Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

5 Lähteiden käyttö

5.2 Lähdeviitteet


Lainaus- ja viittausperiaatteet

Lähteiden merkintätavat ovat sopimuksenvaraisia ja niitä on useita. Merkitsemisessä käytetään usein Harvardin lähdeviittausjärjestelmää eli nimi-vuosijärjestelmää, jossa lähteen merkintä rakentuu tekstiviitteestä ja sitä vastaavasta lähteen tietojen kuvauksesta lähdeluettelossa. Lähdeviitteeseen merkitään tiedot lähteen tekijän sukunimestä (tekijöiden sukunimet), julkaisuvuosi ja sivunumerot (Kuula 2006, 68 - 70). Sukunimen ja julkaisuvuoden välissä ei ole pilkkua, mutta julkaisuvuosi erotetaan sivunumeroista pilkulla. Pilkun jälkeen tulee tyhjä väli. Tämä viittaustapa korostaa asiaa, mutta jos halutaan korostaa tekijää, nostetaan tekijän sukunimi tekstiin. Kuulan (2006, 68 - 70) mukaan lähdeviitteiden--. Kun halutaan vaihdella viittaustapaa, voidaan johtolauseessa erilaisten sanavalintojen avulla painottaa tiedon sävyä. Esimerkiksi Kuula (2006, 68 - 70) korostaa--. Kuula (2006, 68 - 70) toteaa, että--. Opinnäytetyön tekijän on hyvä perehtyä erilaisiin kirjoittaja- ja asiakeskeisen viittaamisen tapoihin esimerkiksi Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2005, 332 - 336) teoksen avulla. Sivunumeroiden merkitseminen viitteeseen ei ole mahdollista silloin kun viitataan koko tutkimukseen tai kun otetaan tietoa verkkosivulta. Kirjallisuusviitteet merkitään tekstinsisäisesti lainatun, muokatun, tekstin yhteyteen, ei alaviitteeksi.

Lähdeviitteiden edellä voidaan harkitusti käyttää lyhenteitä, vertausviitteitä, kuten ks. ja vrt. Tällaisten lyhenteiden käyttö on huolellisesti mietittävä ja niiden sisältö on ymmärrettävä. Ks. tarkoittaa sitä, että osoitetussa lähteessä on lisää samansuuntaista tietoa kun taas vrt. ilmaisee, että lähteessä tieto poikkeaa tässä esitetystä. 


Viitteen ala

Viite koskee yhtä virkettä

Kun viite koskee vain yhtä virkettä, sisällytetään viitetiedot tähän virkkeeseen, ja virkkeen päättävä piste tulee sulkeiden ulkopuolelle. Esimerkissä ensimmäinen virke on siis tekijän omaa ajattelun tuotosta ja viimeinen virke on muokattu kyseisestä lähteestä.
Tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset ovat merkityksellisiä tutkimuksen tasosta riippumatta. Tekijänoikeudet muodostuvat sekä taloudellisista että moraalisista oikeuksista (Kuula 2006, 68). 

Kaarisulkeiden sisällä olevat viitteet voivat olla joko aakkos- tai aikajärjestyksessä. Lähteet erotetaan toisistaan puolipisteellä.
Tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset ovat merkityksellisiä tutkimuksen tasosta riippumatta. Tekijänoikeudet muodostuvat sekä taloudellisista että moraalisista oikeuksista (Holopainen & Pulkkinen 1994, 8; Kuula 2006, 68).

Viite koskee vähintään kahta virkettä

Kun viittaus koskee vähintään kahta virkettä, merkitään viimeisen virkkeen jälkeen piste. Sulkeisiin tuleva viite muodostaa oman kokonaisuuden, jolloin piste tulee myös sulkeiden sisään. Lähdemerkintä osoittaa vain sen, että lähteen tietoja on referoitu ja muokattu (ei lainattu suoraan) useammassa kuin yhdessä virkkeessä.
Tekijänoikeuteen liittyvät kysymykset ovat merkityksellisiä tutkimuksen tasosta riippumatta. Tekijänoikeudet muodostuvat sekä taloudellisista että moraalisista oikeuksista. (Kuula 2006, 68.) Näin ollen on merkityksellistä--.

