Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Arvioinnin taustaa

Arvioinnin lähtökohtana ovat opinnäytetyölle ammattikorkeakoulussa ja koulutusaloilla asetetut tavoitteet sekä yleiset arvioinnin periaatteet. Hyväksytty opinnäytetyö arvioidaan arvosanalla 1-5. Arvioinnissa kiinnitetään huomiota muun muassa aiheen käytännönläheisyyteen. Arvioinnissa otetaan huomioon lisäksi alakohtaisesti painottaen opinnäytetyön kirjallinen raportti, tuotos, työn suullinen esittäminen, seminaareissa osallistuminen, kypsyysnäyte, oppimis- ja ohjausprosessi. Arviointi kohdistuu myös siihen osaamiseen ja kehitykseen, jota opiskelija on osoittanut opinnäytetyön tekemisen aikana.

Arvioinnin tärkein tehtävä on opiskelijan oppimisen edistäminen ja se kohdentuu koko työskentelyprosessiin. Sen pitää olla:

  • ammatillista asiantuntijuutta kehittävää
  • kontekstisidonnaista (oppimisympäristö)
  • jatkuvaa kehittymistä ja työelämän kehittämistä tukevaa
  • reflektoivaa
  • yhteisöllistä
  • perustuu aiempaan tietoon ja sisältörakenteeseen.

Oppimisprosessi, ohjauksen ja oppimisen suhteet, raportointi, ohjaus- ja palautekeskustelut, itsearviointi, viestintätaidot, työelämälähtöisyys ja oman ammattialan kehittäminen ovat keskeisiä asioita opinnäytetyön arvioinnissa. Arviointi suoritetaan suhteessa opinnäytetyölle asetettuihin tavoitteisiin. Lähestymistavasta, aiheesta ja menetelmistä riippuen opinnäytetyöt ja niihin liittyvät työprosessit poikkeavat toisistaan.

Opinnäytetyön arviointi on monivaiheinen prosessi. Onnistunut arviointi edellyttää monien erilaisten tietojen keruuta kaikilta prosessiin osallistuvilta. Opinnäytetyön prosessin aikana opiskelija antaa oppimisestaan niin sanottuja välinäyttöjä, joihin sisältyy senhetkisen työprosessin esittely seminaareissa sekä yksilö- ja ryhmäohjauksessa. Seminaarien ja ohjauskeskustelujen tarpeesta ja käytänteistä sovitaan koulutusalakohtaisesti ja yhdessä ohjaajien kanssa. Keskusteluissa arvioidaan tavoitteiden saavuttamista ja ohjataan ”eteenpäin” matkalla alansa ammattilaiseksi. Seminaarien ja ohjauskeskustelujen arviointien, kuten myös loppuarvioinnin, tulee olla kehittäviä. Kehittävä arviointi liittyy opiskelijan oppimisen edistämiseen ja opiskelijan innovatiivisuuteen löytää tilanteenmukaisia ratkaisuja. Arvioinnissa ollaan kiinnostuttu opiskelijan ammatillinen osaamisen tasosta ja siinä korostuu yksilöllisyys, itsearviointi, oppimisprosessin edistymisen pohtiminen, avoimuus ja ohjaavuus. Opiskelijan itsearviointitaidot ovat merkityksellisiä koko arvioinnin ajan. Itsearviointi ja kriittinen, tutkiva, ote omaan työhön ovat asiantuntijuuden keskeisiä ominaisuuksia. Jos opiskelijan opinnäytetyön prosessi arvioidaan, se pitää myös raportoida opinnäytetyössä.

Opiskelijan opinnäytetyön arvioi kaksi ammattikorkeakoulun opettajaa/ohjaajaa.  Opiskelijan itsearviointi ja mahdollinen opinnäytetyöntekijän päiväkirja ovat osa prosessiarviointia. Opiskelija arvioi omaa oppimisprosessiaan ja opinnäytetyötään sekä kertoo palautetta opinnäytetyöprosessin kehittämiseksi Opinnäytetyöstä pyydetään kirjallinen palaute opinnäytetyön toimeksiantajan nimeämältä edustajalta ja kirjallinen arviointi toiselta opiskelijalta, vertaiselta. Ohjaus- ja palautekeskusteluihin osallistuvat opiskelijat arvioivat opinnäytetyötä suullisesti. Nämä arvioinnit otetaan huomioon opinnäytetyön arvosanaa annettaessa. Ohjaava opettaja vastaa arvosanan antamisesta (kokoamisesta) ja opinnäytetyö arvioidaan asteikolla Hylätty/Tyydyttävä (1) – Kiitettävä (5). Mikäli opinnäytetyö on tehty ryhmätyönä, ryhmän jäsenille voidaan antaa perustellusti myös keskenään erilaiset arvosanat. Opinnäytetyön arvosana perusteluineen arkistoidaan.

