Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Opinnäytetyöprosessi


Valmentavat opinnot

Opinnäytetyöhön perehtyminen
Aiheen ideoiminen
Suunnittelu
Toteutus ja raportointi
Esitys, palautus ja arviointi
Hyödyntäminen

 
Valmentavat opinnot

Opiskelija perehtyy opinnäytetyön valmentavissa opinnoissaan hoitotyön tutkimus- ja kehittämistoiminnan perusteisiin. Opinnot tukevat opiskelijan kriittisen ja tieteellisen ajattelun kehittymistä ja opiskelijalla on riittävät perusvalmiudet aiheen substanssista, menetelmällisestä ja tutkimuksellisesta osaamista sekä tutkimus- ja kehittämistoiminnasta. Perusvalmiuksilla tarkoitetaan opiskelijan osaamista ongelman rajauksesta, lähteiden kriittisestä käytöstä, kirjallisesta ja suullisesta viestinnästä ja reflektoivasta oppimisesta. Lisäksi opiskelija osaa opiskella avoimissa oppimisympäristöissä, joihin sisältyy taidot löytää, tutkia ja hyödyntää olemassa olevaa tietoa kriittisesti. Valmentavat opinnot kestävät opetussuunnitelman mukaisesti neljännelle lukukaudelle, jonka jälkeen aloitetaan opinnäytetyö niin sanotulla ideaseminaarilla. Katso opetussuunnitelmasta opinnäytetyön aloittamista koskevat edeltävyysehdot.

 
Opinnäytetyöhön perehtyminen

Opiskelija aloittaa opinnäytetyöhön perehtymisen niin sanotussa ideaseminaarissa. Ideaseminaarin tavoitteena on suunnata opinnäytetyön aihevalintaa tukemaan opiskelijan vaihtoehtoisia ammattiopintoja. Tavoitteena on, että opiskelija yhteistyössä opettajien kanssa suunnittelee ohjattua harjoittelua, vapaasti valittavia opintoja ja lähiopetuksen sisältöjä siten, että opinnäytetyö limittyy niiden sisälle. Tällöin opinnäytetyö palvelee opiskelijan ammattispesifien valmiuksien oppimista ja hyödyttää myös työelämää.

Laatusuositus: "Opinnäytetyön tekijällä on käytössään ammattikorkeakoulun laatima opinnäytetyön tekijän opas (verkossa), joka sisältää muun muassa opinnäytetyön ohjauksen, kirjoittamiseen, tutkimusetiikkaan, julkaisemiseen ja arviointiin liittyvät ohjeet, opinnäytetyöprosessin kuvauksen ja konkreettisia havainnollistavia esimerkkejä."

Ideaseminaarissa kokoontuvat opiskelijaryhmä, opinnäytetöitä koordinoivat ja ohjaavat opettajat (tutor- ja ns. vehto-opettajat). Lisäksi olisi hyvä jos työelämän edustajia pääsisi mukaan. He voisivat esitellä työelämälähtöisiä opinnäytetyön aiheita, hankkeita ja kertoa, kuinka ne liittyvät työelämän kehittämiseen tai työpaikalla toteutettaviin kehittämisprojekteihin. Tässä tilaisuudessa opettajat esittelevät myös ammattikorkeakoulun omia hankkeita sekä niihin liittyviä opinnäytetyön aiheita. Jos työelämän edustajat eivät pääse paikalle niin opinnäytetyötä koordinoiva opettaja esittelee työelämästä tilatut aiheet aihepankista ideaseminaarissa. Opinnäytetyöt tehdään esitettyihin aiheisiin ja hankkeisiin. Tärkeä on ottaa huomioon myös ammattikorkeakoulun ja ennen kaikkea oman koulutusalan tutkimus- ja kehittämisstrategiat ja niihin liittyvät hankkeet. Opinnäytetyön aiheet ovat aihepankissa.

Opinnäytetyön aiheita pohditaan yhdessä sekä työelämän kehittämisen että opiskelijan oppimisen näkökulmasta. Näin opiskelijalle välittyy kuva oman koulutusammatin alueellisesta tilasta ja kehittämistarpeista. Työelämän edustajien, opiskelijoiden ja opettajien yhteissuunnittelu luo pohjaa opinnäytetyön aloittamiselle. Se puolestaan motivoi opiskelijoita laittamaan itsensä ”likoon” - opinnäytetyöstä on todellista hyötyä!