Seuraavassa kuvataan useimmin opinnäytetyössä tarvittavia lähdemerkintätapoja. Ensimmäinen esimerkki osoittaa sen, miten lähde merkitään tekstiin ja toinen esimerkki osoittaa lähteen merkitsemisen lähdeluetteloon.

Tekijöitä yksi

Tekstissä
Kun viitataan koko julkaisuun, mainitaan tekstissä tekijä ja sulkeiden sisälle tulee vuosiluku. 
Opinnäytetyöhön liittyvää tutkimusetiikkaa selvittää myös Kuula (2006) pohtiessaan tutkijan ammattieettisiä kysymyksiä.

Kun viitataan tiettyyn asiaan ja lähteen tietylle sivulle, merkitään viite seuraavasti.
Tekijänoikeudet muodostuvat sekä taloudellisista että moraalisista oikeuksista (Kuula 2006, 68). Opinnäytetyötä koskevissa oppaissa …. (Vuorijärvi 2005, 88). 

Lähdeluettelossa
Kuula, A. 2006. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Jyväskylä. Gummerus. Vuorijärvi, A. 2005. Opinnäytetyö tekstinä työelämään. Teoksessa L. Vanhanen-Nuutinen & P. Lambert (toim.) Hankkeesta julkaisuksi. Kirjoittaminen ammattikorkeakoulun ja työelämän kehityshankkeissa. Helsinki. Edita. 81 - 94.

Tekijöitä kaksi

Tekstissä
Kun tekijöitä on kaksi, molemmat kirjoittajat mainitaan aina. Kun nimet ovat tekstissä, ne yhdistetään ja-konjuktiolla.
Holopainen ja Pulkkinen (1994, 8) määrittävät tilastollisen tutkimuksen--. 

Sulkeiden sisällä kirjoittajien nimet yhdistetään &-merkillä.
Tilastollinen tutkimus on empiiristä ja se käyttää hyväksi tilastotieteen analyysimenetelmiä (Holopainen & Pulkkinen 1994, 8).

Lähdeluettelossa
Holopainen, M. & Pulkkinen, P. 1994. Tilastolliset menetelmät. Perusteet. Porvoo. WSOY.

Tekijöitä kolme tai useampia

Tekstissä
Ensimmäisellä kerralla mainitaan kaikki tekijät. Tarvittaessa nimiä taivutetaan. Kahden viimeisen nimen välissä käytetään ja-konjuktiota, kun nimet ovat tekstissä. Muiden nimien välissä käytetään pilkkua.
Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2005, 324) mukaan lähdeviitteiden merkitsemisessä on oltava huolellinen myös silloin, kun--.

Kun lähdettä käytetään myöhemmin, riittää viittauksessa ensimmäisen nimen jälkeen ym. lyhenne.
Hirsjärven ym. (2005, 324) mukaan--.

Kun lähteet merkitään virkkeen tai kappaleen loppuun, ensimmäisellä kerralla mainitaan sulkujen sisällä kaikki kirjoittajat ja kahden viimeisen nimen välissä käytetään &-merkkiä. Muiden nimien välissä käytetään pilkkua.
Lähdeviitteiden merkitsemisessä on oltava huolellinen myös silloin, kun…( Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 324).

Kun lähdettä käytetään myöhemmin, riittää viittauksessa ensimmäisen nimen jälkeen ym. lyhenne.
Lähdeviitteiden merkitsemisessä on oltava huolellinen myös silloin, kun…( Hirsjärvi ym. 2005, 324).

Lähdeluettelossa
Hirsjärvi, S. & Remes, P. & Sajavaara, P. 2005. Tutki ja kirjoita. Helsinki. Gummerus.

Viittaus saman tekijän useaan lähteeseen

Tekstissä
Tekijän julkaisut mainitaan sulkeiden sisällä aikajärjestyksessä ja erotetaan toisistaan pilkulla.
Tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on tuottanut Kuula (1999, 2000, 2006)--. 

