Etusivu>eOpettaja>Tuottaminen ja testaus>Sisältöjen havainnollistaminen>Video ja ääni
Video ja ääni

Äänen käyttö oppimateriaalissa

Ääni on hallitseva ja vahva elementti, jota tulee käyttää harkiten. Ääntä voidaan käyttää hyvinkin erilaisiin tehtäviin:

  • huomion kiinnittämiseen
  • palautteen antamiseen
  • taustaäänenä
  • assosioimaan tiettyä tilannetta tai paikkaa
  • tunnelman luomiseen
  • kertomiseen
  • opettamiseen (kieliohjelmat, musiikkisovellukset).

Ääntä voi käyttää eri tavoilla. Se voi olla joko musiikkia, tehosteääniä tai puhetta. Musiikkia käytetään usein luomaan ja vahvistamaan ohjelman tunnelmaa. Tehosteääniä voidaan käyttää käyttöliittymän elementteinä. Tosin vahvat tehosteäänet saattavat viedä huomion pois itse asiasta. Tyypilliset puheen käyttötavat ovat johdannot ja aiheiden esittelyt.

Puhe on tehokeino, jolla luodaan inhimillisyyttä sovelluksiin. Sitä tulee käyttää säästeliäästi ja harkiten, sillä jatkuva puhe ärsyttää käyttäjää. Puheet noudattelevat pitkälti radion tyyliä. Radio koetaan henkilökohtaiseksi, samoin multimediaohjelma. Ohjelma puhuttelee käyttäjää henkilökohtaisesti. Siis puhe on kirjoitettava henkilökohtaiseksi, yhdelle ihmiselle, ei yleisölle. Puheet kuullaan puhuttuna. Tekstin on oltava puheenomaista rytmiltään ja sanavalinnoiltaan.

Hyvä puhe herättää kuulijoissa mielikuvia. Puheen sopiva pituus on noin 30 sekuntia. Se on 4 – 5 yksinkertaista lausetta. Jos puhe on pidempi, käyttäjä alkaa hakea ”ääni pois” -painiketta. Käyttäjälle tulee tarjota mahdollisuus säätää äänen voimakkuutta tai kytkeä se pois päältä. Puheesta on hankala hahmottaa käsitteitä, monimutkaisia asioita, lukuja ja termejä. Jätä ne pois kokonaan. Tarvittavat luvut ja kaaviot voi tuoda ohjelmaan kuvana tai animaationa. Puhetta käytetään tyypillisesti ohjelman introssa johdattelemaan aiheeseen.

Hyvä keino kokeilla tekstin soveltuvuutta puheeksi on lukea tekstiä ääneen. Puhutun ja kirjoitetun kielen ero on yllättävän suuri.


Jos käytät puhetta, hyvä käytäntö on, että puhe on kirjoitettu myös tekstiksi. Näin ollen käyttäjä, jolla ei ole äänentoistolaitetta, saa saman viestin kirjoitetussa muodossa.

Efektit eli tehosteet

Efektejä eli tehosteita on hyvin erilaisia. Ne tehostavat muuta esillä olevaa materiaalia, mutta eivät kanna juonta tai tarinaa itsenäisesti. Efektit jaetaan taustaefekteihin ja piste-efekteihin. Taustaefektejä käytetään tilavaikutelman luomiseen tai tiettyyn paikkaan yhdistämiseen. Taustaefektejä voivat olla esim. lintujen laulu ja puiden lehtien havina. Piste-efektit ovat lyhyitä ääniä, joita käytetään yleensä huomion herättämiseen.

Musiikki

Musiikilla luodaan tunnetiloja ja mielleyhtymiä. Olemme oppineet yhdistämään tiettyjä tunnetiloja ja musiikkia. Multimediassa musiikilla halutaan vaikuttaa tunteisiin, kommentoida, luoda mielikuvia, viihdyttää ja informoida. Musiikki on hyvä taustaviihdyttäjä useissa tilanteissa.

Video

Video on epätaloudellisin kaikista medioista. Se on kallis, vie eniten muistitilaa ja on hidas latautumaan. Videokuva vaatii tietokoneelta tehoa ja paljon levytilaa tallentamiseen. Näyttöruudulla esitettävän videon laatu ei ole yhtä hyvä kuin tv-ruudulla esitetyn. Videoita joudutaan sen vuoksi käyttämään säästeliäästi. Usein videokuva on ruudulla pienikokoinen. Vaikka multimediavideolla ei saavuteta tv-ruudun laatutasoa, on sillä muita etuja.