Laatusuositus: "Opinnäytetyön aihe valitaan ammattiopintojen alalta. Opinnäytetyön tekeminen T & K-työn hankkeissa tai muuten osana laajempaa kokonaisuutta on suositeltavaa."

Opiskelijoiden työmäärän kartoittaminen on myös ideaseminaarissa pohdittava asia. Vaihtoehtoisten ammattiopintojen opintojaksojen ajoituksesta suhteessa opinnäytetyöprosessiin tulee keskustella opiskelijoiden kanssa ja ohjata heitä siinä. Opiskelijoiden on hyvä ymmärtää opintojen etenemisen logistiikkaa. Tehdessään opinnäytetyötä, he voivat aiheeseen liittyen suorittaa myös vapaasti valittavia opintojaan samasta aihepiiristä (vrt. hops). Näin esimerkiksi opinnäytetyön substanssiosaaminen laajenee ja syvenee järkevässä suunnassa. Samoin opiskelijoita ohjataan heidän valitessaan ohjatun harjoittelun paikkoja. Mikäli opiskelija voi suorittaa harjoittelun opinnäytetyön tilaajan työyhteisössä, se tukee osaltaan opinnäytetyön ilmiön oppimista ja helpottaa koko opinnäytetyöprosessin etenemistä. Vertaisohjaustilanteet ovat tällöin helppo järjestää ja ajankäyttö järkeistyy.

 
Opinnäytetyön aiheen ideoiminen

Opiskelija valitsee ideaseminaarissa esitetyistä aiheista tai hankkeista opinnäytetyönsä aiheen. Aiheen valintaan liittyy koordinoivan opettajan lähitunnit. Opinnäytetyön voi tehdä yksin, parityönä tai korkeintaan kolmen opiskelijan ryhmässä. Ryhmässä tehtävässä opinnäytetyössä jokainen opiskelija osoittaa oppineisuutensa.

Laatusuositus: "Opinnäyteyö tehdään yksilötyönä tai sellaisella työnjaolla, että kukin opiskelija voi osoittaa prosessin kokonaishallinnan ja yksilöllisen osaamisensa. Pari- tai ryhmätyönä tekemisen sijasta suositellaan, että samaan aihepiiriin tehdään useita opinnäytetöitä. Tällä tuetaan opiskelijoiden vertaiskeskustelua ja yhteisoppimista sekä mahdollistetaan ryhmäohjaus."

Aiheen ideoimisessa ja valinnassa opiskelija voi hakea ohjausta opettajilta, käytännön harjoittelun ohjaajilta, työelämän asiantuntijoilta, opiskelijakavereilta sekä perehtymällä itsenäisesti alan kirjallisuuteen ja tutkimuksiin. Koordinoiva opettaja ja/tai opinnäytetyön ohjaava opettaja (jos on jo tiedossa), toimeksiantaja ja opiskelija keskustelevat yhdessä aiheesta. Keskusteluissa pyritään täsmentämään alustavasti opinnäytetyön tavoitteet, tarkoitus ja aikataulu.

Kun opinnäytetyö tehdään työelämän tilauksesta, niin opinnäytetyön tilannut organisaatio tai yhteisö nimeää henkilön opinnäytetyön ohjaajaksi.

Ammattikorkeakoulu nimeää opinnäytetyölle ohjaavan opettajan. Jos opinnäytetyö tehdään hankkeessa, hankkeesta vastaava opettaja/henkilö on myös opinnäytetyön ohjaaja. Pääsääntöisesti ohjaaja on opinnäytetyön substanssin mukaan. Jos ohjaaja on joku muu kuin vaihtoehtoisia ammattiopintoja opettava opettaja, niin opiskelijalla on päävastuu siitä, että opinnäytetyö tukee pakollisia ammattiopintoja. Tällöin on erityisesti suunniteltava/tarkennettava opiskelijan hops yhteistyössä ohjaavan opettajan, opiskelijan ja vaihtoehtoisia ammattiopintoja opettavan opettajan kanssa.