Jos viittauksessa viitataan. julkaisun sivuihin, tällöin julkaisut erotetaan toisistaan puolipisteellä.
Tutkimukseen liittyvää kirjallisuutta on tuottanut Kuula (1999, 25; 2000; 2006, 35 – 56)--.

Saman tekijän saman vuoden julkaisut erotetaan toisistaan käyttämällä pienaakkosia a, b jne.
Kuulan (2006a, 2006b) julkaisuista on ilmennyt, että--.
Kuulan (2006a, 34; 2006b, 56) julkaisuista on ilmennyt, että--.

Lähdeluettelossa
Kuula, A. 2006a. Tutkimusetiikka. Aineistojen hankinta, käyttö ja säilytys. Jyväskylä. Gummerus.
Kuula, A. 2006b. Tutkimusetiikan perusteet…….

Viittaus lähteeseen, jolle ei ole tekijää

Tekstissä
Kun lähteenä käytettävän julkaisun kirjoittaja ei ole tiedossa, käytetään viitteenä julkaisun nimeä ja sen vuosilukua. Tällaisia julkaisuja voivat olla esimerkiksi sanomalehtiartikkelit, lait, asetukset, komiteamietinnöt, Eu-direktiivit, muistiot jne. Jos julkaisun nimi on pitkä, voi nimen alusta ottaa pari kolme sanaa, jotka samansuuntaisesti aloittavat lähdeluettelon vastaavan kohdan.
Opiskelijan oppimista pitää arvioida… (Opinto-opas 2005-2006 [2005]).

Lähdeluettelossa
Opinto-opas 2005 - 2006. 2005. Kajaani. Kajaanin ammattikorkeakoulu.

Henkilökohtainen tiedonanto

Tekstissä
Henkilökohtaista viitettä käytetään, kun lähteenä on kirje, puhelimitse saatu tieto, muistiinpanot, sähköpostiviesti, keskustelu tms. (Näissä ohjeissa ei suositella käytettäväksi tekstissä henkilön nimen etukirjainta eikä tarkkaa päivämäärää).
Opinnäytetyölle luovat perustan asiantuntijaksi oppimisen perusvalmiudet ja ammatillinen osaaminen. Ne tukevat asiantuntijuuteen kehittymistä opiskelijan monimuotoisella uralla. Opinnäytetyössään opiskelija syventää ammatillista osaamistaan työelämän ilmiöistä. (Leinonen 2006.)

Lähdeluettelossa
Leinonen, R. 2006. Yliopettaja. Kajaanin ammattikorkeakoulu, Sosiaali-, terveys- ja liikunta-ala. Haastattelu 18.5.2006.

Viittaus säädökseen

Tekstissä
Lakeihin ja säädöksiin viitattaessa käytetään viitteenä lain nimeä tai sen virallista lyhennettä.
Ammattikorkeakoululaki (351/2003) asettaa työelämän kehittämistä tukevan tutkimus- ja kehitystyön ammattikorkeakoulujen yhdeksi perustehtäväksi.

Jos viittaus kohdistuu lain tiettyyn lukuun ja pykälään, merkitään se myös viitteeseen.
Työelämän kehittämistä tukeva tutkimus- ja kehitystyö on ammattikorkeakoulujen yksi perustehtävä. (Ammattikorkeakoululaki 351/2003, 10§).

Lähdeluettelossa
Ammattikorkeakoululaki 351/2003. Helsinki. Opetusministeriö. 9.5.2003.

Viittaus standardiin

Tekstissä
Standardeista on käytössä vakiintuneet lyhenteet. SFS on lyhenne Suomen Standardisoimisliiton standardeista. Lyhenteen jälkeen tulee standardin numero ja sivunumero.
Toimittaja on henkilö, joka viime kädessä vastaa julkaisun sisällöstä, ja kustantaja vastaa julkaisun levityksestä (SFS 4567, 4).

Lähdeluettelossa
SFS 4567. 1999. Julkaisujen toimittamiseen liittyvä kuvaus. Helsinki. Suomen Standardisoimisliitto SFS.

