Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Opinnäytetyön esitysseminaari (julkistamistilaisuus)

Katso video esitystilaisuudesta.

Opariklinikka

Esityksen taustaa

Opiskelija on opinnäytetyön tavoitteiden mukaisesti kehittänyt valmiuksiaan soveltaa osaamistaan työelämässä koulutusalansa asiantuntijatehtävissä. On tullut aika julkistaa oppimisen tulokset.

Esitystilaisuus on opinnäytetyöntyön tekijöille tärkeä tapahtuma. Se on omalla tavallaan viimeinen voitelu matkalla asiantuntijuuteen. Se on ennen kaikkea oppimistilanne, jossa koulutusalan ammattilaiset kohtaavat alalle valmistuvat asiantuntijat. Vaikka tilaisuus on luonteeltaan virallinen, keskustellaan siinä luontevan välittömästi. Osallistujien kesken vallitsee innostunut ja kannustava ilmapiiri. Tilaisuudessa käydyn keskustelun taso kertoo asian käsittelyn syvyydestä. Kaikki tilaisuuteen osallistujat rakentavat yhdessä siitä vuorovaikutteisen ja onnistuneen ammatillisen osaamisen näytön.

Opiskelija suunnittelee tilaisuuden joko ammattikorkeakoululle, työpaikalle tai muuhun asiaan soveltuvaan paikkaan/tilaan. Tilaisuuden ajankohdasta kannattaa keskustella myös toimeksiantajan kanssa ajoissa, koska se voidaan yhdistää toimeksiantajan kannalta tärkeään ajankohtaan kuten hankkeen päätösseminaariin, toiminnan aloittamiseen tms. Opinnäytetyön esittämisessä pätevät samat ohjeet kuin yleensä asioiden esittämisessä ja omassa esiintymisessä, riippumatta siitä, minkälainen opinnäytetyön on. Opinnäytetyön käsittelyyn käytetään aikaa kahdesta kolmeen oppituntia. Esittelytila rakennetaan siten, että opinnäytteen esittelijä, opponentti ja puheenjohtaja ovat hyvin näkösällä. Opinnäytteen esittelijä huolehtii ympäristön viihtyisyydestä teemaan sopivaksi.

Opinnäytetyön tekijän esiintyminen

Esiintyminen koostuu opinnäytetyöntekijän esiintymistaidosta, ensi vaikutelmasta, sanallisesta ja sanattomasta viestinnästä sekä käytettävästä sanastosta (kielestä). Esiintymistaito muotoutuu siitä kokonaisuudesta, miten opinnäytetyöntekijä on läsnä tilaisuudessa. Esiintymistaito alkaa jo opinnäytetyöntekijän tavasta tervehtiä yleisö. Esittäjän ensivaikutelma (ilmeet, eleet, pukeutuminen, olemus, ryhti jne.), suhtautuminen yleisöön, äänen käyttö, esityksen valmistaminen, esityksen sisältö ja havainnollistaminen sekä yleisön aktivointi muodostavat kokonaisuuden. Sanattomassa viestinnässä korostuu muun muassa opinnäytetyön esittäjän katsekontakti, eleet, ilmeet, liikkeet, asennot, äänenpainon muutokset, ajankäyttö, tilan- ja ajankäyttö. Sanallisessa viestinnässä on merkitystä muun muassa äänen korkeudella, painotuksilla, voimakkuudella ja tempolla. Esityksen kielellä ja sanastolla on myös tärkeä merkitys tilaisuuden onnistumiseksi. Tilaisuudessa asiantuntijat käsittelevät omaan alaansa liittyvää asiaa ja keskustelevat siitä, joten koulutusalan kielenkäyttö ja sujuva asiatyyli ovat paikallaan. Tekijä, vertainen ja puheenjohtaja puhuvat selkeällä, kuuluvalla äänellä ja tehostavat tarpeen mukaan esitystään tilanteeseen sopivin keinoin.

Esiintymiseen liittyviä asioita kannattaa harjoitella jo aikaisemmissa seminaareissa. Asioita voi kerrata esiintymistaidon oppaista. Muun muassa Ritva Enäkoski on kirjoittanut esiintymistaidon oppaita.

Esityksen suunnittelu

Opinnäytetyöntekijä suunnittelee esitysmuodon ja –tavan. Jos opinnäytetyö on tehty ryhmässä, silloin on otettava huomioon se, että jokainen tekijä osallistuu aktiivisesti ja tasapuolisesti työn käsittelyyn. Esityksen suunnitteluun kuuluu siihen valmistautuminen, esityksen sisältö, eteneminen ja havainnollistaminen.

