inssitausta.jpg

Etusivu>Hakijalle>AMK-tutkinnot>Insinööri>Automaatiolabra

Automaatiotekniikan laboratorio


Opiskelijat tekevät automaatiotekniikan laboratoriossa erilaisia harjoitustöitä. Harjoitustöitä on yhteensä  noin 20 kappaletta liittyen alla oleviin aiheisiin.

Pneumaattiset kytkennät

Pneumatiikan harjoitustöissä tutustutaan paineilmatekniikan komponentteihin, piirrosmerkkeihin sekä pneumatiikan perus-
kytkentöihin.



Kuva 1. Opiskelijat tekemässä pneumatiikan harjoitustyötä.

Sähköpneumatiikka

Sähköpneumatiikan harjoitustöissä tutustutaan sähköllä ohjattuihin paineilmakomponentteihin, kytkentä- ja piirikaavioihin sekä sähköpneumaattisen järjestelmän toteutusperiaatteisiin.

Ohjelmoitavat logiikat

Ohjelmoitava logiikka on pieni tietokone, jota käytetään automaatioprosessien ohjauksessa. Logiikka ohjaa toimilaitteita käyttäjän luoman ohjelman ja sensoreiden antamien tietojen mukaisesti. Harjoitustöihin kuuluu pienoisliikennevalojen ja pneumaattisen kytkennän ohjaus logiikalla.



Kuva 2. Opiskelijat tekemässä harjoitustyötä, jossa ohjataan pienoisliikennevaloja ohjelmoitavalla logiikalla.

Anturit

Automaatiotekniikassa anturit mittaavat erilaisia suureita ja lähettävät saadut tiedot automaatiojärjestelmän ohjauselektroniikalle. Harjoitustöissä antureilla mitataan pyörimisnopeutta ja tunnistetaan eri materiaalista tehtyjä kohteita.

Viivakoodin lukija

Viivakoodit ovat optisesti luettavia merkkijonoja, joissa jokainen merkki (kirjain tai numero) on koodattu viivoja käyttäen. Kutakin merkkiä vastaa aina tietty yhdistelmä ohuita ja paksuja viivoja ja viivojen välejä. Liitämällä tällaisia viivayhdistelmiä peräkkäin saadaan halutut merkkijonot koodattua viivakoodein. Harjoitustyössä tutustutaan erilaisiin viivakoodityyppeihin sekä viivakoodien tekemiseen ja lukemiseen.

Robotit

Teollisuusrobotti on tietokoneohjattu sähkön, pneumatiikan tai hydrauliikan avulla liikkuva monipuolinen mekaaninen laite, joka liikuttelee kappaleita tai työkaluja monenlaisin ohjelmoitavin liikkein.

ABB IRB 140 -robotti

Harjoitustyössä tutustutaan ABB:n 6-akselisen teollisuusrobotin käsinohjaukseen ja liikeradan ohjelmointiin. Robotin sovelluskohteita teollisuudessa ovat hitsaus, kokoonpano, valaminen, maalaus ja kappaleenkäsittely.


Kuva 3. ABB-robotin harjoitustyössä tutustutaan robotin käsinohjaukseen ja liikeratojen ohjelmointiin.

EPSON E2S551S -robotti

Harjoitustyössä tutustutaan 4-akselisen EPSON-scararobotin käsinohjaukseen ja liikeradan ohjelmointiin. Robotin sovelluskohteita teollisuudessa ovat kappaleenkäsittely ja kokoonpano.


Kuva 4. Epson-robotin harjoitustyössä tutustutaan robotin käsinohjaukseen ja liikeratojen ohjelmointiin.


Mallipohjainen etäohjelmointi

Robottien mallipohjainen ohjelmointi tarkoittaa robotin ohjelmointia ilman tuotantorobottia. Ohjelmointi suoritetaan tuotannon ulkopuolisessa tietokoneessa käyttäen 3D-graafista käyttöliittymää ja robotin sekä sen oheislaitteiden simulointimalleja. Ohjelmoinnissa hyödynnetään valmistettavan tuotteen suunnittelun 3D-muototietoa.




Kuva 5. Robotin ohjelmointi voidaan suorittaa myös simulointijärjestelmillä. Kuvassa on esimerkki PiPath-simulointiohjelmasta.