Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Vertaisohjaus opinnäytetyöprosessissa


1 Päätös vertaisohjauksen käytöstä

2 Vertaiskumppanin/opponentin valinta ja käytänteistä sopiminen
3 Valmentautuminen vertaisohjaustilanteeseen
4 Vertaisohjaustilanteet
5 Vertaisohjauksen hyödyntäminen omassa opinnäytetyössä
ja oppimispäiväkirjassa
6 Vertaisohjauksen arviointi ja raportointi oppimispäiväkirjaan
7 Oppiminen, asiantuntijuuteen kehittyminen
8 Työväline opinnäytetyön tueksi


Vertaisohjauksen käsitteet

Opinnäytetyöprosessin etenemisen ja sen laadun arvioinnissa voidaan käyttää itsearvioinnin ja opettajan ohjauksen lisäksi vertaisohjausta. Itsearviointi opinnäytetyöprosessissa tarkoittaa arviointia, jossa opiskelija itse tarkastelee kriittisesti, järjestelmällisesti ja päätelmiä tehden omaa työskentelyään ja oman työryhmänsä toimintaa. Itsearviointia tapahtuu tietoisesti tai tiedostamatta esimerkiksi aihe- ja suunnitelmaseminaareissa sekä eri ohjaustilanteissa: ”noinko olen onnistunut, pitäisikö tuota kohtaa parantaa, ymmärränkö aiheen rajauksen…”.

Tässä yhteydessä käytetään vertaisohjaus käsitettä, joka on mukailtu vertaisarvioinnin, vertaistuen ja vertaiskäynnin käsitteistä. Vertaisarvioinnilla tarkoitetaan vertaisten, samalla ammatillisella tasolla olevien opiskelijoiden keskinäistä arviointimenetelmää, jossa vertaiset arvioivat säännöllisesti toistensa opinnäytetyön edistymistä. Vertaisarviointi voidaan toteuttaa parityöskentelynä, pienryhmissä tai pienryhmien välillä.

Vertaisarviointi perustuu opiskelijakavereiden (vertaisten) keskinäiseen sopimukseen, jossa vertaisarviointiin osallistuvat määrittelevät etukäteen arvioinnin sisällöt, kriteerit sekä arvioinnin ja palautteen antamiseen liittyvät toimintatavat. Vertaisarvioinnin ja etenkin palautteen avulla voidaan tukea opiskelijan asiantuntijuuden kehittymistä sekä opiskelijoiden keskinäistä kollegiaalisuutta ja yhteistyötä. Tämä edellyttää, että palaute on rakentavaa ja molemminpuolista. Vertaisarvioinnin sisällöt ja kriteerit tulee perustua vertaisten opinnäytetyöprosessiin, eivät heidän persoonallisiin ominaisuuksiinsa. Arvioinnissa korostuu säännöllisyys, pitkäkestoisuus ja vertaisten molemminpuolinen oppiminen.

Vertaistuki voidaan ymmärtää vertaisarvioinnin tavoitteeksi tai vertaisarvioinnin rinnakkaiskäsitteeksi. Vertaistuki voi olla arviointitoiminnan tavoite, johon esimerkiksi vertaisarvioinnilla pyritään. Tällöin opiskelija saa toivomaansa apua, ohjausta, tunnustusta tai rohkaisua vertaiseltaan. Jos vertaistuki ymmärretään vertaisarvioinnin rinnakkaiskäsitteeksi, niin silloin siihen ei liity toiminnan arviointia eikä suoranaista palautetta. Tällöin vertaistuessa korostetaan asioiden ”jakamista” opiskelijoiden kesken. Näin ollen opinnäytetyöprosessissa vertaistuki ei riitä. Tarvitaan nimenomaan kehittävää, luottamuksellista palautetta ja arviointia vertaiselta ja vertaiselle, joka auttaa toinen toisiltaan oppimista ja asiantuntijuuteen kehittymistä.

Vertaisohjaus opinnäytetyöprosessissa tarkoittaa samassa opiskeluvaiheessa ja samojen ongelmien kanssa painiskelevien vertaisten vastavuoroista kokemusten vaihtoa sekä vuorovaikutteista kommunikointia. Vertaisohjaus on yhdessä tekemistä, innovaatioiden vaihtamista, osaamisen ja vaihtoehtojen esilletuomista – parantamista. Ohjaustilanteissa vertaisten kanssa koetaan yhteisyyttä, saadaan onnistumisen kokemuksia ja rohkaistutaan. Opittavan asian merkitys ymmärretään mahdollisesti helpommin vertaisen henkilökohtaisen kertomuksen kautta. Lisäksi opitaan sosiaalisia suhteita, luottamusta ja kumppanuutta eli sosiaalista pääomaa.

