kanssa otsikossa ”tulokset ja johtopäätökset”. Jos tekijä on asettanut tutkimushypoteeseja, niiden hyväksyminen tai hylkääminen todetaan myös tulosten yhteydessä. Aineistolähtöisen opinnäytetyön tuloksissa yhdistyy usein tekijän tieteellinen kerronta aineiston arkipuheeseen. Tällöin on erityisesti kiinnitettävä huomiota siihen, mikä on tutkittavien sanomaa ja mikä taas tutkijan tulkintaa.

Kun opinnäytetyössä ei tehdä ns. perinteisiä tuloksia vaan tuote, kuvataan tuloksina tuotteen toteutusprosessi mahdollisimman yksityiskohtaisesti. Tuotteen tekemisen jäsentely voidaan julkaista myös monella tavalla opinnäytetyön muodosta ja kirjallisen raportin luonteen mukaisesti. Tulokset esitellään täsmällisesti. Tietoja voidaan havainnollistaa taulukoiden ja graafisten esitysten avulla. Tehtävä edellyttää usein testausta, ja silloin kuvataan järjestelmän testiympäristö ja testit tarkasti ja havainnollisesti. Tulosten luotettavuutta ja käyttökelpoisuutta sekä tavoitteiden saavuttamista arvioidaan.


4.3.5 Johtopäätökset eli arviointiosio

Johtopäätökset voidaan raportoida tulosten yhteydessä, tulosten jälkeen omana lukunaan tai pohdinnan yhteydessä. Aikamuotona käytetään imperfektiä, kun viitataan tarkoitukseen, hypoteeseihin, toteutukseen ja tuloksiin. Kun tekijä pohtii selityksiä, arvioi tulosten seurauksia ja pohtii soveltamis- sekä hyödyntämismahdollisuuksia, käytetään aikamuotona preesensiä. Arvioinnissa pitäydytään asioiden tunnepitoisesta käsittelystä ja kommentoinnista. Arviot pyritään ilmaisemaan objektiivisesti.

Johtopäätökset teorialähtöisessä tutkimusprosessissa

Johtopäätöksissä tulokset yhdistetään johdannossa ja tietoperustassa esitettyihin taustoihin sekä laadittuihin tutkimusongelmiin ja hypoteeseihin. Tarkastellaan samantyyppisiä asioita kuin aiemmin prosessin taustassa, mutta erittelyä syvennetään tuloksista saadun tutkimustiedon avulla. Tutkija pohtii tulosten merkitystä ja sitä, missä määrin ja millä tavalla tulokset vastaavat asetettuihin tutkimusongelmiin.

Arviointi on hyvä aloittaa viittaamalla opinnäytetyön tarkoitukseen, minkä jälkeen todetaan päätulokset ja mahdollinen teoreettinen anti. Jos työssä on esitetty hypoteeseja, todetaan myös, miten tulokset tukivat hypoteeseja. Arvioinnissa ei esitetä enää sellaista tietoa, jota aikaisemmin ei ole tarkasteltu. Saatuja tutkimustuloksia verrataan aikaisempien tutkimusten tuloksiin (tutkimuksiin, joita esiteltiin tietoperustassa). Vertailussa etsitään eroja ja samankaltaisuuksia ja pohditaan tuloksiin vaikuttaneita tekijöitä. Lisäksi voidaan arvioida, miten opinnäytetyön aineisto, ajankohta tai jotkin muut seikat vaikuttivat tuloksiin. Lisäksi kuvataan tulosten yleistettävyyttä perusjoukkoon ja todetaan tulosten hyödynnettävyys. Tuloksista tehdyt päätelmät osoittavat, mitä tietoa se tuotti ja mitä asioita kannattaa vielä tutkia.

Erityisesti toimeksiantajan näkökulmasta on johtopäätöksissä esitettävä saatujen tulosten hyödyntämismahdollisuuksia. Lisäksi arvioinnissa tulee pohtia käytetyn menetelmän rajoituksia tai tuotteen tekemisen ongelmia samoin kuin uusia opinnäytetyön aiheita. Nämä asiat voi esittää myös pohdintaluvussa.

Johtopäätökset aineistolähtöinen tutkimusprosessissa

Saatuja tuloksia (teemoja, kategorioita) syvennetään/abstrahoidaan uusilla tutkimuksilla. Tulosten syventäminen osoittaa, mitä teoreettista tietoa ja ymmärtämystä opinnäytetyö tuotti ilmiöstä.

Aineistolähtöisen opinnäytetyön johtopäätökset muodostetaan ja raportoidaan tavoitteiden, lähestymistavan ja tulosten tulkinnan perusteella. Jokainen tekijä rakentaa johtopäätökset prosessin aikana opinnäytetyönsä näköiseksi. Aineistolähtöisessä prosessissa johtopäätökset ovat myös tekijän tekemiä synteesejä, joiden onnistumiseksi tekijä tarvitsee uutta kirjallisuutta ja lähdemateriaalia.