Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

3 Opinnäytetyön kieli, tyyli ja muoto-ohjeet

3.7 Välimerkit, lyhenteet, luetelmat ja erikoismerkit

Opinnäytetyön kirjoittamiseen liittyy tilanteita, joiden ratkaiseminen vaatii tekijältä perehtymistä niihin tilanne- ja tapauskohtaisesti. Tällaisia laajemmin kirjoittamista koskevia sopimuksia ja sääntöjä, joita tässä ohjeistuksessa ei kaikkia erikseen kuvata, ovat muun muassa päätteiden merkitseminen numeroon ja lyhenteisiin ja välimerkit (piste, pilkku, yhdysmerkki ja lainausmerkki). Näistä asioista löytyy yksityiskohtaisia ohjeita Hirsjärven, Remekse ja Sajavaaran (2005, 372 - 394) teoksesta. 

Raportin merkintätapojen tulee olla yhtenäiset kautta koko tekstin. Yhtenäisellä merkintäkäytännöllä lisätään tekstiin sekä silmäiltävyyttä että ymmärrettävyyttä.

Numeroilmaukset

Numeromerkinnöissä noudatetaan seuraavia periaatteita:

  • Numero erotetaan mittayksiköstä ja sen lyhenteestä välilyönnillä: 16 % haastatelluista tai 16 kg. 
  • Nelinumeroiset ja suuremmat luvut ryhmitetään lopusta lähtien kolmen numeron ryhmiin: 7 456 543. Luvun desimaaliosa ryhmitellään kolmen numeron ryhmiin desimaalipilkusta alkaen: 3,123 32. 
  • Numeroilmauksella ei aloiteta virkettä. 
  • Tekstissä ei sijoiteta kahta eri asiaa ilmaisevaa numeroa peräkkäin. 
  • Päiväykset merkitään päivä-kuukausi-vuosi -periaatteella. Numeroiden eteen ei merkitä tarpeettomasti nollia: 2.3.2006 (maaliskuuntoisena päivänä vuonna 2006). 
  • Laskutoimitusesimerkkien molemmin puolin tulee välilyönti: 2 km = 2000 m.

Lyhenteet ja symboliset merkit

Lyhenteet ovat tekstissä luettavuushidaste. Ne ovat hankalia myös viestinnällisesti: vähänkin oudot lyhenteet vaikeuttavat tekstin ymmärtämistä. Siksi niitä tulee käyttää säästeliäästi. Normaalissa asiatyylisessä tekstissä pitää tulla toimeen tutulla vakiolyhenteistöllä. Lyhenne esim. käy luetteloiden ja erillisten lisäyksien edelle, mutta ei suorasanaiseen tekstiin.

Lyhenteitä käytettäessä on muistettava, että lyhentämisen on tuotettava olennaista säästöä ja tuloksen pitää olla yksitulkintainen. Lyhennettäessä noudatetaan seuraavia periaatteita:

Yhdyssanojen ja sanaliittojen lyhenteet muodostetaan osien alkukirjaimista. Lyhenteen loppuun tulee piste: ns., yms., jne. Sanaliittojen isokirjainlyhenteisiin ei tule pistettä: MM EU YK USA jne. Jos katkolyhenne muodostetaan yhdyssanasta katkaisemalla sen molemmat osat sanan lopusta, tulee molempien katkaistujen osien loppuun piste ilman sanaväliä: puh.joht., toim.joht., dipl.ins.

Kun etunimistä käytetään vain alkukirjaimia, kirjaimen perään tulee piste ja kirjaimet erotetaan toisistaan sanavälein: J. K. Paasikivi, U. K. Kekkonen. Yhdysnimen molempiin lyhenneosiin tulee piste ja väliin yhdysmerkki ilman sanaväliä: V.-M. Loiri, M.-L. Seuna. – Lähdeluettelossa on tärkeää kirjoittaa nämä lyhenteet oikein!

