Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Kokemuksia opinnäytetyöprosessin aiheanalyysista


Hoitotyön opiskelija Kirsi Suorsa
Kajaanissa syksyllä 2006

Aiheanalyysi Kirsi Suorsa

Meitä opiskelijoita valmisteltiin opinnäytetyön tekemiseen opintojen kuluessa useaan otteeseen muun muassa tutkimusopinnoissa. Ensimmäisen konkreettisen kosketuksen opinnäytetyöhön sain ideaseminaarissa syksyllä 2006, kun opettaja Rauni Leinonen esitteli meille työelämästä opinnäytetyöksi ehdotettuja aiheita. Alusta saakka minulla oli suunnitelmissa tehdä opinnäytetyöni tuotteen muodossa, koska informaatioteknologia ja tuotteistaminen -opintojaksot mielenkiintoisine tuotteistamisprosesseineen olivat hyvässä muistissa. Halusin saada opinnäytetyönä aikaan jotain todella käyttökelpoista. Samoin tiedostin sen tosiseikan, että tulisin tekemään opinnäytetyöni yksin, sillä elämäntilanteeni oli sellainen, ettei aikataulujen sovittaminen olisi onnistunut toisen opiskelijan kanssa.

Edessä oli aiheen valinta; ei muuten mikään helppo juttu. Aluksi mielenkiintoni kohteena oli aivan toisenlainen aihepiiri kuin mihin lopulta päädyin. Leinosen Raunin kanssa juteltuani useaan otteeseen aiheesta, päädyin luopumaan alkuperäisestä ideasta, koska sitä oli käsitelty jo useaan otteeseen muissa opinnäytetöissä. Mainitsin jossain vaiheessa kiinnostuksen kohteenani olevan myös perehdyttämisen, jolloin opettaja ehdotti minulle, että menisin käymään Hoitotyön osaamisen johtaminen Kainuussa, kehittämisprojekti vuosina 2006–2007, uuden työntekijän perehdytys ja osaamisen kehittämisen tukeminen-työryhmän kokouksessa. Lupauduin menemään sinne kuulolle, josko siellä olisi minulle jotain tuotteistettavaksi. Ja sillä tiellä olen vieläkin. Valitsin siis opinnäytetyön aiheeksi perehdyttämisen, enkä ole katunut sitä vielä hetkeäkään. Ajattelin tulevaa työuraani; mikä olisi sen järkevämpää kuin perehtyä jo opiskeluaikana perehdyttämiseen. Opinnäytetyöhän käytetty aika ei varmasti menisi näin hukkaan. Luullakseni tulen sairaanhoitajaksi valmistuttuani perehdyttämään sekä uusia työntekijöitä että opiskelijoita.

Lyhyen harkinnan jälkeen valitsin uuden työntekijän perehdytys ja osaamisen kehittämisen tukeminen-työryhmän ehdottelemista opinnäytetyönä tuotettavista tuotteista perehdyttämisen toteutukseen ja seurantaan kehitettävän niin sanotun ”ruksilistan”. Aiheen valinnan ja varmistumisen jälkeen olin innoissani ja tahdoin vauhdilla aloittaa opinnäytetyön työstämisen. Ensimmäiseksi opinnäytetyöprosessissa oli aiheanalyysin laatiminen ja sen esittäminen aiheseminaareissa.

Aiheanalyysin tekeminen tuntui aluksi vaikealta. Aiheanalyysistä oli annettu ohjeet opinnäytetyöpakkiin, joita seuraamalla sekä keskustelemalla opiskelutovereiden kanssa sain aiheanalyysin laadituksi. Tuotteistaminen opinnäytetyön muotona vaati kohdallani enemmän paneutumista sen vaatimuksiin ja tekniseen toteutukseen, kuin mitä ehkä perinteisempi induktiivinen tai deduktiivinen opinnäytetyön muoto olisi ehkä vaatinut. Aiheanalyysissä piti näkyä myös jo tuotteen kehittämistehtävä, synopsis sekä teoriataustaa, johon tuotteeni perustuisi. Kirjallisuuden haaliminen ja kirjallisuusluettelon tekeminen vei paljon aikaa, mutta siitä oli hyötyä myöhemmin. Aiheanalyysivaiheessa tapasin työelämäohjaajani sekä ohjaavan opettajani kerran, lähinnä opinnäytetyön rajauksen merkeissä; toki keskustelimme paljon muustakin opinnäytetyöhön liittyvästä asiasta. Heiltä saatu tuki ja palaute antoivat minulle lisää puhtia aiheanalyysin tekoon ja sain aiheanalyysin nopeammin valmiiksi kuin olin ennakkoon ajattelut.

Opettaja painotti ideaseminaarissa kenttäpäiväkirjan pitämisen helpottavan opinnäytetyön raportointia sitten aikanaan. Päätinkin alusta saakka pitää päiväkirjaa, jotta pysyisin kärryillä ohjaajien kanssa sovituista seikoista ja muista opinnäytetyöhön liittyvistä asioista. Jo aiheanalyysivaiheessa päiväkirjasta oli selkeää hyötyä. Palaverit työelämäohjaajien kanssa olivat antoisia: vinkkejä ja neuvoja suorastaan sateli. En olisi millään muotoa voinut niitä kaikkia muistaa, ellen olisi kirjoittanut niitä palaverin jälkeen ylös päiväkirjaani. Niihin oli helppo palata ja tarkistella, mitä oli sovittu.

Kantapään kautta oppineena aiheanalyysivaiheessa huomasin, kuinka tärkeää lähdeluettelon ajan tasalla pitäminen on! Oli hankalaa ja aikaa vievää hommaa metsästää jälkeenpäin kirjaa tai internet-lähdettä, johon olin viitannut tekstissä. Aina en ollut muistanut merkitä sitä, minkä sivun tekstiin viittasin, välillä puuttui tekijän nimi jne.

Esitin aiheanalyysin aiheseminaarissa ja sain paljon hyviä vinkkejä niin opettajilta kuin opiskelutovereilta. Esille tuli asioita, joita en ollut tullut edes ajatelleeksi yksin puurtaessani. Aiheanalyysini hyväksyttiin ensimmäisestä yrittämästä ja olin täten hyvin luottavainen ja edelleen innostunut jatkamaan opinnäytetyöprosessin pitkää ja kiemuraista polkua kohti opinnäytetyösuunnitelmaa.