Kehittävä vertaisohjaus voidaan nähdä prosessina, jossa on erilaisia toisiaan seuraavia vaiheita (kuvio1). Vaiheet ja niihin sisältyvät tehtävät on kuvattu jäljempänä yksityiskohtaisemmin. Kuviossa yksi leveät nuolet kuvaavat prosessin etenemistä ja kapeat nuolet sitä, että vertaisohjaustilanteissa on arvioitava kuinka tämä hyödytti opinnäytetyöprosessin etenemistä. Arviointi on pohjana puolestaan seuraavan vertaisohjaustilanteen suunnittelulle. Lisäksi on hyvä arvioida mallin soveltuvuutta tähän tarkoitukseen.

Kuvio 1. Vertaisohjaus opinnäytetyöprosessissa


1 Päätös vertaisohjauksen käytöstä

Opinnäytetyön valmentavissa opinnoissa keskustellaan opinnäytetyön prosessin etenemisestä sekä opiskelijan, työelämän ja opettajan tehtävistä sen aikana. Lisäksi ryhmässä pohditaan, miksi vertaisohjauksen käyttö on hyödyllistä juuri nyt meille ja konkretisoidaan mihin vertaisohjausta tarvitaan juuri nyt. Tällä pohjustetaan keskusteluja mahdollisen tulevan vertaiskumppanin/opponentin kanssa.

Miksi vertaisohjausta kannattaa käyttää?

  • Voidaan toimia yhdessä vertaisen kanssa – yhdessä oppiminen
  • Saadaan uusia oivalluksia tutustumalla puolin ja toisin vertaiskumppanin ehdottamiin ratkaisuihin
  • Malli on yksinkertainen ja järkeenkäypä, helppo toteuttaa
  • Lisää rohkeutta kertoa ajatuksistaan ja ratkaisuistaan toisille
  • Auttaa sosiaalisten verkostojen rakentamisessa
  • Palaute auttaa tunnistamaan omia ”sokeita pisteitä”

Mitä vertaisohjauksen käyttö edellyttää?

  • Valmiutta ottaa oppia vertaisen osaamisesta
  • Valmiutta jakaa omia oivalluksiaan, onnistumisiaan ja epäonnistumisiaan - kokemusten kautta voidaan yhdessä pohtia ratkaisuja ongelmiin
  • Pohtimista millainen olet oppijana!
    • Toisilta oppiminen on vaikeampaa niille, jotka haluavat uskoa, että opinnäytetyön tekemisessä on vain yksi ainoa ratkaisu – oma tapa. Yleensä tällainen ajattelu tekee yhteistyön vaikeaksi. Syntyy tiedostamatta kilpailuasetelmia, jotka johtavat helposti huonoon kuunteluun, väärin ymmärtämiseen, puolustautumiseen ja vastakkainasetteluihin.
    • Myönteiset, oppimista tukevat tunteet ovat suuri apu menetykselliseen toisilta oppimiseen. Sellainen asioiden käsittelytapa, jossa pidetään itsestään selvyytenä ratkaista ongelmia monilla eri tavoilla mahdollistaa opinnäytetyön tarkastelun monesta erilaisesta näkökulmasta. Jo keskusteluna se voi olla oman opinnäytetyön analysointia parhaimmillaan ja mitä oivallisin oppimisen väline.
  • Valmiutta osallistua tasaveroiseen vuoropuheluun. Se lienee paras tae vastaanottaa uudenlaisia tai toisenlaisia ajattelutapoja oman opinnäytetyön tarkastelussa.