Mittayksiköiden lyhenteet ja tunnukset ovat pisteettömiä vakiolyhenteitä: mk kk rkl jne. Mittayksikkö ja sen lyhenne erotetaan numerosta välilyönnillä: 20 min

Välimerkit

Rajakohtia osoittamaan käytetään painotekstissä ajatusviivaa (5─10). Oikeanmittaisen ajatusviivan yhteydessä ei rajakohtailmauksissa jätetä tyhjiä välejä viivan kummallekaan puolelle! Luonnontieteellisissä ja teknisissä teksteissä voidaan lukujen välissä käyttää myös kolmea pistettä, varsinkin jos sekaannuksen vaara on olemassa. -5...-20. Jos käytetään yhdysmerkkiä (5 - 10), jätetään tyhjä väli merkin molemmin puolin.

Puolipiste on pistettä heikompi mutta pilkkua vahvempi välimerkki. Puolipistettä käytetään jaksottamassa pitkiä luetteloita alaryhmiin silloin, kun pilkulla on samassa tekstiyhteydessä muuta käyttöä. Lähdeviitteessä puolipisteellä erotetaan lähdeviitteet toisistaan (Hakulinen 1980, 73; Vilkuna 1992, 21).

Kaksoispistettä käytetään viittaamaan seuraavaan lauseeseen, joka sisältää perustelun, päätelmän, seurauksen tai selityksen. Kaksoispisteen asemesta voi lauseiden kytkentänä käyttää tällöin myös pilkkua, konjunktiota (sillä, koska) tai adverbia (nimittäin, näet). – Jos kaksoispisteen vaikutus ulottuu vain lähimpään pisteeseen, kaksoispisteen jälkeinen jakso aloitetaan pienellä alkukirjaimella, vaikka kyseessä olisi lause. Iso alkukirjain tulee kaksoispisteen jälkeiseen ensimmäiseen virkkeeseen vain silloin, kun kaksoispisteen vaikutus, esimerkiksi selitys, on useamman virkkeen mittainen.

Kaksoispisteellä erotetaan myös

  • teoksen tai kirjoituksen nimi sitä tarkentavasta osasta (Opetussuunnitelman toteutuminen: tutkimusprojektin lähtökohdat
  • pääteaines edeltävästä lyhenteestä, numerosta, merkistä tai symbolista (v:sta 1995, elokuun 15:ntenä, 3. §:ssä, ei ylitä 15 %:a
  • johdin lyhenteestä (amk:lainen, SVOL:lainen, OAJ:läinen).

Luetelmat

Tekstiä voidaan joskus tiivistää luetelmiksi, joita tulee kuitenkin käyttää harkiten. Valittua luetelmatyyliä tulee myös noudattaa läpi työn saman periaatteen mukaisesti. Luetelmilla on kaksi erilaista tehtävää. Tekstin alkuosassa luetelma auttaa lukijaa hahmottamaan sitä, miten teksti etenee. Jos luetelman avainkäsitteet ilmenevät samassa järjestyksessä kappaleiden ideavirkkeissä, sen avulla voidaan pitää tekstiä hyvin koossa. Tekstin lopussa luetelma kokoaa edellä olevan asian.

Luetelma voidaan sijoittaa tekstiin joko sulauttamalla se siihen tai erottamalla se muusta tekstistä. Tekstiin sulauttamista suositellaan käytettäväksi silloin, kun teksti sisältää luetelmia paljon ja ne ovat lyhyitä. Muusta tekstistä erottuva luetelma on havainnollisempi, mutta vaatii kirjoittajalta enemmän, koska luetelma rikkoo tekstin yhtenäisyyden. Luetelman pitää liittyä joustavasti sen edellä ja jäljessä olevaan tekstiin. Lisäksi sen käyttämisessä pitää ottaa huomioon seuraavat asiat

  • Luetelman jokaisen kohdan tulee muodoltaan sopia johdantojakson jatkeeksi eli luetelma ei voi olla yksinään kappale eikä se voi alkaa suoraan otsikon jälkeen. 
  • Luetelmakohtien pitää olla sekä sisällöltään että muodoltaan rinnastuskelpoisia eli jos yksi luetelman osa on täydellinen virke, muut luetelman osat eivät voi olla yksittäisiä sanoja tai vaillinaisia virkkeen osia.