Video sopii sellaisenaan asioiden kuvaamiseen, joihin liittyy toimintaa tai hetkellinen tapahtuma. Esim. vesipisaran tipahtamista ei selitetä yhtä aukottomasti monellakaan valokuvalla tai tekstillä, kuin muutaman sekunnin videoleikkeellä. Videoleikkeet antavat ohjelmaan myös elävyyttä, henkilökohtaisuutta ja uskottavuutta, esim. dokumenttileikkeet.

Perussääntöjä videon hyödyntämiseen:

  • Näytä, älä selitä.
  • Video ei saisi olla kestoltaan liian pitkä. Ihannepituus on noin 30 sekuntia. Yli 2 minuutin leikkeet eivät välttämättä toimi halutulla tavalla.
  • Käytä videoita todistamiseen ja elävöittämiseen, ei puuduttamiseen.
  • Anna käyttäjälle mahdollisuus keskeyttää video.

Liikkuva kuva ja ääni on tunnelmien luoja. Periaatteessa multimedian liikkuvaan kuvaan pätevät samat periaatteet kuin muuhunkin kuvakerrontaan. Erilaisia piirteitä ovat ruudun pienuus ja videopakkaamisen vaatimukset. Kompressoinnin vuoksi multimediaesityksen elävät kuvat toimivat usein sitä paremmin, mitä vähemmän ne sisältävät kamera-ajoja ja hyvin pieniä yksityiskohtia.

Multimediassa elävä kuva on vain yksi mediaelementti. Sen omia leikkaukseen ja kuvasommitteluun liittyviä lainalaisuuksia tulee noudattaa, mutta varsinainen elävän kuvan kerronnallinen käyttö määräytyy siitä materiaalista käsin, jonka sisällä se on.

Kuvamäärä vaikuttaa laatuun.

Olemme tottuneet tv-kuvan jatkuvaan, sulavaan liikkeeseen. Tv-kuva vaihtuu 25 kertaa sekunnissa. Jos multimediassa käytetään 25 kuvaa/sekunti, kuvamäärä vaatii paljon muistitilaa ja niiden latautuminen näyttöruudulle kestää kauan. Videokuvaa on pakattava, esitettävää kuvakokoa pienennettävä ja yhden sekunnin aikana näytettävää kuvamäärää vähennettävä.

Kun vähennetään kuvamäärää, esitetään videoita pienemmällä ruutumäärällä/sekunti. Videokuva, jossa on paljon liikettä, vaatii suuremman kuvamäärän/sekunti. Jos tausta on yksinkertainen ja kuvassa vähän liikettä ja yksityiskohtia, voidaan käyttää pienempää kuvamäärää, esim. 15 kuvaa/sekunti. Tällöin videon laadussa ei juuri ole eroja, mutta koko pienenee puolella. Tästä pienemmällä kuvamäärällä video nykii ja sitä on epämiellyttävä katsoa. Sopiva kuvamäärä/sekunti löytyy kokeilemalla.

Ohjelmat ja tallennusmuodot

Jos käytät verkko-opintojaksossasi video- tai äänitiedostoja, tarvitset myös niille tarkoitetut editorit. Äänen tallennukseen tarvitset nauhurin, mikrofonin sekä mahdolliseen editointiin editointiohjelman. Videokuvaamiseen tarvitset videokameran ja mahdollisesti mikrofonin sekä videon editointiin editointiohjelman, joka voidaan tarvittaessa asentaa koneellesi. Jos haluat tarvittavia laitteistoja tai editointiohjelman käyttöösi, ota yhteys  atk-tukeen.

 

Kuvaile esittelytekstissä ääni- ja videotiedoston aihe ja pituus. Tarjoa vaihtoehdot video- ja äänitiedostolle. Hyvä käytäntö on, että videon tai äänitiedoston sisältö on saatavissa myös kirjoitettuna versiona.

Tallennusmuodot

Ääni:

  • Windows media Audio (.wma)
  • MPEG Layer 3 (.mp3)

Video:

  • Windows Media Video (.wmv)
  • MPEG 1 - Motion Picture (Experts) Group (.mpg, .mpeg)

 

Microsoft: Elokuvien tekeminen Windows Moovie Makerin avulla
Tímo Viikari, antti Raike ja Karri Laitinen: Elokuvataju

LTY, Tietotekniikanosasto: Videoeditoinnin ohjeita

Anu Heikkilä ja Raimo Parikka: Miten teen verkkoluennon