Etusivu>eOpettaja>Tuottaminen ja testaus>Sisältöjen havainnollistaminen>Teksti

Teksti

Tekstin käyttö oppimateriaalissa

Tekstin käyttö on taloudellista. Se on halvin multimediaelementeistä, vie vähän muistitilaa ja latautuu verkon kautta nopeimmin. Suurten tekstimassojen käyttö puuduttaa. Suuri tekstimäärä on helpompaa lukea paperilta kuin tietokoneen ruudulta. On hyvä muistaa, että ihmissilmä lukee ruudulta tekstiä 25 % hitaammin kuin paperilta.

Lukemisjärjestys, jossa käyttäjä havainnoi sivua, on

  • kuva

  • otsikko

  • teksti

Sisältö tulee jakaa sopiviin kokonaisuuksiin. Yhdessä dokumentissa on yksi selkeä kokonaisuus. Älä yhdistä useaa asiakokonaisuutta yhteen dokumenttiin. Tee dokumenteista lyhyitä, mielellään kerralla näytölle sopivia. Jotkut asiakokonaisuudet vaativat pitkän tekstin. Tällöin on mietittävä, jaetaanko teksti useammalle ruudulle, jotta vältetään vierittäviä tekstiosuuksia. Teksti on kirjoitettava kärkipainoisesti, tärkein asia heti mieluiten otsikossa tai linkissä.

  • Otsikoi kiinnostavasti.

  • Aloita asian ytimestä päälauseella.

  • Kirjoita uutismaisia lauseita, lyhyitä ja selkeitä, harvoja sivulauseita.

  • Kirjoita selkeää asiatyyliä, josta olennainen asia hahmottuu helposti.

  • Eloisuus ja innostuminen on luvallista.

  • Käytä listoja ja taulukoita.

  • Anna konkreettisia, itsenäistä työskentelyä tukevia ohjeita.

  • Käytä alleviivausta vain hyperlinkeissä.

Tyyli

Teksti kirjoitetaan selkeällä fontilla ja pienillä kirjasimilla. ISOJEN KIRJASINTEN LUETTAVUUS ON HEIKOMPI, JA ISOLLA KIRJAIMELLA TUOTETTU TEKSTI KOETAAN HUUTAMISEKSI.

Kiinnitä huomiota seuraaviin tyyliseikkoihin:

  • lyhyet lauseet ja kappaleet

  • ei sivulauseita

  • tarkka

  • yksinkertainen

  • asiallinen

Tehosteet

Kun tekstissä käytetään värejä, esim. tehosteena, huomion herättäjinä tai tekstiin liittyvän toiminnon korostamisena, pitää väreissä säilyttää yhtenäisyys. Jos sovelluksessa on käytetty punaisia sanoja linkkeinä, odottaa käyttäjä jatkossakin saavansa punaisesta sanasta lisätietoja. Värejä on kuitenkin käytettävä harkiten, sillä liiallinen värien käyttö vie huomion tekstistä ja luettavuus kärsii. Tekstivärillä ja taustavärillä on suuri merkitys luettavuuteen. Teksti ja taustaväri eivät saa olla toistensa vastavärejä.

Hyperteksti

Hypertekstin avulla voi tarjota lisätietoja asiasta. Multimediaohjelmissa alatason teksti linkitetään yleensä hypertekstiksi. Hypertekstin linkityksestä on muodostuttava päättymätön ketju. Mikään polku ei saa päättyä umpikujaan, vaan jokaiseen artikkeliin on vähintään yksi linkki sisään ja yksi ulos. Linkit tulee merkitä informatiivisesti. Jos dokumentti aukeaa toisella ohjelmalla, ohjelma tai tiedostomuoto tulee merkitä.
Esim. Lisätietoja (.pdf)

  • Ohjaa lukijaa linkkien avulla, älä eksytä.

  • Linkitä harkitusti, ei liikaa.

  • Nimeä linkit informaatisesti.

  • Auta lukijaa jäsentämään asioita linkkien avulla.

Alasilta: Verkkokirjoittajan käsikirja (2002)
Alasilta: Näin kirjoitat tietoverkkoon: viestintäopas paperin maailmasta verkkojen aikaan (1998)
Nielsen: www-suunnittelu (2000)
Alasilta: Nettikirjoittajan muistilista
VirtAMK: Verkkokirjoittaminen

Ohjelmat ja tallennusmuodot

Kajaanin ammattikorkeakoululla käytetään www-sivun tuotannossa Microsoftin Frontpage-ohjelmaa. Ohjelma on asennettu kaikkiin talon tietokoneisiin.

Voit tuottaa materiaalin suoraan Frontpage-sivupohjalle. Vaihtoehtoisesti tekstin voit tuottaa Word-asiakirjaksi ja tallentaa rtf-muotoon. Valmis teksti siirretään Frontpage-ohjelmaan ja tallennetaan html-muotoon. Materiaaliin lisätään myös mahdolliset muut mediaelementit.

Virtuaaliopinnoissa tavallinen tekstisisältö esitetään yleensä html-formaatissa. HTML-muodossa oleva opetusmateriaali olisi hyvä olla saatavilla myös muodossa, jossa sen käyttö ilman tietoverkkoyhteyttä olisi mahdollista (esim. pdf-tiedostoformaatissa).

Erilaiset muokattavat pohjat esimerkiksi tehtäville tuotetaan doc- tai rtf-formaateissa. Tulostettava materiaali esitetään pdf- tai pelkistetyssä html -muodossa. Opiskelijoiden mahdolliset kirjalliset tuotokset pyydetään palauttamaan doc- tai rtf- formaateissa.

Html (HyperText Markup Language)
Html on yleisin ja kaikkien selainten ymmärtämä formaatti. HTML - dokumentin täytyy olla luettavissa selainohjelmasta riippumatta. Tämän tavoitteen saavuttamiseksi on syytä tehdä mahdollisimman yksinkertaista, standardien mukaista HTML-koodia ja välttää vain tietyissä selainversiossa toimivia ratkaisuja. Valmis dokumentti kannattaa myös testata useammalla kuin yhdellä selaimella.

Rtf (Rich Text Format)
Yleinen tekstinkäsittelyformaatti, jonka avaaminen vaatii opiskelijalta selaimen tai tekstinkäsittelyohjelman. RTF on yleisesti tuettu tiedostomuoto, ja sitä tukevia ohjelmistoja löytyy lähes kaikille käyttöjärjestelmille. Ohjelmakohtaiset muotoilut eivät välttämättä säily talletettaessa tekstiä rtf–formaattiin.

Pdf
Jos haluaa saada kaikenlaiset muotoilut kunnolla säilymään, kannattaa muuntaa dokumentti PDF-muotoon, jonka lukuohjelmia löytyy lähes kaikille yleisimmille käyttöjärjestelmille. Avaaminen vaatii kuitenkin Acrobat Reader–ohjelman, jonka voi ladata ilmaiseksi koneelle Internetistä. PDF–formaatin huono puoli on se, että vastaanottaja ei voi ainakaan kovin helposti enää editoida dokumenttia. PDF–tiedosto voidaan tarvittaessa suojata.

Ppt
Yleinen esitelmien tallennusformaatti, jonka avaaminen vaatii opiskelijalta MS Powerpoint– taiPowerPoint Viewer -ohjelman.

Suositeltavat tekstiformaatit ovat:

  • HyperText Markup Language (.htm, .html)
  • Rich Text Format (.rtf)
  • Adobe Portable Document Format (.pdf)