Etusivu>Opinnäytetyöpakki>Insinööri

4.2 Kieliasu ja tekstin asettelu

Insinöörityö kirjoitetaan selkeään ja helppolukuiseen muotoon. Tavoitteena on ytimekäs ja johdonmukainen asiatyyli, joka ilmaisee asiat täsmällisesti, sujuvasti ja luontevasti. Normaalisti teksti kirjoitetaan passiivissa. Tekstin tulee noudattaa yleisiä oikeinkirjoitusnormeja.
 
Kirjoittamisen ongelmissa kannattaa hyödyntää myös erilaisia aputeoksia. Esimerkiksi Kielitoimiston sanakirja, Nykysuomen käsikirja, Kielenhuollon käsikirja ja Tekstintekijän käsikirja ovat hyviä yleisoppaita.

Tietotekniikan termiongelmissa saa tuoreita neuvoja internetistä esimerkiksi Tekniikan Sanastokeskuksen Termitalkoot-sivulta http://www.tsk.fi/tsk/termitalkoot/. Muita tarkistuspisteitä on esimerkiksi Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen sivusto, josta löytyy apua oikeinkirjoituksen pulmiin kohdasta http://www.kotus.fi/index.phtml?s=297.

Kappalejako

Kappaleiden väliin jätetään tyhjä rivi. Kappaleen ensimmäistä riviä ei sisennetä. Kappaleen muodostamisessa noudatetaan yleisiä kirjoitusperiaatteita, eli kappaleiden tulee olla sekä sisällöllisesti että ulkoasunsa puolesta mielekkäitä tekstin osia.

Tehokeinot

Tekstissä voidaan käyttää erilaisia tehokeinoja korostamaan haluttuja asioita. Tavallisia keinoja ovat esimerkiksi lihavointi, kursivointi ja alleviivaus. Tämäntyyppiset korostukset menettävät kuitenkin tehonsa, jos niitä käytetään runsaasti tai tarkoituksettomasti. Kirjoittajan kannattaa hyvin tarkoin miettiä, onko tehokeinon käyttö välttämätöntä.

Lukijan huomio voidaan kohdistaa haluttuun asiaan myös siten, että tärkeä asia sisennetään eli siirretään yhtä sarkainkohtaa sisemmäksi kuin muu teksti.

Matemaattiset kaavat, lausekkeet ja yhtälöt

Seuraavassa annetaan muutamia perusohjeita matemaattisten kaavojen, lausekkeiden ja yhtälöiden liittämisestä tekstiin.

Yhtälöt esitetään omilla riveillään, jotka erottuvat sekä toisistaan että muusta tekstistä. Yhtälörivin ylä- ja alapuolelle voi jättää yhden tyhjän rivivälin. Pitkä yhtälö tai kaava pitää tarvittaessa jakaa useammalle riville siten, että rivinvaihto on sijoitettava juuri ennen yhtäläisyys-, summa- tai erotusmerkkiä (=, +, -).

Yhtälössä esiintyvien suureiden tunnukset pitää selittää mieluiten ennen yhtälöä tai sitten heti yhtälön alla joko suoraan tekstiin kirjoitettuna tai kukin omalla rivillään.

Matemaattinen lauseke ei voi aloittaa virkettä (eikä mielellään symbolikaan), mutta voi aivan hyvin päättää sen. Matemaattisen lausekkeen loppuun pannaan pilkku tai piste silloin, kun se kielellisesti sinne kuuluu. Omilla riveillään olevat kaavat voi tarvittaessa nimetä juoksevasti numeroinnin avulla; numerointi alkaa 1:stä.

Esimerkiksi ensimmäinen kaava merkitään seuraavasti: (1). Numerot sijoitetaan sulkeisiin systemaattisesti tekstiosan oikeaan laitaan niin, että kaavan ja sen numeron väliin ei tule mitään muuta. Kaavan numero on sen nimi, jolla siihen voidaan viitata jossakin muualla työssä. Vain ne kaavat nimetään, joihin viitataan.

Seuraavassa on asiaan liittyvä esimerkki:

Suoran yhtälöksi saadaan aluksi

y = ax + b, (1)

missä vakiot a ja b toteuttavat ehdon

a + b = 3.

Koska toisaalta aikaisemman perusteella

a = b + 1,

saadaan

a = 2, b = 1.

Yhtälöstä (1) tulee näin

y = 2x + 1. (2)

Merkinnöissä kannattaa hyödyntää tekstinkäsittelyohjelman kaavaeditoria. Erityisen vaativia tapauksia varten on myös olemassa ohjelmistoja, jotka tarjoavat parhaat ominaisuudet kyseisten alojen kannalta. Niistä LateX on eniten käytetty väline vaativassa teknisessä ja tieteellisessä dokumentoinnissa. Siihen liittyviä linkkejä on esimerkiksi osoitteessa http://www.tug.org/; esimerkiksi http://www.latex-project.org/intro.html.