Laatusuositus: "Ohjauksesta vastuussa oleva ohjaava opettaja on aina opinnäytetyön tekijän tiedossa ja tavoitettavissa sovitulla tavalla. Ohjaavalla opettajalla on riittävä perehtyneisyys ammattikorkeakoulututkintoon tehtävään opinnäytetyöhön ja sen luonteeseen."

Opiskelija keskustelee opiskelijakavereiden kanssa ja pyytää jotakin opiskelijaa opinnäytetyönsä vertaiseksi (vertaispariksi), joka toimii vertaisena opinnäytetyön valmistumiseen saakka. (Katso vertaisohjaus)

Koordinoiva opettaja laatii opinnäytetyön etenemistä koskevan kokonaisaikataulun seitsemännen lukukauden loppuun saakka, jonka opiskelija voi ottaa huomioon laatiessaan omaa opiskelusuunnitelmaansa. Myös opettajat voivat, opetusta koskevissa suunnitelmissaan, ottaa opinnäytetyön aikataulun huomioon (osallistumalla esityksiin, välttämällä opinnäytetyön esitysaikana opintomatkoja tms). Koordinoiva opettaja tiedottaa opinnäytetyön kokonaisaikataulusta opinnäytetyöpakin pääsivulla kohdassa tärkeät päivämäärät.

Ideaseminaarin jälkeen koordinoiva opettaja varmistaa yhdessä opiskelijan kanssa, että ops:n mukaiset edeltävyysehdot ovat kunnossa. Tällä varmistetaan se, että opiskelijalla on perusvalmiudet tehdä opinnäytetyö.

Tämän jälkeen opinnäytetyöntekijä laatii kirjallisen aiheanalyysin ja esittää sen aiheseminaarissa. Aiheanalyysi dokumentoidaan opinnäytetyön mallipohjalle. Esitykseen osallistuu koordinoiva opettaja, opinnäytetyön ohjaaja, toimeksiantaja sekä ryhmän opiskelijat. Aiheseminaareissa opiskelijoilla on 100%:n läsnäolo. Lisäksi opiskelija osallistuu 1-2 valmistuvan opinnäytetyn esitykseen sekä tekee aihetta koskevan tiedonhaun ja raportoi sen aiheanalyysin yhteydessä. Jos opiskelijalla on puutteelliset tiedonhakuvalmiudet, hän osallistuu kirjaston järjestämään tiedonhakukoulutukseen.

Itsenäinen työskentely mahdollistuu hallitussa ohjauksessa. Ohjauksen hakemisesta vastaa opiskelija/ -ryhmä itse ja ohjaus toteutetaan pääsääntöisesti ohjaavan opettajan, toimeksiantajan ja vertaisen yhteisohjauksena. Opinnäytetyön ohjaukseen tulee valmistautua huolellisesti. Jokaista ohjaustapaamista varten tulee toimittaa ohjaajille ajoissa opinnäytetyön kirjallinen tuotos paperiversiona ja kysymykset/asiat, joista ohjauksessa halutaan keskustella. Ensimmäisessä ohjaustapaamisessa sovitaan ohjauksen pelisäännöt ja keskustellaan prosessin aikaisista vastuista ja velvollisuuksista (katso myös vertaisohjaus). Kun opinnäytetyö tehdään hankkeessa tai toimeksiantona, on tilaajan kanssa yhteistyön oltava suunnitelmallista.

Laatusuositus: "Opinnäytetyön ohjauksen tavoitteena on tukea opinnäytetyön tekijän ammatillista kehittymistä. Ohjaussuhde tarkoittaa sitoutumista prosessiin ja edellyttää kaikkien osapuolten valmistautumista ohjaustilanteisiin sovitun mukaisesti. Tarpeenmukainen ohjaus tukee opinnäytetyön tekijän itsenäistä oppimisprosessia.

Opinnäytetyön tekijä, ohjaava opettaja ja mahdollinen työelämäohjaaja sopivat opinnäytetyöskentelyn alkuvaiheessa ohjauksen tavoitteet, ohjausmenetelmät, ohjauksen työnjaon ja seminaareihin liittyvät käytänteet ja pelisäännöt. Kirjallisen ohjaussopimuksen tekeminen on suositeltavaa."