2 Vertaiskumppanin/opponentin valinta ja käytänteistä sopiminen

Opinnäytetyön aiheen ideoinnin, ideaseminaarin ja opinnäytetyön aiheen valinnan aikoihin keskustellaan opiskelijaryhmässä vertaiskumppanin/opponentin valinnasta. Ideaseminaarin tavoitteena on, että opiskelija yhteistyössä opettajien kanssa suunnittelee ohjatun harjoittelun ja lähiopetuksen sisältöjä siten, että opinnäytetyö limittyy niiden sisälle. Tässä tilaisuudessa ryhmään kuuluvat opiskelijat saavat pääpiirteittäin kuvan koko ryhmän opinnäytetyöaiheista. Aiheet voidaan ”niputtaa” teemoittain, mikä helpottaa opiskelijoita hahmottamaan omaa kiinnostustaan vastaavat opinnäytetyöt ja niiden tekijät. Tämä auttaa opiskelijoita ohjautumaan osuvasti vertaisen/ opponentin rooliin. Vertaispariksi/opponentiksi kannattaa liittyä sellaisten opiskelijoiden, joiden kesken on mahdollista luoda luottamuksellinen suhde ja asiantuntijuuteen kehittyminen on osapuilleen samalla tasolla. Ideaseminaarissa pohditaan edellytyksiä, mitä kullakin opiskelijalla on tukea toistaan. Jokaisen vertaisohjaukseen osallistuvan on syytä tiedostaa millainen minä olen oppijana. Kun sopiva vertainen/opponentti löytyy, sovitaan hänen kanssaan pelisäännöistä.

Mitä asioita sopimuksen pohjaksi ja mistä esimerkiksi sovitaan?

  • Laadi lyhyt kuvaus (maksimi A4 sivu, taulukkona) opinnäytetyön ideasta ja itsestä oppijana. Myös vertainen/opponentti kuvaa lyhyesti itseään oppijana ja perustelee kiinnostustaan opinnäytetyön aiheesta. Kirjalliset kuvaukset toimivat keskustelun runkona ja auttavat tutustumista toisiinsa ja opinnäytetyön ideaan. Lisäksi tämä toimii päätöksenteon pohjana vertaisohjausryhmän muodostumisessa.
  • Päätetään toteutetaanko yksipuolinen (vain vertainen/opponentti antaa palautetta opinnäytetyön tekijälle), vastavuoroinen (molemmat ovat toistensa vertaisia/opponentteja ja antavat palautetta toisilleen) vai monenvälinen (useampi kuin kaksi opinnäytetyöryhmää toimii toisilleen vertaisena/opponenttina) vertaisohjaus. Mikäli päädytään vastavuoroiseen vertaisohjaukseen, myös toisen opinnäytetyön idea tulee kuvata lyhyesti.
  • Selkiytetään vertaisohjausprosessi ja sovitaan miten sitä käytetään tässä ryhmässä.
  • Sovitaan käytännön asioista: ennalta valmentautumisen menettelyt, vertaisohjauksen sisältö, muistio, tapaamisten alustava aikataulu.
  • Tiedotetaan opettajalle vertaisen/opponentin löytymisestä ja sovituista käytännön asioista.


3 Valmentautuminen vertaisohjaustilanteeseen

Tuloksellinen vertaisohjaus edellyttää opinnäytetyön tekijältä opinnäytetyön sen hetkistä asiallista kuvaamista ja analysointia sekä muistilistan laatimista vertaisohjaustilannetta varten. Vertaiselta/opponentilta tuloksellinen vertaisohjaus edellyttää ennalta huolellista opinnäytetyöhön perehtymistä ja myös muistilistan laatimista pohdittavista asioista. Muistilista on hyvä lähettää vertaiselle ennalta tutustuttavaksi. Vertaisohjaustilanteessa edetään sen mukaan. Tällä varmistetaan tehokas ajankäyttö ja aiheessa pysyminen. Sähköpostin käyttö tekee tiedonsiirrosta helpon, jota kannattaa hyödyntää.

Miten valmistaudutaan ennalta vertaisohjaustilanteeseen?

