Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Opinnäytetyöprosessi ammatillisen kehittymisen tukena


Sairaanhoitaja (amk) Riitta Keränen
Kajaanissa syksyllä 2005

Opinnäytetyön nimi:
"Ikäihmisten kuntoutusneuvola -projektiin osallistuneiden kajaanilaisten kotona selviytyminen."
(syksyllä 2004)

Opinnäytetyön tarkoitus oli kuvailla ikääntyneiden kajaanilaisten kotona selviytymistä ja tavoitteena oli kehittää kuntoutusneuvolatoimintaa osana ehkäisevää vanhustyötä.

Pohdin noin puolitoista vuotta kestäneen opinnäytetyöprosessin merkitystä. SWOT–kehikkoon olen tiivistetysti kirjannut niitä asioita, joilla vuosi prosessin päättymisen jälkeen, koen olleen merkitystä. prosessissa onnistumiselle.

VAHVUUDET
  • pitkä työkokemus ikääntyneiden parissa
  • runsaasti taustatietoa
  • kiinnostava aihe
  • vahva motivaatio
HEIKKOUDET
  • puutteita suunnitelmallisuudessa
  • heikko sitoutuminen aikatauluun
  • itsenäinen toimintatapa
MAHDOLLISUUDET
  • tutkimisen taito ja tutkimustoiminnan
  • ymmärtäminen lisääntyy
  • kriittinen ajattelu voimistuu
  • ammatillinen osaaminen lisääntyy
  • itsetuntemus kasvaa
  • uuden tiedon tuominen työyhteisöön
  • yhteistyö vertaisparin kanssa
UHAT
  • ajanpuute
  • opiskelu ja työssäkäynti rinnakkain uuvuttavaa
  • ajankäytön yhteensovittaminen työparin kanssa hankalaa
  • yllättävät elämäntilanteiden muutokset
  • väsyminen
  • työyhteisön passiivinen asenne tutkimukseen

Vahvuuteni on se, että olen työskennellyt lähes 20 vuoden ajan kotihoidossa ikääntyneiden parissa, joten minulla on runsaasti tietoa ja kokemusta ikääntyneiden kotona selviytymisestä. Mielenkiinto ja motivaatio opinnäytetyön tekemiseen oli vahva, koska aihe liittyi tiiviisti työhöni. Näkemys ikääntyneiden kotona selviytymisestä on syntynyt käytännön kokemuksen myötä, joten oli mielenkiintoista ja haastavaa syventyä aiheeseen tutkimuksellisin keinoin.

Suunnitelmallisuuden puute oli heikkouteni koko opinnäytetyöprosessin ajan. Työn eteneminen sovitussa aikataulussa tuotti vaikeuksia, koska taipumukseni on jättää asiat usein "viime tippaan". Aikataulussa pysymistä vaikeutti osaltaan myös ajanpuute. Opinnäytetyön tekeminen vaati selkeää tehtävien jakoa työparin kanssa. Huomasin työskenteleväni mielelläni hyvin itsenäisesti ja olin ajoittain huono jakamaan vastuuta työparini kanssa.

Opinnäytetyössä on monia mahdollisuuksia. Opinnäytetyötä tehdessäni opin etsimään ja kriittisesti arvioimaan aiheeseen liittyvää tietoa laaja-alaisesti. Ymmärrys näyttöön perustuvan tiedon merkityksestä hoitotyössä lisääntyi. Uuden tiedon myötä ammatillinen osaamiseni kehittyi ja varmuus työssäni lisääntyi. Opinnäytetyötä tehdessäni pidin tärkeänä, että voin hyödyntää ja jakaa oppimaani työyhteisössäni, koska yksittäisenä työntekijänä mahdollisuudet kehittää hoitotyön sisältöjä ovat rajalliset. Prosessi lisäsi itsetuntemustani ja minun tuleekin jatkossa kiinnittää erityistä huomiota ajankäyttöni hallintaan ja vastuun jakamiseen työyhteisössäni. Opinnäytetyöparini oli samasta työyhteisöstä ja myös hänellä on pitkä työkokemus ikääntyneiden hoitotyöstä, joten samankaltainen näkökulma toisaalta helpotti opinnäytetyön tekemistä.

Opinnäytetyössä monet asiat muodostaa myös uhkatekijöitä. Aikuisopiskelun yhteensovittaminen työssäkäynnin ja perheestä huolehtimisen kanssa ei ollut vaivatonta. Ajanpuute tuntui olevan jatkuvasti esteenä työn etenemiselle. Riittävän lepoajan puuttuminen johti väistämättä väsymiseen. Lisäksi yllättävät muutokset lähiomaisten elämäntilanteissa sairastumisineen ja kuolemantapauksineen vaikuttivat jaksamiseen. Opinnäytetyön tekemiseen tarvittavan yhteisen ajan löytäminen työparin kanssa ei myöskään ollut helppoa. Oli yllättävää myös havaita, ettei kukaan työyhteisössäni ole osoittanut kiinnostustaan opinnäytetyötä kohtaan. Mielenkiinnon herättämiseksi onkin syytä jatkossa aktiivisemmin markkinoida opinnäytetyötä omassa toimintaympäristössään.