 
Opinnäytetyön suunnittelu

Ennen opinnäytetyö suunnitelmaseminaareja koordinoiva opettaja pitää asiaa koskevat lähitunnit. Tunneilla arvioidaan aiheanalyysin ja –seminaarien vahvuuksia ja heikkouksia sekä keskustellaan opinnäytetyösuunnitelmasta. Lisäksi opiskelijat saavat palautteen aiheanalyysin tiedonhakutehtävästä ja yleensä opinnäytetyön kirjoittamisesta. Aiheanalyysikokonaisuus pitää olla hyväksytysti suoritettu ja siitä koordinoivan opettajan merkintä asiossa, ennen kuin opiskelija jatkaa aiheen prosessointia opinnäytetyösuunnitelmaan.

Opiskelija tekee kirjallisen opinnäytetyösuunnitelman ammattikorkeakoulun ohjeiden mukaisesti ja esittää sen suunnitelmaseminaarissa, joissa on 100%:n läsnäolo. Ohjaava opettaja ja koordinoiva opettaja arvioivat ennen seminaareja opinnäytetyösuunnitelman esityskelpoisuuden. Seminaarit ovat samalla koordinoivan opettajan ryhmäohjaustunteja. Lisäksi opiskelija osallistuu vähintään kahden valmistuvan opinnäytetyön esitystilaisuuteen viimeistään opinnäytetyösuunnitelmavaiheessa.

Laatusuositus: "Ennen opinnäytetyön aloittamista opiskelijalla tulee olla suoritettuna ammatti- ja menetelmäopintoja siten, että hänellä on riittävät valmiudet soveltaa tietojaan ja taitojaan ammattiopintoihin liittyvässä käytännön asiantuntijatehtävässä."

Suunnitelmaseminaarin jälkeen opinnäytetyön toimeksiantaja, ohjaava opettaja ja koordinoiva opettaja ”antavat luvan” opinnäytetyön tekemiseen istunnossa käydyn keskustelun mukaisesti. Tarvittaessa pyydetään opiskelijaa täydentämään opinnäytetyösuunnitelmaansa.

 
Opinnäytetyön toteutus ja raportointi

Kun opinnäytetyösuunnitelma on esitetty ja lopullisesti hyväksytty, opiskelija voi jatkaa opinnäytetyön tekemistä. Tämän jälkeen hän voi hakea kirjallisesti lupaa opinnäytetyön aineiston keruuta varten (jos opinnäytetyön luonne lupaa edellyttää). Opinnäytetyösuunnitelman hyväksymisen jälkeen tehdään toimeksiantoon perustuvasta opinnäytetyöstä toimeksiantosopimus, jonka täyttävät yhdessä toimeksiantajan edustaja ja opinnäytetyöntekijä/-ryhmä. Opiskelija toimittaa kopion toimeksiantosopimuksesta ohjaavalle opettajalle ja toimeksiantajalle. Tehdystä toimeksiantosopimuksesta samoin kuin hyväksytystä opinnäytetyösuunnitelmasta opiskelija ottaa merkinnän toimeksiantajalta opinnäytetyön seurantalomakkeeseen.

Opinnäytetyön toteutus tai tekeminen etenee vain hyväksytyn opinnäytetyösuunnitelman mukaisesti. Jos suunnitelmaan tulee merkittäviä ja monia muutoksia, ohjaava opettaja harkitsee uuden opinnäytetyön suunnitelman tarpeen yhdessä toimeksiantajan ja opiskelijan kanssa.

Toteutusvaiheessa opinnäytetyö etenee ohjauksen avulla. Konkreettisesti toteutusvaiheessa opiskelija tekee opinnäytetyötään. Hän hankkii esimerkiksi kirjallisuutta, haastattelu, kysely tms. aineistoa, analysoi ja tulkitsee sitä, arvioi tuloksia, kokeilee (testaa) tuotetta käytännössä, arvioi prosessia ja dokumentoi opinnäytetyöhön tulevia asioita. Dokumentointi tehdään opinnäytetyön mallipohjalle.

Laatusuositus: "Opinnäytetyön raportoinnissa on useita vaihtoehtoisia rakennemalleja, joita sovelletaan työn toteuttamistavan mukaan. Keskeistä on kirjoittaa työssä käytetty tietoperusta näkyviin ja laatia tekstiin oppimista osoittava ja lukijaa palveleva arviointi- ja pohdintaosa."