Opiskelijalla on oikeus hakea ammattikorkeakoululta oikaisua opinnäytetyönsä arviointiin (Laki ammattikorkeakouluopinnoista 351/2003 § 27) ja hänellä on oikeus saada tieto arviointiperusteiden soveltamisesta hänen työhönsä. Tällöin menetellään ammattikorkeakoulun opiskelija-arvioinnin toimintaohjeen mukaisesti. (Opintojen arviointi)

Arvioinnin päämääränä on todeta, että

Kajaanin ammattikorkeakoulusta valmistuu ammatillisesti osaavia työntekijöitä, jotka ovat sisäistäneet asiantuntijuuteen kuuluvan ammattialansa eettisen ja moraalisen arvoperustan. He ottavat vastuun itsensä ja ammattialansa uudistamisesta sekä yhteisönsä jatkuvasta kehittämisestä. He selviävät monimuotoisella uralla ja kehittyvät työelämän asiantuntijoiksi.

Arviointikohteet ja arviointiasteikko

Opinnäytetyön arviointiin liittyy useita perusluonteisia kysymyksiä, joita noudatetaan koulutusala- ja opinnäytetyökohtaisesti. Opinnäytetyöhön sisältyy monenlaisia opiskelu-aineksia ja -tilanteita, joista syntyy lopullinen kirjallinen tuotos eli raportti. Raportti on perinteisen tutkielman arviointikohde. Mutta raportin lisäksi itse tutkimusprosessinkin tulee saada asemaa arvioinnissa. Jos opinnäytetyön tulos on valmis esitys, ohjelma tai tuote, työ arvioidaan kokonaisuutena, ja kirjallisen raportin osuus on pienempi. Arviointiin vaikuttaa silloin myös käytännön toteutuksen laadukkuus, aikataulutus jne.

Tärkeä periaatteellinen kysymys on myös: mikä paino annetaan aiheen ja tulosten merkittävyydelle? Opinnäytetyö on opiskelijan laatima harjoitustyö, jolloin päähuomio kiinnitetään saavutettuihin ja osoitettuihin taitoihin. Sitä arvokkaampaa luonnollisesti on, jos työssä saavutetaan hyödynnettäviksi soveltuvia tuloksia.

Eri koulutusaloilla painotukset voivat olla erilaisia ja kukin opinnäytetyö e dellyttää aina yksilöllisiä painotuksia. Seuraavat arviointiperusteet ovat yleisesti käytössä opinnäytetöissä:

1 Aiheen käsittely

  • aiheen kokonaishallinta
  • tarkoituksenmukaisuus
  • kriittisyys ja itsenäisyys
  • käsitteiden käyttö ja yhteys teoriaan

2 Tutkimustehtävän ja ongelmien suuntaaminen

  • tutkimustehtävän mielekkyys ja perusteltavuus
  • tutkimusongelmien rajaus ja täsmennys
  • ongelman selkeys

3 Toteutus

  • valitun menetelmän soveltuvuus ja tehokkuus
  • mittavälineiden ja mittareiden tarkoituksenmukaisuus ja luotettavuus
  • käsittelyn ja analyysin tehokkuus

4 Tulokset ja päätelmät

  • tutkimus- tai kehittämisongelmaan vastaaminen
  • olennaisen asian esiin ottaminen
  • tulosten esittelyn selkeys ja johdonmukaisuus
  • tulosten tulkinta - kyky ymmärtää tulosten merkitys ja yhteys
  • tulosten hyödynnettävyys ja sovellettavuus
  • jatkotutkimusten ja kehittämisprojektien aiheistaminen

5 Raportointi

  • kielen selkeys, ymmärrettävyys ja johdonmukaisuus
  • ulkoasun moitteettomuus
  • tulosten esittelyn selkeys ja johdonmukaisuus
  • graafisten esitysten informatiivisuus ja selkeys
  • lähteiden käyttö
  • raportin kokonaisuus: kuinka tutkimusprosessi esitetään.

Opinnäytetyöskentely arvioidaan numeroin 1-5. Opinnäytetyöskentelyn ohjaaja kokoaa eri osa-alueiden hyväksytyt suoritukset yhdeksi arvosanaksi. Opiskelijalla on mahdollisuus saada tietää eri osa-alueiden arviointi. Opintorekisteriin merkitään kuitenkin vain kokonaisarviointi.

Opinnäytetyö ja sen esittämiseen liittyvät osa-alueet tulee suorittaa hyväksytysti ennen koko opinnäytetyöskentelystä annettavaa arvosanaa. Osa-alueet voivat vaihdella koulutusaloittain. Yleensä opinnäytetyöskentelyn esittämiseen kuuluu työn esittely, kirjallinen ja suullinen raportointi, opponointi ja opinnäytteen perusteella laadittu kypsyysnäyte.