  • Laaditaan muisti- tai kysymyslista:
    • kirjataan valmiit kriteerit (esim. mitä hyvän johdannon tulee sisältää, miten lähdemerkinnät tehdään) tai
    • itse tehdyt kysymykset, jotka toimivat keskustelun muistilistana ja apuna (mitä haluamme tietää, esimerkiksi mikä teoria jäsentää tutkittavaa ilmiötä, mikä näkökulma opinnäytetyössä aiheeseen on, asiakkaan, organisaation…).
  • Opinnäytetyön tekijä laatii vertaisohjaustilanteen suunnitelman ja esittää sen tapaamisen alussa vertaisen/opponentin ”hyväksyttäväksi”:
    • ajankäyttö
    • tapaamisista sopiminen
    • työnjako (esimerkiksi kirjaaminen)
    • kehittämiskohteet ja toimenpiteet
    • tapaamisista sopiminen


4 Vertaisohjaustilanteet

Päätös kuinka vertaisohjaus sovitaan toteutettavaksi, ratkaisee suurelta osalta millaiseksi ohjaustilanne suunnitellaan. Vertaisohjaustapahtumia voi olla hyvinkin erilaisia, esimerkiksi ideaseminaari, opiskelijoiden ohjaustarpeen ja vertaisen tuen pohjalta kokoon kutsut tilaisuudet, aiheseminaari tai opinnäytetyön suunnitelmaseminaari. Osa näistä toteutuu työjärjestyksen mukaan mutta pääasiassa opiskelijat itse sopivat tapaamisista. Joihinkin ohjaustilanteisiin voi osallistua myös työelämän edustaja ja ohjaava opettaja. Mikäli tapaamisiin osallistuu työelämän edustaja, opettaja tms., tulee tämä huomioida tilaisuuteen valmistautumisessa (kriteerit tai kysymyslista sekä opinnäytetyö toimitetaan myös heille ennalta). Ohjaustilanne voidaan toteuttaa erilaisissa oppimisympäristöissä vaikkapa työpaikalla, josta opinnäytetyöpyyntö on alkujaan tullut. Ohjaustilanteessa pyritään käyttämään riittävästi aikaa yhteiseen arviointiin – näin saadaan monipuolisempi kuva ja opiskelija saa enemmän eväitä oman opinnäytetyön kehittämiseen.

Mitä vertaisohjaustilanteessa esimerkiksi tapahtuu?

  • Alussa tarkistetaan yhdessä vertaiskumppanin ja paikalla olevien edustajien kanssa, mikä on ohjaustilanteen tarkoitus, kulku, aikataulu ym.
  • Keskustellaan, tehdään kysymyksiä ja havainnoidaan opinnäytetyöhön liittyviä ilmiöitä ennalta laaditun muistilistan, kysymysten tai kriteerien pohjalta.
  • Havainnot kirjataan.
  • Ohjaustilanteen lopuksi vertainen/opponentti, mahdollisesti opettaja ja työelämänedustaja antavat palautteen vertaiskumppanille:
    • Mitä ajatuksia on herännyt?
    • Mitä uusia ideoita ym. jäi jo tässä vaiheessa käteen (siis palautteet ja ensipäätelmät puolin ja toisin).


5 Vertaisohjauksen hyödyntäminen omassa opinnäytetyössä ja oppimispäiväkirjassa

Vertaisohjaustilanteen jälkeen kukin osallistuja pohtii ohjaustilanteen antia ja saamaansa palautetta. Onnistunut palautteen antaminen tarjoaa positiivisen kehittymismahdollisuuden sekä palautteen antajalle että vastaanottajalle. Opiskelijan korkean suoritustason aikaansaaminen edellyttää monipuolista positiivista tunnekokemusta. Palaute on eräs keino näiden positiivisten tunnekokemusten saamiseen. Palautteen vaikutus opiskelijan toimintaan riippuu kuitenkin siitä, miten vastaanottaja tulkitsee ja hyväksyy palautteen. Palautteen vastaanottaminen edellyttää opiskelijalta kykyä olla arvioitavana, paljastaa itsestään sekä vahvoja että heikkoja puolia ja ottaa riskejä. On huomattava, että palautteen perustana ovat osallistujien hyväksymät toiminnan tavoitteet ja arviointikriteerit (vrt. muisti- tai kysymyslista). Näiden avulla pyritään oikeudenmukaiseen ja osuvaan opinnäytetyön tekemistä edistävään palautteeseen.