a. Esitykseen valmistautumisessa

Esitykseen valmistautumisessa voidaan soveltaa samoja periaatteita, mitä esimerkiksi opetustapahtumien yhteydessä on jo aikaisemmin opittu. Valmistautumiseen kuuluu yleisöanalyysi, tavoitteiden asettaminen analyysin mukaisesti, sisällön valinta, toteutuksen suunnittelu, tilan- ja ympäristön suunnittelu, tarvittavan materiaalin ja välineistön hankinta, oppimisen arvioinnin suunnittelu ja esityksen harjoitteleminen. Esityksen suunnittelu kannattaa aloittaa hyvissä ajoin, koska se lisää varmuutta ja lieventää esiintymisjännitystä. Esityksen sisällön suunnittelun lähtökohta on huolellinen yleisöanalyysi. Opinnäytetyön tekijän on otettava selvää, keistä esityksen kuulijakunta koostuu. Yleisön osalta kannattaa selvittää esimerkiksi, keitä he ovat, miksi he osallistuvat, mitä he asiasta mahdollisesti tietävät, mitä he odottavat. Opiskelijayleisöllä voi olla erilaiset odotukset kuin työelämän osallistujilla.

b. Esityksen sisältö ja eteneminen

Opinnäytetyöprosessin esityksen sisältö ja eteneminen varmistuu huolellisen valmistautumisen tuloksena. Yleisöanalyysin ja tavoitteiden asettamisen jälkeen pitää suunnitella esityksen sisältö. Sisällön osalta on mietittävä, mitkä asiasisällöt on tarpeen ottaa esille ja mitkä ovat kyseisen asiasisällön pääkohdat. Pääkohtien havainnollistaminen ja esittäminen luo kokonaiskuvan opinnäytetyön sisällöllisestä onnistumisesta. Asioiden loogisesti etenevällä järjestyksellä on tärkeä merkitys. Loogisen kokonaisuuden kannalta siirtymillä on ratkaiseva merkitys. Siirtymä voi olla havaintoesimerkki, painokas kysymys, koonta esitetystä pääkohdasta tai johdattelu seuraavaan pääkohtaan.

Esityksen etenemisen suunnittelussa tärkeitä asioita ovat myös esityksen aloituksen ja lopetuksen suunnittelu. Tervehtimisen jälkeen opinnäytetyön esitys aloitetaan aiheeseen, tilaisuuteen ja yleisöön sopivalla tavalla. Tavoitteena on kuulijoiden motivointi ja mielenkiinnon virittäminen käsiteltävään aiheeseen. Aivan yhtä tärkeä on esityksen loputus, koska se jää parhaiten mieleen. Lopetuksen pitää palvella myös yleisöä ja aihetta. Erityisesti lopetusta kannattaa miettiä niin, että opinnäytetyöntekijä varmistaa esityksen tavoitteiden arvioinnin.

Opinnäytteen tekijä, opponentti (vertainen) ja puheenjohtaja voivat tarvittaessa keskustella esityksestä tavoitteiden saavuttamiseksi.

Esitystilaisuus etenee seuraavasti:

  • Puheenjohtaja avaa tilaisuuden, toivottaa kaikki tervetulleiksi ja esittelee osallistujat.
  • Opinnäytetyöntekijä/tekijät esittää opinnäytetyönsä suunnitelmansa mukaisesti.
  • Opponentti (vertainen) käyttää yleispuheenvuoron.
  • Opinnäytetyöntekijä ja opponentti (vertainen) käyvät keskenään vuoropuhelua opinnäytetyön yksityiskohdista.
  • Puheenjohtaja kommentoi lyhyesti kuultua esitystä ja avaa yleiskeskustelun.
  • Kaikki läsnäolijat osallistuvat puheenjohtajan johdolla käytyyn yleiskeskusteluun.
  • Puheenjohtaja tekee yhteenvedon, kiittää osallistujia ja päättää tilaisuuden.

Opinnäytetyön esitystilaisuuden tavoitteena on, että opinnäytetyön tekijä

  • pystyy suullisesti esittämään lyhennelmän opinnäytetyöprosessistaan
  • pystyy vastaamaan opponentin (vertaisen) ja osallistujien esittämiin kysymyksiin ja perustelemaan näkemyksensä
  • pystyy antamaan ja vastaanottamaan rakentavaa kritiikkiä.

Tavoitteena on, että opiskelija toimiessaan opponenttina (vertaisena)

  • oppii kriittisesti lukemaan kirjallisia esityksiä ja analysoimaan niitä
  • pystyy havaitsemaan opinnäytetyöstä oleelliset asiat
  • harjaantuu esittämään näkemyksensä mukaista kritiikkiä opinnäytetyöstä sekä arvioimaan sen sisältöä ja esitystä.

c. Esityksen havainnollistaminen

Opinnäytetyön havainnollistaminen voidaan ryhmitellä välineiden ja puheen avulla tapahtuvaksi asian tehostamiskeinoksi. Opinnäytetyön esityksen tavoitteista ja sisällöstä riippuen havainnollistamisessa voi käyttää PowerPointia, liitutaulua, esineitä, havaintoesityksiä, musiikkia tms. Opiskelija valmistaa opinnäytetyöstääm posterin, joka toimii esityksen pääasiallisena havainnollistajana.

