Etusivu>Opinnäytetyöpakki>SoTeLi

Opinnäytetyön aiheen valinta ja rajaus


Aiheen valinta

Hyvä opinnäytetyön aihe on tutkittava ja toteuttamiskelpoinen. Aiheen on oltava kiinnostava alusta alkaen ja sen tulee avautua jo alustavan tarkastelun yhteydessä. Aihe voidaan saada melko valmiina työelämästä, tutkimus- ja kehittämishankkeesta tai se voi liittyä johonkin muuhun yksittäiseen projektiin. Ammattikorkeakoulutuksen aikana esiin tulleet mielenkiintoiset ilmiöt ovat huomioon otettavia aihevalintoja. Tutkimusaineistoja lukiessa kannattaa perehtyä diskussio eli johtopäätös osioihin, joissa tutkijat tuovat esiin vihjeitä ja jatkotutkimus/-kehityshankkeita uusiin asioihin. Uudet ideat pitää kuitenkin suhteuttaa opinnäytetyön laajuuteen.

Aihetta kannattaa miettiä ennen kaikkea omaan alaan liittyvien omien harrastusten ja kokemusten pohjalta. Työelämässä hankittujen ja työharjoittelussa koettujen kokemusten läpikäyminen voi tuoda esiin jotain mielenkiintoista ajassa vaikuttavaa. Oman alan ammattilehdet sekä aiemmat opinnäytetyöt ovat hyviä aiheen valinnan ilmentäjiä. Ajankohtaisten yhteiskunnallisten asioiden seuraaminen mediasta oman alan näkökulmasta voi myös herättää mielenkiinnon aiheeseen. Aiheenvalintaa helpottaa jos opinnäytetyötään aloittavalla on jo tietoa/kokemusta selvitettävästä aiheesta. Aihetta etsiessä on tehtävä valintoja, joita on kokeiltava ja etsittävä. Aiheen on oltava realistinen ja sen on sovittava omalle koulutusalalle. Tutkittavasta aiheesta tulee löytyä myös tietoa. Aiheeseen on saatava mukaan tutkimuksellinen ja käytännöllinen näkökulma ja aihe on liitettävä johonkin aiemmin tutkittuun/kehitettyyn/selvitettyyn kokonaisuuteen. Lisäksi aihe pitää liittää työelämän käytänteisiin. Aiheella on oltava yhteys oman alan aiempiin tutkimuksiin ja keskusteluun. Perehtyminen uusimpiin aihetta koskeviin julkaisuihin on välttämätöntä, sillä perusteet näkemyksille löytyvät usein niistä. ”Miksi tämä aihe on tärkeä juuri nyt ja minulle?”.


Aiheen rajaus

Rajaaminen on aiheen valinnan jälkeen yksi tärkeimpiä vaiheita koko opinnäytetyön prosessissa. Kuitenkin se harvoin onnistuu heti alussa asianmukaisesti, sillä alussa voi olla vaikea saada näkökulmaa. Järkevällä rajaamisella saadaan heti alussa vastaus kysymykseen ”mitä tutkitaan/selvitetään/kehitetään?” sekä saadaan kiteytettyä opinnäytetyön tavoite ja tarkoitus. Rajauksessa päätetään, miten aihetta lähestytään ja siitä alkaa opinnäytetyön suunnittelu ja todellinen tekeminen.

Rajauksen ei tarvitse olla lopullinen vielä alkuvaiheessa, sillä eteen tulee uusia näkökulmia ja kysymyksiä. On kuitenkin helpompi käsitellä hyvin rajattua pientä aihetta, kuin laajaa ja yleisluontoista, jossa ei pääse pintaa syvemmälle ja käsiteltävää materiaalia on runsaasti. Opinnäytetyön rajaus elää koko ajan ja tarkentuu vasta ehkä useiden kertojen kautta työn tekemisen edetessä. Jos valitusta aiheesta löytyy jo tehty opinnäytetyö, aiheesta ei kannata luopua vaan hakea siihen toinen näkökulma, sillä lähellä omaa aihetta olevien opinnäytetöiden löytyminen todennäköisesti hyödyttää enemmän kuin on haitaksi. Tietty näkökulma ja rajaus johtaa sisällön täsmennykseen ja helpottaa prosessissa eteenpäin, sillä opinnäytetyön tekijällä ei välttämättä ole tietämystä oman koulutusalan tieteestä tai tutkimusalasta ja siksi ilmiöiden yhteyksien ymmärtäminen ja niiden jäsentäminen voi olla vaikeaa.

Aiheen rajaus (diaesitys)


Kirjallisuutta

Hakala J. T. 1999. Graduopas. Tampere: Tammer-Paino Oy.

Hirsjärvi S.& Remes P.,& Sajavaara P. 2000. Tutki ja kirjoita. Helsinki: Tammi.

http://domino.hamk.fi/keverasi.nsf/Start?OpenPage. Tutustu erityisesti Kever-verkkolehtiin 3/2004 ja 4/2005.

Karisto A.& Seppälä U. 2004. Maukas gradu. Jyväskylä: Gummerus Kirjapaino Oy.

Pihlaja J. 2004. Tutkielman ongelmia ratkaisemaan. Vammala: Vammalan Kirjapaino Oy.