"Opinnäytetyön yhteydessä käytetään kaikille koulutusaloille soveltuvia yhteisiä termejä, kuten opinnäytetyö, opinnäytetyön tekijä, opinnäytetyöseminaari, opinnäytetyösuunnitelma, ohjaava opettaja, tekstinohjaaja, tietoperusta, työelämäohjaaja ja vertaisarvioija."

 
Opinnäytetyön esitys, palautus ja arviointi

Ennen opinnäytetyön julkistamista, viimeistelyä ja kypsyysnäytteen kirjoittamista koordinoiva opettaja pitää lähitunnit, joilla käsitellään ko. asioita. Tarkan kokonaiskäsityksen opiskelija saa kypsyysnäytteestä, posterista ja opinnäytetyön dokumentoinnista asiakirjoittamisen opintojaksolla.

Opiskelija toimittaa sovittuun päivämäärään mennessä opinnäytetyön kirjallisesti koordinoivalle opettajalle, ohjaavalle opettajalle, toimeksiantajalle sekä vertaiselle. Lisäksi opiskelija toimittaa yhden lukukappaleen yleisöä varten sovittuun paikkaan. Esitysversion luovuttamisen jälkeisenä päivänä opiskelija toimittaa posterin koordinoivan opettajan ilmoittamaan paikkaan.

Opiskelija esittää valmiin opinnäytetyön suunnittelemassaan esityspaikassa. Valmis opinnäytetyö tarkoittaa sitä, että kirjallisen dokumentin jokainen luku on valmis mukaan lukien suomenkielinen tiivistelmä. Esitettävän opinnäytetyön tulee olla kokonaisuudessaan valmis. Epäselvissä tapauksissa opiskelija keskustelee ohjaavan opettajan kanssa, voiko opinnäytetyötä esittää.

Opinnäytetyön esitystilaisuudesta tiedotetaan seuraavasti: a) opiskelija lähettää kutsun organisaatioon, jossa esimerkiksi opinnäytetyön tiedon keruu on suoritettu, jos tiedot on hankittu eri paikasta kuin toimeksiantajan organisaatiosta ja toimeksiantajalle b) markkinointisuunnittelija lähettää tiedotteen tiedotusvälineille sekä tiedottaa sähköisesti verkkosivujen ajankohtaisissa asioissa c) koordinoiva opettaja tiedottaa opiskelijaryhmille sähköpostitse ja koulutusalan henkilöstölle alakohtaisissa kokouksissa ja d) koulutusalan opettajat käytännön ohjauskentillä. Jos aikataulu muuttuu alkuperäisestä suunnitelmasta, opiskelija tiedottaa aikataulun muutoksista a- ja b-kohdissa mainituille tahoille. Myös opinnäytetyöpakista, koulutusalan pääsivulta, löytyy tarkat esitysajat. Suositeltavaa on, että opiskelija esittää opinnäytetyön tilaajan työpaikalla, alueellisessa koulutustilaisuudessa, aiheeseen liittyvässä työryhmässä tms. Esitystilaisuudet pyritään järjestämään tilassa, paikassa ja ajankohtana siten, että työelämän edustajilla on mahdollisuus osallistua niihin.

Opinnäytetyön esityksen, julkistamistilaisuuden, pääpaino (riippuu opinnäytetyön toimeksiannosta) on aiheen sisällön ja tulosten pohdinnassa. Esityksessä kannattaa korostaa opinnäytetyön avulla aikaan saatua kehitystä. Muut mahdolliset asiat kuten kieliasu, työn rakenne ja ulkoasu otetaan keskusteluun ”järkevissä rajoissa”. Esitys on samalla viimeinen kyseisen opinnäytetyön ohjaustilaisuus, jonka jälkeen opiskelija voi tehdä tarvittavat/pyydetyt korjaukset. Esityksen jälkeen ohjaajat eivät anna opinnäytetyöstä arvosanaa vaan he toteavat, onko työ hyväksyttävissä oleva joko sellaisenaan tai korjausten jälkeen.

