Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

3 Opinnäytetyön kieli, tyyli ja muoto-ohjeet


3.6 Aika- ja persoonamuoto

Persoonamuodon käyttö valitaan opinnäytetyön ja sen luonteen mukaan. Perinteisesti opinnäytetyön tekijä ei ole saanut tunkeutua subjektina lukijan ja asian väliin. Tekstin tuottaminen on siten persoonatonta. Passiivin tai kolmannen persoonan käyttö ei sinänsä tee opinnäytetyöstä sen tieteellisempää. Tekstin voi kirjoittaa passiivissa, yksikön ensimmäisessä persoonassa tai ryhmän kyseessä ollessa passiivissa tai monikon ensimmäisessä persoonassa. Passiivi ja kolmas persoona on käytössä usein turvallisempi kuin ensimmäinen persoona, koska minä-muodossa tekstistä tulee helposti kertomus ja se vaatii kirjoittajalta hyvää tyylitajua. Aineistolähtöisissä ja kehittämishanketyyppisissä opinnäytetöissä on jopa suositeltavaa käyttää minä- tai me-muotoa, kunhan muistaa, ettei tarpeettomasti tuo itseään lukijan ja asian väliin. Aina ilmaisussa ei tarvitse pronominin painotusta vaan persoonan voi ilmaista päätteen avulla. Opiskelija voi itsenäisesti päättää, käyttääkö hän opinnäytetyössään aktiivia vai passiivia.

Hirsjärven, Remeksen ja Sajavaaran Tutkija ja kirjoita -teoksessa (2005, 283 - 286) on suosituksia siitä, mitä aikamuotoja opinnäytetyössä voi käyttää. Aikamuodon valintaan vaikuttaa käsiteltävä asia ja opinnäytetyön luku.

Preesensiä käytetään

  • johdannossa, kun kuvataan opinnäytetyön tavoitteet ja tarkoitus 
  • opinnäytetyön asiasisältöä, käsitteiden selityksiä ja määritelmiä kuvailtaessa 
  • johtopäätöksissä ja suosituksissa 
  • taulukoihin, kuviin ja kuvioihin viitattaessa

Imperfektiä käytetään

  • aikaisempiin tutkimuksiin viitattaessa 
  • aineistonkeruun suunnittelun, toteutuksen ja analyysin kuvaamisessa 
  • tuloksissa 
  • tuotteen suunnittelun ja toteutuksen kuvaamisessa

Perfektiä käytetään

  • imperfektin tavoin, mutta perfektillä ilmaistu tekeminen on kestänyt nykyhetkeen tai sillä on edelleenkin merkitystä