Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

4 Opinnäytetyön rakenne

4.1 Opinnäytetyötekstin rakennemallit ja tietoperusta

Opinnäytetyössä käytetään useita rakennemalleja opinnäytetyön luonteen mukaan ja niitä tulee soveltaa sen toteuttamistavan mukaan. Tietoperusta kirjoitetaan näkyväksi opinnäytetyötekstiin teorian ja empirian yhdistämiseksi. Tietoperusta on työkalu, joka mahdollistaa loogisen, analyyttisen ja kriittisen lähestymistavan käytännön asiantuntijatehtävään. Sen avulla on myös mahdollista tuottaa perusteltuja ja kriittisen tarkastelun kestäviä systemaattisia ratkaisuja. Opinnäytetyön tekijän oma reflektointi ja asiantuntijuuden kehittymisen arviointi ilmenevät pohdinnassa.

Aineistolähtöisen ja teorialähtöisen opinnäytetyön kirjoittamisprosessit ja kirjoittamisen merkitys eroavat toisistaan. Aineistolähtöisessä prosessissa tekijä on osa prosessia ja pohtii avoimemmin näkemyksiään, valintojaan ja kehittelemiään asioitaan kuin teorialähtöisessä prosessissa. (ks. Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 247 - 250). Aineistolähtöisessä voidaan käyttää esimerkiksi kertomuksen rakennetta, joka etenee empiirisestä havainnosta omien pohdintojen ja havaintojen kautta teoreettiseksi kertomuksen kuvaukseksi (vrt. Alasuutari 1999, 246 - 249; Latvala & Peltonen & Saresma 2005). Teorialähtöisessä prosessissa tekijä ikään kuin kirjoittaa lukijalle jälkiselostuksen prosessistaan ilman, että siinä tekijän omat ajatukset ja pohdinnat olisi avoimesti aukikirjoitettu. Tuotteistetun tai toiminnallisen opinnäytetyön raportointiin soveltuu hyvin pitkälti myös teorialähtöisen prosessin malli. Suurimmat erot ovat tietoperustan laajuudessa ja opinnäytetyön toteutuksessa.