Vertaisohjauksen antia voi hyödyntää oppimispäiväkirjan avulla. Sillä on useita positiivisia puolia, erityisesti sen avulla on onnistuttu tukemaan opiskelijan itseohjautuvuutta ja –arviointia. Oppimispäiväkirjaa voi kirjoittaa sekä opinnäytetyön tekijä että opponentti/vertainen. Oppimispäiväkirja edistää opiskelijan reflektointia siitä, mitä ja miten on oppinut ja miten on osannut soveltaa oppimaansa opinnäytetyössä. Päiväkirja rohkaisee ja motivoi opiskelijaa. Se toimii myös käsitteiden, asioiden ja teorioiden selkiyttäjänä. Päiväkirjassa voit arvioida systemaattisesti, mitä olet tai et ole oppinut, mitä vielä pitäisi opiskella ja oppia. Oppimistaitoihin liittyvät myös tapasi opiskella. Oppimispäiväkirjan avulla voit tarkastella omia opiskelutapojasi ja -tottumuksiasi. Pohtimalla ja kirjoittamalla konkreettisesti muistiin, miten opiskelet, millaisia tuloksia opiskelusi tuottaa ja miten muutoin voisit opiskella, saat mahdollisuuden opiskelutapojesi arviointiin ja kehittämiseen. Siinä yhteydessä voi herätä myös kysymyksiä seuraavaa vertaisohjaustilannetta ajatellen.

Mitä oppimispäiväkirjaan kannattaisi kirjoittaa?

Opinnäytetyöprosessin alkutaipaleella:

  • Mitä minun pitäisi oppia tästä aihekokonaisuudesta (esim. tutkimusmenetelmistä, asiasisällöstä, tiedonkeruusta)?
  • Mitä haluaisin oppia tästä aihekokonaisuudesta (esim. missä tarvitsen ko. asiaa)?
  • Mitä asiasisältöjä/taitoja tulisi kuulua tähän aihepiiriin?
  • Mitä tavoitteita laadin vertaisohjausprosessille/ opinnäytetyöprosessille?
  • Miten tärkeänä pidän aihepiiriä? Miksi?

Opinnäytetyöprosessin aikana:

  • Millaisia opiskelutapoja minulla on?
  • Mietinkö lukiessani, mitä mieltä itse olen asiasta?
  • Löydänkö yhteyksiä aiempiin tietoihini, kokemuksiini ja muihin asioihin?
  • Pyrinkö hahmottamaan suurempia kokonaisuuksia, joihin asia liittyy?
  • Tulisiko minun pyrkiä muuttamaan opiskelutapojani? Miksi ja millaiseen suuntaan?
  • Milloin ja missä opiskelen?
  • Mitä opin tänään lukemastani/kuulemastani/opponentin tapaamisesta?
  • Mikä asia jäi epäselväksi?
  • Missä asiassa tarvitsen vielä opettajan ja/tai työelämän edustajan tukea ja ohjausta?

Opinnäytetyöprosessin loppumetreillä:

  • Muutinko opiskelutottumuksiani? Jos muutin, niin miten?
  • Miten opiskelutavan muutokset näkyivät oppimisessa?
  • Miten saavutin alussa asettamani tavoitteet vertaisohjausprosessille/ opinnäytetyöprosessille?
  • Mitä opin?
  • Mistä asiasta haluaisin vielä lisätietoa?


6 Vertaisohjauksen arviointi ja raportointi oppimispäiväkirjaan

Oppimispäiväkirjan avulla opinnäytetyön tekijä reflektoi vertaisohjaustilanteet henkilökohtaisella tasolla. Analysoidessaan opponenttien/vertaisten, työelämän edustajan, opettajan ym. tapaamisia ja kirjoittaessaan niistä oppimispäiväkirjaan, opiskelija soveltaa oppimaansa opinnäytetyöhön liittyviin kysymyksiin. Näin asiat jäsentyvät ja saavat oikeat mittasuhteet opiskelijan mielessä.

Vertaisohjaustilanteista hyötyy myös vertainen/opponentti. Hän reflektoi samoin tapaamisissa keskusteltuja asioita ja soveltaa niitä omaan opinnäytetyöhönsä. Opitun kirjoittaminen oppimispäiväkirjaan selkiyttää ja syventää myös häntä ilmiön ymmärtämisessä. Lisäksi kirjoittaminen ohjaa usein uusien lähteiden pariin. Kokemustiedon abstrahointi ja käsitteellistäminen auttaa uuteen kokemukseen – oppiminen onkin jatkuvaa tietoista ja reflektoivaa toimintaa, johon koko ajan liittyy uusia ulottuvuuksia!