Kun luetelma sulautetaan tekstiin, käytetään jokaisen osan edessä oikeanpuoleiseen kaarisulkeeseen a) tai molemminpuolisten kaarisulkeiden (1) sisään kirjoitettua kirjain- tai numeromerkkiä. Kun ennen luetelmaa oleva johdantolause on kieliopillisesti kokonainen lause, käytetään luettelon edellä kaksoispistettä.

Hoitotieteen keskeisiä käsitteitä on neljä: a) ihminen, b) ympäristö, c) terveys ja d) hoitotyön toiminnot. Hoitotyön keskeisiä käsitteitä a) ihminen, b)ympäristö, c) terveys ja d) hoitotyön toiminnot on neljä.

Kun luetelma erottuu tekstistä, käytetään osien edessä luetelmaviivaa, palloa, kirjainta tai numeroa. Kirjainta tai numeroa käytetään mielellään silloin, kun tekstissä halutaan viitata erityisesti luetelman tiettyyn kohtaan ja niiden yhteydessä käytetään kaarisulkua tai kaarisulkeita samaan tapaan kuin tekstiin kirjoitetun luetelman yhteydessä käytetään. Tällöin luetelman loppuun tulee vain piste ja luetelman osien väliin ei tule mitään välimerkkejä. 

Opinto-oppaassa 1999 - 2000 (1999) kuvataan hoitotyön ammattihenkilön asiantuntijuuden muodostumista hoitotieteellisten käsitteiden avulla, jotka ovat

  • ihminen 
  • terveys 
  • ympäristö 
  • hoitotyön toiminnot.

Opetussuunnitelman perustaksi on määritelty hoitotieteen keskeiset käsitteet (Opinto-opas 1999 - 2000 [1999]):

  • ihminen 
  • terveys 
  • ympäristö ja 
  • hoitotyön toiminnot.

Opetussuunnitelmaan perustaksi on määritelty hoitotieteen keskeisistä käsitteistä seuraavat asiat (Opinto-opas 1999 - 2000 1999):

  • Ihminen, potilas ja asiakas, jotka ovat hoidon tai tuen tarpeessa.
  • Terveys, joka tarkoittaa WHO:n terveysmääritelmän mukaisesti fyysistä, psyykkistäi ja sosiaalista hyvinvointia. 
  • Ympäristö, joka tarkoittaa sekä fyysistä tilaa että asiakkaan, potilaan situationaalista mielentilaa. 
  • Hoitotyön toiminnot, jotka korostavat hoitotyöntekijän asiantuntijuutta tehdä oikeita valintoja potilaan, asiakkaan auttamiseksi.

Luetelmalla ei pidä aloittaa eikä lopettaa opinnäytetyön lukua.

Erikoismerkit

Opinnäytetyössä pyritään välttämään lyhenteitä, kauttaviivoja ja sulkumerkkejä, koska ne vaikeuttavat tekstin ymmärrettävyyttä. Kauttaviivan voi lähes aina korvata sanoilla tai, eli, ja. Sulut keskeyttävät aina lukemisen. Jos suluissa oleva asia on tärkeä, on se syytä kirjoittaa omaksi virkkeekseen. Tekstin sisään tulevan lisähuomion voi merkitä pilkkujen tai ajatusviivojen avulla. Erikoismerkkeinä hyväksytään yleisesti tunnetut ja käytössä olevat lyhenteet ja suureet, kuten aineiden kemialliset merkit ja kaavat, mittayksiköiden lyhenteet sekä matemaattiset symbolit.