Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

4 Opinnäytetyön rakenne

4.4 Opinnäytetyön raportin loppuosa eli ns. päätäntäosa


4.4.1 Pohdinta

Pohdinta paljastaa opinnäytetyön arvon ja tekijän kypsyneisyyden tai kypsyyden puutteen. Prosessin aikana on hyvä kirjoittaa pohdiskelua muistiin koko ajan, sillä pohdinnassa vastataan alussa asetettuun kysymyksenasetteluun. Pohdinta kohdistuu koko prosessiin (käytettyyn menetelmään, toteutustapaan, tuloksiin, tuotokseen jne.) ja se edellyttää omintakeisuutta sekä omien mielipiteiden esittämistä.

Siinä pohditaan erityisesti:

  • tulosten merkitystä, hyödyntämistä ja soveltamismahdollisuuksia
  • tutkimusprosessin aikana ilmenneitä asioita, joilla oli merkitystä tehtyihin ratkaisuihin ja valintoihin kuten siihen,  
    • miten tavoite saavutettiin 
    • miten ongelma ratkaistiin 
    • miten menetelmää, kehitettyä asiaa tms. tulisi edelleen kehittää tai muuttaa ja 
    • mitä tai millaista tietoa/taitoa saatiin tästä asiasta.

 

 

Edellä kuvattujen asioiden pohdinnan voi raportoida myös johtopäätösten yhteydessä.

Aineistolähtöisessä opinnäytetyössä pohdinnan ilmeneminen prosessissa on joustavaa. Esimerkiksi aineiston, tulosten tulkinnan ja kirjallisuuden yhdistävää pohdintaa voi olla jo kunkin luvun yhteydessä.

Lisäksi pohdinnassa pitää kuvata:

  • jatkotutkimus/-selvitysaiheita perusteluineen ja riittävän yksiselitteisesti 
  • omaa ammatillista osaamista/asiantuntijuutta omalle ammatti- ja työuralle 
  • opinnäytetyön luotettavuutta ja eettisyyttä, ellei niitä ole pohtinut erikseen omissa luvuissaan.


4.4.2 Lähteet ja liitteet

Tutkimusperinne ja tekijänoikeuslaki velvoittavat ilmoittamaan käytetyt lähteet täsmällisesti. Lähdeluettelossa annetaan lukijalle käytetyistä lähteistä niin tarkat tiedot, että hän pystyy niiden avulla tarkistamaan työssä käytetyt lainaukset tai hankkimaan itselleen kyseiset teokset. Ulkoasuun eli kielen tarkistukseen käytettyjä sanakirjoja tai oppaita ei mainita lähteissä.

Lähdeluettelo kertoo lukijalle sen, millaista lähteistöä opinnäytetyössä on käytetty. Se osoittaa tekijän perehtyneisyyden aiheen sisältöön, yhteistyötahot, kotimaiset ja ulkomaiset yhteydet ja koulutusalan tuntemuksen ajantasaisuuden. Lähdeluettelo laaditaan tekstiosan jälkeen ennen LIITTEITÄ ja se otsikoidaan LÄHTEET. Lähteitä ei numeroida erilliseksi pääluvuksi. Sen sivut numeroituvat automaattisesti valmiin ohjeen mukaisesti. 

Liitteisiin sijoitetaan sellainen aineisto, joka on tarpeellinen ainoastaan tekstin ymmärtämisen kannalta. Tällaista aineistoa on esimerkiksi käytetty mittari, lomakkeet, kirjeet, testit, aineistotaulukot jne. Jokaiseen liitteeseen tulee viitata tekstissä ja LIITTEET numeroidaan siinä järjestyksessä, kuin ne tekstissä mainitaan.

Liitteet numeroidaan LIITE 1, LIITE 2 jne. ja otsikoidaan. Sana LIITE tulee mallipohjassa automaattisesti liit¬teen oikeaan yläkulmaan. Tekstin sivunumerointi ei jatku liiteosassa. Jos liitteessä on useita sivuja, silloin sen sivut numeroidaan itsenäisesti, esimerkiksi LIITE 1/1 (eli Liite 1 ja sen ensimmäinen sivu), LIITE 1/2 (eli liite 1 ja sen toinen sivu)jne. Liitteet ovat täydentävää aineistoa. Liitesivuilla voidaan käyttää tarkoituksenmukaisinta riviväliä.

Liitteille voidaan laatia oma sisällysluettelonsa, jos se on lukijan kannalta tarpeen liitekokonaisuuden hahmottamiseksi. Jos liiteluettelo laaditaan, se tulee lähdeluettelon jälkeen ennen ensimmäistä liitettä.