Arvioinnin onnistuminen ja palautteen antaminen on todettu vertaisohjauksen kulmakiveksi. Perustaltaan realistinen ja tavoitteiltaan hyvin suunniteltu sekä toteutettu vertaisohjaus antaa opiskelijalle monipuolisia eväitä sekä opinnäytetyön tekemiseen että työelämän asiantuntijuuteen kehittymiseen.

Mitä esimerkiksi kannattaa ottaa huomioon arvioinnissa ja raportoinnissa?

  • Kerätään talteen vertaisohjaustilanteiden suunnittelussa ja toteutuksessa kertynyt kirjallinen materiaali.
  • Osapuolet voivat laatia raportin vain omaan käyttöönsä (oppimispäiväkirjaansa) tai he voivat hyödyntää raporttia ”vaihtamalla”/lukemalla se vertaisen/opponentin kanssa.
  • Kirjallinen raportti voi sisältää:
    • Kuvauksen faktoista eli kuka tapasi kenet ja miksi… (johdanto).
    • Lyhyesti vertaisohjauksen valmistelun vaiheet ja kulku esimerkiksi muistilista ja/tai kriteerit ja niiden toteutuminen. Mitä ja miten ”vertaisohjaus” toteutui?
    • Päätelmät ja oivallukset
    • Vertaisohjaustilanteiden onnistumisen arviointi: Mikä sujui hyvin? Mitä pitäisi kehittää tai mihin tulisi kiinnittää napakammin huomio?


7 Oppiminen, asiantuntijuuteen kehittyminen

Opiskelijan oppiminen ja kehittyminen tulevan koulutusammattinsa asiantuntijuuteen on osa hänen ihmisenä kehittymisen prosessiaan. Opinnäytetyöprosessissa hän harjaantuu toimimaan faktatiedon, kokemustiedon ja metakognitiivisen tiedon vuorovaikutuksessa. Opiskelijan opinnäytetyö ja ammattiin kehittyminen toteutuu näin kokemuksessa hankittujen (esim. vertaisohjaustilanteet, harjoittelu) ja kokemuksessa syntyneiden tunteiden muokkauksen ja tulkinnan kautta. Asiantuntijuuteen kehittyminen vaatii opiskelijalta myös tulkinnassa annettujen merkitysten tiedostamista ja ymmärtämistä. Ymmärtäessään uudella tavalla omaa tieto-, ja toimintaperustaansa opinnäytetyön tekemisessä (esim. itsearviointi, vertaisen palaute, työelämän edustajan palaute) opiskelija muuttaa toimintaansa ja sen seurauksena määrittää uudestaan itsensä toimijana. Tämä määritys tuottaa hänelle taas uuden asiantuntijaksi kehittymisen elementin ja laajentaa sekä syventää hänen kykyään tehdä työelämälähtöistä opinnäytetyötä (vrt. opiskelijan asiantuntijaprofiili) yhteistoiminnallisesti.

Opiskelija ei voi rakentaa omaa ammatin työtä koskevaa merkitysmaailmaansa irrallaan työn kontekstin kulttuurisista merkityksistä. Siksi ammattikorkeakouluopiskelijan opinnäytetyöprosessiin liitetään kiinteästi työelämän edustajan mukanaolo. Tällä on todettu olevan merkitystä kun pohditaan ja arvioidaan ammattispesifejä toimintatapoja ja normien perusteita. Periaatteessa työyhteisön merkitys opiskelijalle on samanlainen kuin opiskelijan merkitys työyhteisölle. Ammattikorkeakouluopiskelijan harjoittelussa hänen oppimisympäristönään on aito työyhteisö, faktatiedon oppimisessa koulutusyhteisö. Näiden yhteisöjen oppimiseen liittyvä kulttuuri on merkittävä asiantuntijuuteen kehittymisessä. Vertaisohjaustilanteissa voivat kehittyä niin opiskelija kuin hänen oppimisympäristönsäkin. Samoin työyhteisöjä laajempien ympäristö- ja kulttuuritekijöiden merkitys kehittymiselle on suuri.

Miten esimerkiksi tehdään, jotta opitaan ja kehitytään?

