Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Opinnäytetyön arviointiprosessi

Sosiaali- terveys- ja liikunta-alan koulutusohjelmassa opinnäytetyön arviointiin osallistuvat ammattikorkeakoulun ohjaava ja koordinoiva opettaja, opinnäytetyön tekijä, vertainen ja työelämän nimetty ohjaaja koko prosessin ajan.

Arviointia koskevassa laatusuosituksessa (julkaistu syyskuussa 2006) todetaan, että arviointiin vaikuttavat tekijät ovat opinnäytetyön tekijän tiedossa opinnäytetyöskentelyn alusta lähtien. Opinnäytetyön tekijä tietää arvioinnin periaatteet, arviointikriteerit ja arviointimenettelyn. Arvioinnin tulee olla kehittävää ja näyttöön perustuvaa.

Opinnäytetyön prosessin aikainen arviointi selviää tästä materiaalipakista mm. ohjaussopimuksesta, sovituista pelisäännöistä, seminaarikäytänteistä ja vastuista.

Opinnäytetyön prosessin lopussa koordinoiva ja ohjaava opettaja, vertainen ja opiskelija itse arvioivat opinnäytetyön kirjallisesti (T1–K5). Toimeksiantaja antaa opinnäytetyöstä kirjallisen palautteen. Koordinoiva opettaja lukee kaikki pienryhmänsä opinnäytetyöt ja tarvittaessa koordinoivat opettajat tekevät vertaisarviointia, lukemalla samoja opinnäytetöitä. Näin taataan yhtenäisen arviointitason säilyminen. Koordinoiva opettaja ja ohjaava opettaja keskustelevat opinnäytetyöstä ja päättävät sen arvosanan. (Suositeltavaa on, että koordinoiva opettaja kutsuu tilaisuuteen/palaveriin yhtä aikaa kaikki hänen pienryhmänsä opinnäytetöitä ohjanneet opettajat, jossa keskustellaan ja päätetään lopullisista arvosanoista). Tätä ennen ohjaava opettaja on ollut yhteydessä toimeksiantajaan ja hän on varmistanut toimeksiantajan, vertaisen ja opiskelijan itsearvioinnin. Kun opinnäytetyöstä ehdotetaan arvosanaksi hylättyä, T1:stä tai K5:sta, niin arvosana pitää varmistaa kolmannelta lukijalta. Arvosanan muodostamisessa korostuu opinnäytetyön koko prosessi ja ammattikorkeakoululain edellyttämät vaatimukset (aluekehitys, koulutus, työelämä). Ohjaava opettaja tekee opinnäytetyötä koskevan kokoavan arvioinnin lomakkeelle ja käy keskustelun arvosanan kokonaisuudesta ja opinnäytetyön merkityksestä opiskelijan ja toimeksiantajan kanssa. Mikäli opiskelija on tyytymätön saamansa arviointiin, hänellä on mahdollisuus hakea siihen oikaisua. (Oikaisuvaatimukset)

Opiskelijalla pitää olla selvillä opinnäytetyön arviointiperusteet jo prosessin alussa. Lisäksi hänellä on mahdollisuus opinnäytetyön paranteluun/oppimiseen koko työskentelyn ajan ja siten opinnäytetyön oikaisuvaatimukset tulevat kyseeseen perin harvoin.

Koordinoiva opettaja kokoaa pienryhmänsä opinnäytetöiden arvosanat ja toimittaa arviointilausunnot opintotoimistoon. Koulutusalan opintosihteeri vie arvosanat asioon. Arviointilausunto annetaan opiskelijalle tutkintotodistuksen yhteydessä. Opinnäytetyön arvosana ja sen suomen- ja englanninkielinen nimi merkitään tutkintotodistukseen.

Koordinoiva opettaja toimittaa kopion arviointilausunnosta ja muut alkuperäiset arvioinnit ja palautteet arkistoon.

  • Työelämän palaute opinnäytetöistä on useimmiten varsin myönteinen. Tämä kertoo siitä, että opinnäytetyön tavoitteet hyödynnettävyydestä ja käytännön lisäarvosta ovat jokseenkin saavutettu. Arviointia ei voida tehdä pelkän työelämäpalautteen perusteella, vaikka tämän palautetiedon arvo on tärkeä. Opinnäytetyön arvioinnissa on kiinnitettävä huomiota myös työprosessiin, tutkimus- ja kehittämisasetelman hallintaan, tavoitteiden asettamiseen ja saavuttamiseen, lopputuloksen laatuun sekä opiskelijan oppimiseen. Opiskelijalla on myös oikeus saada palautetta opinnäytetyöstään ja oppimisestaan. Tästä syystä on hyvä, että opinnäytetyön ohjaaja, työelämän ohjaaja ja opiskelija käy arviointikeskusteluja prosessin aikana ja varsinkin sen lopussa. Opiskelijan ammatillisen kehittymisen kannalta on tärkeää saada palautetta opinnäytetyöstä muutenkin, kuin vain arvosanan muodossa.