On syytä muistaa, että välineiden avulla ei voi korvata inhimillistä viestintää ja vuorovaikutusta. Välineiden avulla tapahtuvan havainnollistamisen lisäksi tärkeitä havainnollistamistapoja ovat myös esimerkit, käytettävä sanasto, eleet ja ilmeet, puheen tauotus, tarinat, kertomukset, kokemukset jne.

Opinnäytetyön esitystilaisuuteen osallistuvien vastuut

Puheenjohtaja

  • avaa tilaisuuden, toivottaa osallistujat tervetulleiksi
  • esittelee opinnäytetyön aiheen ja tekijän
  • johtaa puhetta ja jakaa puheenvuorot
  • huolehtii aikataulusta ja vastaa siitä, että keskustelu pysyy aiheessa
  • johdattelee yleiskeskustelua kysymyksin ja kehotuksin, ellei se muuten etene
  • pitää pöytäkirjaa
  • tekee kirjallisen koosteen tilaisuuden kuluessa, jonka perusteella hän kiittää osallistujia ja päättää tilaisuuden.

Opinnäytetyön tekijä

  • suunnittelee esitystilaisuuden opinnäytetyötä tukevien tavoitteiden mukaisesti
  • valmistelee etukäteen työnsä suullisen esityksen tekemänsä opinnäytetyöprosessin pohjalta
  • esittelee opinnäytetyöprosessinsa tekemänsä suunnitelmansa mukaisesti - havainnollistaa esitystään
  • vastaa perustellen opponentin (vertaisen) kysymyksiin ja kommentteihin
  • kommentoi yleisön esittämiä puheenvuoroja ja vastaa esitettyihin kysymyksiin
  • kiittää lopuksi työelämän edustajia, opponenttia, yleisöä ja opinnäytteen ohjaajaa.

Vertainen

  • on opinnäytetyön tekijälle vertaistuen antaja
  • toimii opinnäytetyön tekijän ” vastaväittäjänä”
  • valmistautuu etukäteen opponoitavaan työhön
  • suunnittelee huolellisesti opponoinnin ottamalla huomioon kuulijakunnan ja opinnäytetyölle asetetut tavoitteet (opiskelija, amk, työelämä)
  • ottaa huomioon oman esiintymistyylinsä ja käyttämänsä kielen
  • seuraa opinnäytetyöhön liittyvän työsuorituksen
  • tekee opinnäytetyön tekijälle lukemansa ja kuulemansa perusteella tarkentavia kysymyksiä, korjaus- ja kehittämisehdotuksia, perustelee kysymyksensä
  • käyttää kohteliasta kysymysmuotoa puutteiden luettelemisen sijaan
  • varmistaa, että yleisö saa kokonaiskuvan käsiteltävästä opinnäytetyöstä
  • antaa työstä rakentavaa ja rohkaisevaa palautetta; suullista ja kirjallista
  • esittää kokonaisarvion opinnäytetyöstä: sen vahvuuksista ja heikkouksista
  • osallistuu yleiskeskusteluun
  • arvioi omaa oppimistaan osallistumisestaan kyseisen opinnäytetyön prosessiin

Yleisö

  • tutustuu ennakolta opinnäytetyöntyön kirjalliseen versioon ja siitä laadittuun posteriin
  • kuuntelee aktiivisesti opinnäytetyöntekijän esitystä ja vertaisen huomioita
  • tekee esityksen aikana muistiinpanoja
  • osallistuu yleiskeskusteluun esittämällä kysymyksiä ja mielipiteitä
  • esittää erilaisia käytännönläheisiä näkökantoja
  • suhtautuu tilaisuuteen ammatillisena oppimistilanteena
  • hankkii itselleen valmiuksia tulevia esitys- ja seminaaritilaisuuksia varten

Ohjaava opettaja

  • integroi teoreettisen ja käytännöllisen tiedon tukien opinnäytetyön esittäjää
  • tuo esille opinnäytetyön merkitystä ammattikorkeakoulun opinnoissa ja työelämäyhteistyössä
  • osallistuu tilaisuuteen tasavertaisena keskustelijana ja arvioitsijana
  • kiinnittää huomiota opinnäytetyön suulliseen esittämiseen, havainnollistamiseen ja perustelemiseen
  • tuntee opinnäytetyön kokonaisuuden ja tuo mukaan prosessinäkökulmaa
  • arvioi kaikkien osallistujien osuutta tilaisuuden onnistumisessa
  • esittää työstä arvionsa

Työelämän edustajat ja muut vierailijat

  • osallistuvat tilaisuuteen kuuntelijoina yleiskeskustelun alkuun asti ellei opinnäytetyön esittäjä ole sitonut toimeksiantajaa esitykseensä
  • voivat pyydettäessä esityksen aikana esittää huomioitaan asiantuntijoina
  • esittävät yleiskeskustelussa kysymyksiä ja kommentteja
  • tuovat työelämän asiantuntijuutta käsiteltävään aiheeseen
  • esittävät työstä arvion, miten opinnäytetyö palvelee ja kehittää työelämää