Viittaus useiden tekijöiden julkaisuihin

Tekstissä
Sulkeissa olevat lähteet merkitään yleisimmin aakkosjärjestyksessä tai aikajärjestyksessä. Valittua järjestystä noudatetaan systemaattisesti. Julkaisut erotetaan toisistaan puolipisteellä.
Opetussuunnitelma ei siis ole valmis tuote vaan opiskelun edetessä muuntuva prosessi. Tämä edellyttää opetus- ja opiskelusuunnitelman jatkuvaa rakentamista opiskelijoiden, opettajien ja ammattialan asiantuntijoiden keskinäisenä vuorovaikutustoimintana. On myös tärkeää tarkistaa jatkuvasti opiskelu- ja työtoiminnan tavoitteita opiskelun synnyttämien kokemusten ja haasteiden pohjalta. (Eteläpelto 1992, 29 - 32; Helakorpi & Olkinuora 1997, 107 - 109; Löytty 2002, 165.)

Lähdeluettelossa
Eteläpelto, A. 1992. Tulevaisuuden asiantuntijuuden kehittämiseen. Teoksessa J. Ekola. (toim.) Johdatus ammattikorkeakoulupedagogiikkaan. Porvoo. WSOY. 19 - 42.
Helakorpi, S. & Olkinuora, A. 1997. Asiantuntijuutta oppimassa. Porvoo. WSOY.
Löytty, O. 2002. Käsikirjoituksesta kirjaksi. Teoksessa M. Kinnunen & O. Löytty (toim.) Tieteellinen kirjoittaminen. Tampere. Vastapaino. 161 – 174.

Viittaus sähköiseen lähteeseen

Tekstissä
Sähköisiin lähteisiin viitataan kuten muihinkin lähteisiin. Jos julkaisun tekijä tiedetään, viittaus muodostetaan tekijän sukunimen ja vuosiluvun perusteella. Muussa tapauksessa viitataan julkaisun nimeen tai sivun otsikkoon sekä vuosilukuun. Jos verkkolähteessä on sivunumerot, ne ilmoitetaan myös. Tekstiviitteenä ei voi olla www-osoite. Radio- ja tv-ohjelmissa viitataan ohjelman nimeen ja vuosilukuun.
Opinnäytetyöhön sisältyy aina pakollinen kypsyysnäyte, kirjallinen dokumentointi ja opinnäytetyön julkistaminen. Tarkemmat sisällöt (opinnäytetyö – opintokokonaisuudesta) selviävät kunkin koulutusalan opinto-oppaasta. Opinnäytetyöprosessin konkreettinen eteneminen selviää kunkin koulutusalan prosessikuvauksesta. (Perustutkinnon opinnäytetyö 2006.)
Älykkyyttä voi parantaa heti syntymästä lähtien (Yleisradio 2003).

Lähdeluettelossa
Perustutkinnon opinnäytetyö. 2006. Verkkodokumentti. Kajaanin ammattikorkeakoulun sivusto. Viitattu 18.5.2006. http://www.kajak.fi/opari
Yleisradio 2003. Viitattu 18.5.2006. http://www.yle.fi/teema/tiede/tiededokumentti.shtml.

Viittaus toissijaisessa lähteessä alkuperäiseen lähteeseen

Opinnäytetyössä pyritään aina alkuperäisten lähteiden käyttämiseen. Jos joutuu viittaamaan niin sanottuun toisen käden lähteeseen, voi merkitä sen kahdella tavalla.

Tekstissä
Kun korostetaan asiakeskeistä ilmaisua, voidaan viittaus tehdä seuraavasti.
Haastattelun heikkoutena on usein se, että haastateltava pyrkii antamaan sosiaalisesti hyväksyttäviä vastauksia. Haastateltava voi kertoa asioita, joista haastattelija ei ole kysynytkään. (Hirsjärvi, Remes & Sajavaara 2005, 195; Foddyn 1995, 185 mukaan.)

Kun opinnäytetyön tekijä viittaa käyttämänsä toissijaiseen lähteen avulla aikaisempaan lähteeseen, tehdään merkintä seuraavasti.
Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran (2005, 195) mukaan (ks. Foddy 1995, 185) kuvaa….