Vertaisen, puheenjohtajan, ohjaavan opettajan, toimeksiantajan ja yleisön vastuu esitystilaisuudessa on sama kuin yleensä opinnäytetyöhön liittyvissä muissakin seminaareissa.

Opinnäytetöiden esitysten jälkeen opiskelija kirjoittaa kypsyysnäytteen koetilanteessa. Koordinoiva opettaja sopii kypsyysnäytteen (kolme kertaa) ajankohdat jo ennen opinnäytetyöprosessin aloittamista tai viimeistään opiskelijoiden kanssa ennen esitystilaisuuksien alkamista. Ensimmäinen kerta sovitaan viimeisen esitystilaisuuden loppuun, toinen ja kolmas kerta yleisille uusinta- ja korotustenttipäiville. Kypsyysnäytteen 2 – 3 otsikkoa laatii koordinoiva opettaja yhteistyössä suomen kielen opettajan kanssa.

Opiskelija tarkistuttaa vieraskielisen tiivistelmän nimetyllä opettajalla ennen opinnäytetyön lopullista palauttamista.

Opiskelija luovuttaa, sovittuna päivänä, valmiin opinnäytetyön kahtena irtolehtipainoksena, toisen pienryhmänsä koordinoivalle opettajalle ja toisen ohjaavalle opettajalle. Palautuksen yhteydessä opiskelija toimittaa kirjallisen arvioinnin omasta opinnäytetyöstään, kirjallisen vertaisarvioinnin arvioitavana olleesta opinnäytetyöstä, ellei toimittanut sitä esitystilaisuuden jälkeen.   Opiskelija tallentaa itse opinnäytetyön Theseus-verkkokirjastoon ohjeiden mukaan (http://www.theseus.fi/ohjeet.html) sekä tulostaa Theseuksesta tallentamisen jälkeen saamansa  sähköpostiviestin todisteeksi, että työ on tallennettu.  Kun opiskelija on suorittanut kaikki opinnäytetyöprosessiin kuuluvat  asiat, hän palauttaa opinnäytetyön seurantalomakkeen koordinoivalle opettajalle.

Jos opiskelija ei julkaise opinnäytetyötään verkkokirjasto Theseuksessa hän toimittaa kaksi irtolehtiversiota pienryhmänsä koordinoivalle opettajalle. Opettaja toimittaa opinnäytetyöt arvioinnin jälkeen seuraavasti: toisen irtolehtipainoksena arkistoon (kirjastoon), ja toisen hän toimittaa kansitukseen Kamon toimistoon. Kansituksen jälkeen opinnäytetyö on saatavissa ammattikorkeakoulun kirjastosta. Opinnäytetyö julkaistaan joko Theseuksessa tai kansitettuna, ei molemmilla tavoilla.

Kun opiskelija kansittaa opinnäytetyönsä itselleen ja yhteistyökumppaneilleen, hän organisoi asian itse oppilaskunnan toimiston (Kamon) kautta. Toimeksiantosopimuksen mukaisesti opiskelija huolehtii opinnäytetyön toimeksiantajalle kansitettuna.

Koordinoiva opettaja, ohjaava opettaja, vertainen, opiskelija itse ja toimeksiantaja arvioivat opinnäytetyön kirjallisesti. Arvioinnin osalta asia on kuvattu tarkemmin kohdassa arvioinnin taustaa. (SoTeLi opinnäytetyön arviointi)

 
Opinnäytetöiden hyödyntäminen

  • Valmis opinnäytetyö on nähtävillä Kajaanin ammattikorkeakoulun kirjastossa ja Kaktus tietokannassa
  • Valmistuneista opinnäytetöistä tiedotetaan Kajaanin ammattikorkeakoulun tiedotuslehdessä Viisarissa ja oman alan ammattilehdissä
  • Opinnäytetyön julkaiseminen ammattikorkeakoulun julkaisusarjoissa (tasoa K5 olevat työt)
  • Opinnäytetyö lähetetään Thesis valtakunnalliseen kilpailuun (tasoa K5 olevat työt)
  • Alakohtaisissa kokouksissa ja koulutuspäivillä tuodaan esille valmiit opinnäytetyöt ja niissä ilmenneet kehitettävät asiat ja hyödynnetään onnistuneita kokemuksia