  • Toteutetaan muutokset opinnäytetyössä tai omassa toiminnassa vertaisohjauksesta saadun palautteen mukaan.
  • Reflektoidaan palautetta ja käytetään oppimispäiväkirjaa rohkeasti hyödyksi.
  • Seurataan vertaisohjausprosessin mukaan, esimerkiksi itsearvioinnin yhteydessä, mitä on tapahtunut vertaisohjauksen tuloksena.
  • Palautetaan mieleen opiskelijan asiantuntijaprofiili ja verrataan omaa kehittymistä siihen. • Arvioidaan kokonaisuutena vertaisohjausprosessia: tavoitteet, tarkoitus, hyöty ja toteutuminen.
  • Kirjataan kehittämis- tai kehittymiskohteet.


8 Työväline opinnäytetyön tueksi

Vertaisohjausprosessi –toimintamalli on kokemusten perusteella yksinkertainen ja helppokäyttöinen. Sen käyttö edellyttää kuitenkin, että osallistujat oivaltavat mistä mallissa on kyse ja soveltavat sitä omasta tilanteesta ja omista tarpeistaan lähtien systemaattisesti. Rungon vertaisohjaustilanteiden toteutumiseen tarjoaa opiskelijan työjärjestys, sillä opinnäytetyöhön valmentavat opinnot yms. on merkitty siihen. Tämän lisäksi opiskelijat voivat toteuttaa ohjaustilanteita tarpeen mukaan ja hyväksi havaitsemillaan kokoonpanoilla. Tilanteet tulee kuitenkin olla aina huolellisesti suunniteltuja. Vertaisohjaustilanteiden toteutus kannattaa suunnitella siten, että ohjaustilanteiden yhteydessä saatua palautetta voidaan hyödyntää mahdollisimman tehokkaasti. Parhaimmillaan hyöty on molemmin puolista ja koituu positiivisena sekä vertaiselle/opponentille että opinnäytetyön tekijälle. Näin vertaisohjaus linkittyy luontevasti yhtenä työkaluna opinnäytetyöprosessin kokonaisuuteen.

Vertaisohjauksen käyttö antaa uusia ideoita opinnäytetyöprosessin sujumiseksi ja opiskelijat oppivat toinen toisiltaan asioita, joita he eivät välttämättä ole asettaneet edes tavoitteeksi. Eräs vaikea asia on rajata vertaisohjaustilanteessa käsiteltävä aihe riittävän suppeaksi suhteessa käytettävään aikaan ja siten pitäytyä muistilistan mukaisessa keskustelussa. Vertaisohjaus tukee kumppanuuksien ja verkostojen rakentumista. Vertaisen/opponentin ja työelämän edustajan valinta voi siis olla myös strateginen ratkaisu. Se auttaa luomaan sosiaalisia suhteita, luottamusta, vuorovaikutusta - sosiaalista pääomaa.

Millainen työväline?

  • Sen avulla otetaan haltuun opinnäytetyöprosessia yhdessä vertaisen/opponentin kanssa - se on eräänlainen laadunhallintamenetelmä
  • Etsittäessä vertaista/opponenttia, tutustutaan hyvin koko ryhmän opinnäytetyöaiheisiin ja voidaan muodostaa mahdollisesti vertaispareja
  • On olemassa monia vertaisohjauksen toteuttamismenetelmiä
    • Yksipuolinen -> vertainen/opponentti arvioi ja antaa palautetta opinnäytetyön tekijälle
    • Vastavuoroinen -> vertainen/opponentti arvioi ja antaa palautetta opinnäytetyön tekijälle ja päinvastoin
    • Monenvälinen -> useampi kuin kaksi ”opinnäytetyötiimiä” haluaa yhdessä kehittää opinnäytetyöprosesseja. Huomaa, että tämä toteutusvaihtoehto vaatii enemmän aikaa
  • Vertaisohjaus kehittää opiskelijaa kohti asiantuntijuutta. Se harjaannuttaa käyttämään itsesäätelyvalmiuksia, yleisiä työelämävalmiuksia ja ammattispesifejä valmiuksia. Tällä tarkoitetaan sitä, että opiskelija saavuttaa tietoisuutta itsestään, oppimisestaan ja tehtävästään (vrt. itsesäätelyvalmiudet). Saavutettuaan tietoisuuden omasta kehittymisestään opiskelijalla on mahdollisuus tarkastella kriittisesti kehittymistään ja sen ulottuvuuksia. Se on merkittävää myös työtoiminnan (vrt. yleiset työelämävalmiudet) ja koulutusammatin työn (vrt. ammattispesifit valmiudet) kehittämiselle.